Haa­ve omas­ta sa­dos­ta in­nos­ti kirk­ko­num­me­lai­sia Aman­da ja Kim Rejst­rö­miä luo­maan uu­den ko­tin­sa pi­ha­pii­riin suu­ren keit­ti­ö­puu­tar­han. Pa­ris­kun­ta oli pari vuot­ta ai­em­min os­ta­nut ja re­mon­toi­nut kar­ta­no­hen­ki­sen oma­ko­ti­ta­lon Kirk­ko­num­mel­ta, jot­ta heil­lä oli­si ti­laa enem­män ja mah­dol­lis­ta naut­tia aa­mi­ais­ta ul­ko­na.

Kukista on iloa pölyttäville hyönteisille, jotka puolestaan hyödyttävät ja varmistavat pölytystä. Kauniissa keittiöpuutarhassa on ilo työskennellä. Taustalla Amandan ja Kimin kartanohenkinen koti.

– Vil­je­lyin­nos­tus al­koi oi­ke­as­taan Sami Tal­l­ber­gin Vil­liyrt­ti­keit­to­kir­ja-te­ok­ses­ta, jon­ka myö­tä poh­din ruo­an­lait­toa uu­del­la ta­val­la. Olem­me mo­lem­mat ruo­kaih­mi­siä, ja in­nos­tuim­me kas­vis­pai­not­tei­ses­ta ruo­ka­va­li­os­ta, Aman­da ker­too.

Aman­da aloit­ti vil­je­lyn en­sin pa­ris­sa pie­nes­sä vil­je­ly­laa­ti­kos­sa. Ai­em­min hän oli kas­vat­ta­nut sa­toa mö­kil­lä. Tun­tui iha­nal­ta saa­da poi­mia it­se kas­va­tet­tu­ja yrt­te­jä ja sa­laat­tia omas­ta puu­tar­has­ta.

Sa­moi­hin ai­koi­hin Aman­da tu­tus­tui ys­tä­vän­sä kaut­ta puu­tar­hu­ri Le­on­na Aho-Ry­hä­seen. Aman­da ja Kim läh­ti­vät hä­nen kans­saan uu­dis­ta­maan pi­haa ja luo­maan van­ho­jen laa­ti­koi­den ti­lal­le var­si­nai­sen keit­ti­ö­puu­tar­han. Suun­ni­tel­man myö­tä keit­ti­ö­puu­tar­ha laa­je­ni. Kos­ka alu­eel­la on run­saas­ti kau­rii­ta, pää­tet­tiin keit­ti­ö­puu­tar­ha ai­da­ta har­ja­te­räs­ver­kos­ta teh­dyl­lä ai­dal­la.

– Oli­han tämä iso muu­tos, mut­ta so­pii myös ta­lom­me mil­jöö­seen mit­ta­suh­teil­taan ja tyy­lil­tään pa­rem­min, jat­kaa Kim.

Oman maan sato siivittää ruoanlaittoa. Nyt sadonkorjuukoriin on kerätty muun muassa pyöreitä kesäkurpitsoita, porkkanoita ja lehtikaalia.

