Ul­ri­kan ja Ed­din en­sim­mäi­nen yh­tei­nen koti on Ul­ri­kan mum­mo­la. Ul­ri­kal­le oli jän­nit­tä­vää re­mon­toi­da ja si­sus­taa huo­neis­to, jon­ka hän muis­taa lap­ses­ta as­ti. Koti kyl­pee 1950-lu­vun min­tun­vih­re­äs­sä ja vaa­le­an­pu­nai­ses­sa, ja ajan yk­si­tyis­koh­dat vii­meis­te­le­vät tyy­lin.

Olo­huo­neen van­ha soh­va on Ul­ri­kan lem­pi­huo­ne­ka­lu ja soh­va­pöy­tä löy­tö kirp­pu­to­ril­ta. Tyy­nyt ovat H&M Ho­men mal­lis­toa. Va­lais­tuk­ses­ta vas­taa Yki Num­men Lok­ki. Taus­tal­la nä­ky­vät String Poc­ket-hyl­lyt. Ul­ri­kan iso-van­hem­pien ai­kai­nen tam­mi-par­ket­ti hi­ot­tiin ja la­kat­tiin ko­me­ak­si. Sei­näl­lä on Erik Bruu­nin Hel­sin­gin-kart­ta, jota Ul­ri­ka jak­sai­si kat­soa ikui­ses­ti.

Ma­kuu­huo­neen si­sus­tus on ke­veä. Hel­men­har­maak­si maa­lat­tu va­ne­ri­lat­tia löy­tyi pit­kän et­si­mi­sen jäl­keen Ike­as­ta. Ik­ku­nas­ta avau­tu­va met­sä­nä­ky­mä on suu­ri syy sii­hen, mik­si avi­o­pa­ri viih­tyy niin hy­vin Ta­pi­o­las­sa.

Kor­ke­a­kiil­tois­ten ylä­kaap­pien ve­ti­met ovat van­has­ta keit­ti­ös­tä. Ala­kaap­pei­hin puu­sep­pä teki tyy­liin so­pi­vat kah­vat. Kel­tai­nen kaap­pi­ver­ho on kun­ni­a­no­soi­tus mum­mo­la­tyy­lil­le. Uu­nin vie­rei­seen kaap­piin on kät­ket­ty as­ti­an­pe­su­ko­ne. Ruo­ka­pöy­dän ja tuo­lit Ul­ri­ka sai lai­naan ys­tä­vien­sä van­hem­mil­ta en­sim­mäi­seen vuok­ra­ko­tiin­sa kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Seu­raa­vas­sa muu­tos­sa Ul­ri­kan kuu­li lai­na-ajan ole­van ikui­nen.

AN­NA PIR­KO­LA • KU­VAT JUHO HUT­TU­NEN