MIKÄ: Asun­to van­has­sa ase­ma­ra­ken­nuk­ses­sa, ra­ken­net­tu vuon­na 1918, noin 150 m². MIS­SÄ: Po­rin kes­kus­tas­sa. TÄÄL­LÄ ASUU: Yrit­tä­jä Su­san­ne Tuu­na­nen.

Raikkaat värit ja valkoiset seinät takaavat valoisan tunnelman. Dubain-matkalta tuotiin mukana hempeän värinen matto, ja turkoosi kyltti oven päällä on matkamuisto Floridasta. Ikkunalaudalla on Susannen lempikasvin, magnolian, oksia. Gantin tähtityyny Sisustustalo Mokasta, Aku-sohva Kaluste-Mäkiseltä.

Kun van­ha rau­ta­tie­a­se­ma Po­rin kes­kus­tas­sa tuli myyn­tiin vuo­den 2005 alus­sa, al­koi yrit­tä­jä Su­san­ne Tuu­na­sen elä­mäs­sä ta­pah­tua.

– Teim­me kol­men pa­ris­kun­nan kans­sa tar­jouk­sen van­has­ta ase­mas­ta. Se meni läpi, ja me saim­me kä­siim­me ison re­mont­tiu­ra­kan, Su­san­ne muis­te­lee.

Vanha asemarakennus sai remontissa uuden maalipinnan. Etuovesta kuljetaan suoraan jalkakäytävälle, mutta talon takapiha on suojaisa.

Päih­de­on­gel­mais­ten tu­kiyh­dis­tyk­sen käy­tös­sä ol­lut ra­ken­nus oli re­pa­lei­ses­sa kun­nos­sa, mut­ta kaik­ki ra­ken­teet oli­vat kun­nos­sa. Hy­vin ra­ken­net­tu talo, kui­vat hir­ret ja iso, vah­va ki­vi­jal­ka pe­ta­si­vat täy­del­li­sen alus­tan nel­jän asun­non re­mon­til­le.

– Kos­ka ra­ken­nus oli ai­em­min pit­kään kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa, sen siir­ty­mi­nen yk­si­tyis­käyt­töön he­rät­ti mie­len­kiin­toa. Ven­to­vie­raat ih­mi­set kur­kis­te­li­vat ovis­ta kes­ken re­mon­tin ja ky­se­li­vät töi­den edis­ty­mi­ses­tä, Su­san­ne nau­rah­taa.

Avarasta alakerran keittiöstä avautuu kaunis näkymä olohuoneeseen ja ruoka-huoneeseen. Susanne näki portaat sisustuslehden jutussa ja päätti teettää samanlaiset. Niiden runko tehtiin Villen Metallissa, kaiteet Metallikiillotus Vesa Virralla ja lasit Lasitusliike Puurilassa. Oma timpuri valmisti askelmat. Keittiön katossa riippuu Villa Sallasta ostettu kynttilälyhty

TARK­KA SUUN­NI­TEL­MA

Rau­ta­tie­a­se­man jul­ki­si­vu on Mu­se­o­vi­ras­ton suo­je­le­ma, jo­ten esi­mer­kik­si ik­ku­noi­ta ei saa­nut vaih­taa. Lu­vat tar­vit­tiin myös ra­ken­nuk­sen ja­ka­mi­sek­si asun­noik­si ja pi­ha­suun­ni­tel­maan. Kun kaik­ki pa­pe­rit oli­vat kun­nos­sa, Su­san­nel­la oli jo val­mii­na suun­ni­tel­ma, mil­lai­nen hä­nen ko­dis­taan tu­lee.

– Olin ke­rän­nyt jo pit­kään si­sus­tus­leh­dis­tä ide­oi­ta ja tal­let­ta­nut ne lei­ke­kir­jaan. Tie­sin tar­kal­leen mitä ha­lu­an, Su­san­ne sa­noo.

Varaavan takan tulipesä haluttiin samaan tasoon keittiön tasojen kanssa. Keittiön suunnitteli ja toteutti Porin Keittiökeskus Oy. Hana on Ikeasta ja hopeanväriset baarituolit Anttilasta. Liesituuletin ja uuni ovat Electroluxin mallistosta.

Re­mont­tia var­ten pal­kat­tiin am­mat­ti­lai­set. Puu­sep­pä teki kai­ken tar­vit­ta­van pai­kan pääl­lä mit­ta­ti­laus­työ­nä. Il­tai­sin töi­den jäl­keen Su­san­ne kävi sii­voi­le­mas­sa ja tar­kas­ta­mas­sa päi­vän työn tu­lok­set. Tam­mi­kuus­sa 2006 lyö­tiin en­sim­mäi­set le­vyt sei­nään ja puo­li vuot­ta myö­hem­min kaik­ki oli val­mis­ta.

– En­nen pin­to­jen lait­ta­mis­ta ra­haa meni pal­jon ei­kä mi­tään nä­ky­vää vie­lä ol­lut. Re­mon­tin bud­jet­ti mil­tei kak­sin­ker­tais­tui, mut­ta olin to­del­la tyy­ty­väi­nen lop­pu­tu­lok­seen, Su­san­ne sa­noo.