Hy­vää mul­taa

Keit­ti­ö­puu­tar­haan ra­ken­net­tiin kook­kai­ta vil­je­ly­laa­ti­koi­ta leh­ti­kuu­ses­ta, joka kes­tää hy­vin vil­je­ly­käy­tös­sä ei­kä tar­vit­se kä­sit­te­lyä. Laa­ti­koi­hin teh­tiin is­tu­tu­sa­lus­ta la­sag­ne­tek­nii­kal­la: Poh­jal­le lai­tet­tiin maan pääl­le aal­to­pah­via ei­kä kan­kai­ta, jot­ka ker­ryt­täi­si­vät maa­han mik­ro­muo­via ja häi­rit­si­si­vät maan pie­ne­li­ös­tön elä­mää. Pah­vin pääl­le ke­rät­tiin rei­lus­ti ri­su­ja, typ­pi­pi­toi­se­na ai­nek­se­na he­vo­sen­lan­taa naa­pu­ri­tal­lil­ta ja pääl­le laa­du­kas­ta vil­je­ly­käyt­töön so­pi­vaa mul­taa. Si­sä­o­san ri­sut hii­li­pi­toi­se­na ai­nek­se­na maa­tu­vat ty­pen avul­la ja näin kom­pos­toi­tu­vat vil­je­ly­laa­ti­kon poh­jal­la, jol­loin ne tuot­ta­vat vil­je­ly­laa­tik­koon läm­pöä, ra­vin­tei­ta ja tar­jo­a­vat maan mik­ro­bis­tol­le ruo­kaa. Mul­ta­ker­rok­ses­sa riit­tää ti­la­vuut­ta sie­men­ten kyl­vöön, kas­vien is­tu­tuk­seen ja kas­vuun.

– Ha­lu­sin op­pia li­sää puu­tar­has­ta ja oman sa­don kas­va­tuk­ses­ta, ja aloi­tin myös pai­kal­li­ses­sa puu­tar­ha­ker­hos­sa. Sen myö­tä olen saa­nut puu­tar­ha­ys­tä­viä, pal­jon ko­ke­mus­ta ja tie­toa. On tär­ke­ää tun­tea oma puu­tar­ha, mi­ten se toi­mii, mil­lai­set olo­suh­teet puu­tar­has­sa on ja kuin­ka voim­me yl­lä­pi­tää puu­tar­han elin­voi­mai­suut­ta ja sa­mal­la mah­dol­lis­taa luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta, sa­noo Aman­da.

Loppukesä ja syksy ovat yltäkylläistä sadonkorjuun aikaa. Pariskunnan tavoitteena on aikaistaa satoa ja kasvattaa myös monivuotisia hyötykasveja, joista satoa voisi saada esimerkiksi keväällä ja alkukesällä.

Vuo­det ei­vät ole vel­jiä

Keit­ti­ö­puu­tar­han pe­rus­ta­mi­ses­sa on tär­ke­ää huo­mi­oi­da va­loi­sa kas­vu­paik­ka, hyvä mul­ta ja riit­tä­vä kas­te­lu. Sa­don kas­va­tus vaa­tii myös toi­si­naan kär­si­väl­li­syyt­tä. Kas­vit ei­vät kas­va heti, ei­vät­kä kaik­ki kas­vit on­nis­tu vuo­des­ta toi­seen, vaan vuo­det ovat eri­lai­sia.

– Sain Le­on­nal­ta vil­je­ly­suun­ni­tel­man, mut­ta poik­ke­sin suun­ni­tel­mas­ta täy­sin. On ol­lut iha­na huo­ma­ta, et­tä in­si­nöö­ri­luon­tee­na saan ja voin ot­taa puu­tar­has­sa ren­nom­min. Olen sel­väs­ti sal­li­vam­pi tääl­lä, ker­too Aman­da.

Pensaskranssi kaipaa tasaista kosteutta. Liian kuivassa maassa kasvu voi olla kituliasta. Krassista voi käyttää niin kukkia kuin lehtiä ja sen siemenet voi pikkelöidä esimerkiksi kapristen tapaan.

Aman­da on kas­vat­ta­nut tai­mia it­se tal­vi­kyl­vö­nä, jol­loin tai­mi­kas­va­tus su­juu hel­pos­ti ul­ko­na ja kyl­vök­set kas­tel­laan lu­mel­la. Sie­me­net he­rää­vät itä­mään luon­non tah­tiin, ja tai­mis­ta ke­hit­tyy tu­ke­via ja ta­na­koi­ta si­säl­lä esi­kas­va­tet­tui­hin tai­miin ver­rat­tu­na.

Kai­kil­le la­jeil­le, ku­ten läm­mös­sä itä­vil­le kur­kuil­le, kur­pit­soil­le ja chi­leil­le, ei tal­vi­kyl­vö sovi. Nii­den tai­met Aman­da kas­vat­taa si­säl­lä. Osan la­jeis­ta hän kyl­vää suo­raan vil­je­ly­laa­tik­ko­jen mul­taan, osan tai­mis­ta Aman­da os­taa pai­kal­li­ses­ta puu­tar­ha­myy­mä­läs­tä. Keit­ti­ö­puu­tar­has­sa on suu­ri ala ke­sä­kur­pit­soil­le, kur­pit­soil­le, avo­maan­kur­kul­le ja pe­ru­nal­le. Vil­je­ly­laa­ti­kot not­ku­vat leh­ti­kaa­lia, sa­laat­tia ja man­gol­dia.

– On­nis­tu­mi­set ilah­dut­ta­vat. Ai­na kaik­ki ei kui­ten­kaan puu­tar­has­sa on­nis­tu. Fen­ko­lit ei­vät tänä vuon­na läh­te­neet ke­hit­tä­mään pak­sua ty­veä, mut­ta toi­saal­ta voin hyö­dyn­tää fen­ko­li­til­liä, sa­noo Aman­da.

Kesäkurpitsat ja kurpitsat viihtyvät kerroksellisesti rakennetussa koho-penkissä, johon alimmaiseksi kerätään risuja, päälle laitetaan kompostoitua hevosenlantaa ja päällimmäiseksi kerros hyvää multaa. Näin risut kompostoituvat typen vaikutuksesta ja prosessissa vapautuu kasveille lämpöä ja ravinteita.

Oma­va­rai­ses­ti keit­ti­ös­sä

Aman­da ja Kim ovat las­ke­neet, et­tä lop­pu­ke­säl­lä lä­hes 90 % päi­väl­lis­ten ai­nek­sis­ta tu­lee omas­ta keit­ti­ö­puu­tar­has­ta. Ruo­kaa ei voi saa­da lä­hem­pää kuin omal­ta pi­hal­ta. It­se kas­va­tet­tu sato on myös tuo­rein­ta mah­dol­lis­ta ruo­kaa.

– Keit­ti­ö­puu­tar­has­sa on eni­ten yl­lät­tä­nyt, mi­ten run­sas sa­to­mää­rä on lop­pu­ke­säl­lä. Vä­lil­lä mie­tim­me, eh­dim­me­kö ke­rä­tä kai­ken sa­don tal­teen ja hyö­dyn­tää sitä. Nyt kok­kaam­me esi­mer­kik­si pal­jon aa­si­a­lais­hen­ki­siä ruo­kia, jois­sa käy­täm­me leh­ti­kaa­lia ja man­gol­dia, sa­noo Kim.

Mangoldi tuo väriä keittiöpuutarhaan ja vaihtelua lautaselle. Mangoldia Amanda ja Kim käyttävät muun muassa aasialaishenkisissä ruoissa.

– Ruo­ka­va­li­om­me on muut­tu­nut. Nyt syöm­me, mitä keit­ti­ö­puu­tar­has­ta saa. Keit­ti­ö­puu­tar­ha ins­pi­roi ko­kei­le­maan myös sel­lai­sia ruo­kia, joi­ta em­me muu­toin te­ki­si. Olem­me esi­mer­kik­si pik­ke­löi­neet ra­par­pe­ria ham­pu­ri­lais­ten li­suk­keek­si. On iha­naa, kun voim­me tar­joil­la il­lal­li­sel­la esi­mer­kik­si fri­tee­rat­tu­ja ke­sä­kur­pit­san kuk­kia ita­li­a­lai­seen ta­paan. Sel­lai­sia ei saa kau­pas­ta, sa­noo Aman­da.

Amanda tekee lehtikaalista ja palmukaalista valkosipulin ja parmesaanin kanssa pastakastiketta, jota maustetaan suolalla ja pippurilla. Ainekset hienonnetaan tehosekoittimessa hienoksi, notkistetaan tarvittaessa vedellä ja nautitaan laadukkaan pastan kera.

Pie­ni eko­te­ko

Keit­ti­ö­puu­tar­ha li­sää luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta ja tar­jo­aa elin­ti­laa maan pie­ne­li­ös­töl­le, met­tä ja sii­te­pö­lyä per­ho­sil­le, ki­ma­lai­sil­le, me­hi­läi­sil­le ja muil­le pö­lyt­tä­vil­le hyön­tei­sil­le. Myös lin­tu­jen mää­rä li­sään­tyy hyön­teis­ten mää­rän kas­va­es­sa. Luon­nos­sa pie­nil­lä te­oil­la on mer­ki­tys­tä.

– Pel­kä­sin val­ta­vas­ti hä­mä­häk­ke­jä. Tääl­lä olen ym­mär­tä­nyt nii­den mer­ki­tyk­sen luon­non ta­sa­pai­nos­sa en­kä enää hät­käh­dä nii­tä, Aman­da sa­noo.

Kurkkuyrtti kaunistaa keittiöpuutarhaa, mutta sen kukkia voi hyödyntää myös syötävinä kukkina.

Eri kas­vi­la­jien, kuk­kien ja luon­non­mu­kai­sen vil­je­lyn avul­la keit­ti­ö­puu­tar­has­ta on syn­ty­nyt mo­ni­muo­toi­nen kei­das, joka tu­kee luon­non eko­sys­tee­miä. Kas­vi­la­jien mo­ni­puo­li­suus tar­jo­aa mo­ni­puo­li­ses­ti sa­toa ja hyö­dyt­tää sa­mal­la luon­toa. Tär­ke­ää keit­ti­ö­puu­tar­has­sa on myös maan hy­vin­voin­nis­ta huo­leh­ti­mi­nen, joka su­juu kom­pos­toin­nin ja maan­pa­ran­nuk­sen avul­la. Hy­väs­sä maas­sa on hy­vin­voi­va maan pie­ne­li­ös­tö.

Kehäkukan terälehtiä voi riipiä salaattiin ja ruokien koristeeksi. Amanda kylvää kehäkukan siemeniä keväällä hyötykasvien kanssa viljelylaatikoihin.

Vas­ta­lää­ke stres­siin

Keit­ti­ö­puu­tar­ha toi­mii myös vas­ta­lääk­kee­nä kii­reel­le ja stres­sil­le. Puu­tar­has­sa työs­ken­te­ly rau­hoit­taa miel­tä. Kun il­lal­la lap­set ovat nuk­ku­mas­sa, saat­ta­vat Aman­da ja Kim vie­lä kier­tää keit­ti­ö­puu­tar­has­sa kas­te­le­mas­sa. Kas­te­lua hel­pot­ta­vat ajas­tuk­sel­la toi­mi­vat sa­det­ti­met. Mul­lok­sen peit­tee­nä pa­ris­kun­ta käyt­tää myös pi­han nur­mi­koi­den leik­kauk­ses­ta syn­ty­nyt­tä nur­mi­silp­pua. Se ra­vin­tee maa­ta, pi­dät­tää mul­las­sa kos­teut­ta ja vä­hen­tää rik­ka­kas­vien val­loi­tus­ta.

– Keit­ti­ö­puu­tar­han hoi­ta­mi­nen on rau­hoit­ta­vaa. Voim­me oi­ke­as­ti sa­noa, et­tä olem­me viet­tä­neet il­lan ul­ko­na pa­lau­tu­en. On tär­ke­ää myös tar­jo­ta kii­rei­ses­sä ar­jes­sa ai­voil­le le­poa, to­te­a­vat Aman­da ja Kim yh­des­sä.

Selkeät rakenteet luovat keittiöpuutarhasta ryhdikkään ja toimivan. Viljelylaatikot on rakennettu lehtikuusesta, joka kovana puuna kestää viljelylaatikkojen rakennusmateriaalina käsittelemättömänä. Käytävät on päällystetty lehtipuuhakkeella.