Olohuone jatkuu oranssin, ruskean ja valkoisen sävyissä. Vanha pöytä on Brocantiinasta, katto-kruunu Susannen isoäidin peruja. Tiikerinsilmä nauttii paikastaan ikkunalaudalla, ja Juhani Palmun maalaus täydentää kokonaisuutta. Arabian vanha kukkapylväs on myös isoäidiltä peritty. Sohva ja rahi ovat HT Collectionilta. Ylellisen pehmeä torkkupeitto on tuliainen Yhdysvalloista.

Kun vii­mei­set­kin esi­neet oli­vat pai­koil­laan, Su­san­ne huo­ka­si tyy­ty­väi­syy­des­tä. Mut­ta si­sus­tus­kir­jat jou­tui­vat het­kek­si pan­naan.

– Jos sa­tuin käy­mään jos­sa­kin, mis­sä teh­tiin re­mont­tia, aloin mel­kein voi­da pa­hoin. Re­mont­ti­pö­lyn haju toi mie­leen ran­kan mut­ta pal­kit­se­van oman ko­din re­mon­tin. Si­sus­tus­leh­tiä ja -kir­jo­ja en se­lail­lut ai­koi­hin re­mon­tin jäl­keen.

Liukuoven takana olevaa saunaosastoa käytetään usein. Pyyheliinat kuivuvat Rej-Designin rättipatterilla ja ruskeaan, isoon koriin mahtuu likapyykki.

ME­RI­TUN­NEL­MA KIEH­TOO

Koti on kah­des­sa ker­rok­ses­sa. Kun as­tuu si­sään pi­han puo­lel­ta, va­loi­san kau­nis Uu­den-Eng­lan­nin tun­nel­ma kie­too ot­tee­seen­sa. Sekä ala- et­tä ylä­ker­ta ovat avoin­ta, vaa­le­aa ti­laa. Huo­ne­ja­ko­ja on käy­tet­ty vain pa­kol­li­sis­sa pai­kois­sa: kyl­py­huo­neis­sa ja sau­nas­sa. Su­san­nen rak­kaus Ame­ri­kan itä­ran­nik­koon nä­kyy sel­ke­äs­ti si­sus­tuk­ses­sa. Tur­koo­si edus­taa mer­ta, rus­kea hiek­kaa ja orans­si Su­san­nen lem­pi­ma­kua ja -tuok­sua, sit­rus­ta.

Alakerran wc:n kalusteet ovat Porin Keittiökeskuksesta ja laatat löytö Väri-Porin poistomallistosta. Hana on Hansan ja peilin päällä oleva valaisin Sähköliike Helle & Hellestä.

Sei­nät on maa­lat­tu val­koi­sel­la, ai­no­as­taan olo­huo­nee­seen on lai­tet­tu vaa­lea ta­pet­ti. Lat­ti­a­na on Ha­ron Af­ri­kan tam­mi­par­ket­ti.

Ala­ker­ras­sa yh­dis­ty­vät olo­huo­ne, ruo­ka­huo­ne ja keit­tiö. Tak­ka on muu­rat­tu keit­ti­ön yh­tey­teen ai­no­an toi­mi­van hor­min vuok­si.

Vaalea, kolmeneliöinen sauna on paahdettua leppää. Led-valaistus luo tunnelmaa yhdessä Helon vuolukivikiukaan kanssa. Susanne on ahkera saunoja, joten löylyhuone suunniteltiin tarkkaan.

Naa­pu­rin lap­set voi­vat su­kel­taa leik­ki­mään ja lu­ke­maan rap­pus­ten al­le tyy­ny­jen se­kaan. Keit-tiön ik­ku­nas­ta taas pää­see ihas­te­le­maan kau­pun­ki­lais­ten kii­reis­tä me­noa. Ik­ku­nan edes­sä ole­va taso si­joi­tet­tiin nor­maa­lia ma­ta­lam­mal­le al­ku­pe­räi­sen ik­ku­na­lau­dan vuok­si.

Sau­nan keit­ti­ön puo­lei­nen sei­nä on osin la­si­tiil­tä, mikä tuo va­loa ja ti­lan­tun­tua mo­lem­min puo­lin. La­si­tii­li­sei­nän vie­res­tä al­ka­vat por­taat, joi­den ma­te­ri­aa­lit ovat me­tal­li ja lasi.

Pihan puolen eteisessä pyykätään LG:n koneilla. Ilmastointikoneet ja keskuspölynimuri on piilotettu yläkaappien taakse. Mosaiikki-laatta on Laattapiste Collectionista ja lattialaatta Väri-Porin poistomallistosta.

Ylä­ker­ras­sa ta­lon muo­to tu­lee esiin vi­nos­sa si­sä­ka­tos­sa teh­den ti­las­ta myös hie­man graa­fi­sen tun­tui­sen. Sän­ky on ase­tel­tu tar­kas­ti hir­si­palk­kien vä­liin, ja luon­non­va­lo tul­vii sän­gyn ylä­puo­lel­la ole­vas­ta ik­ku­nas­ta. Pää­kyl­py­huo­neen vii­le­än kau­niin ran­ta­tun­nel­man kruu­naa­vat it­se suun­ni­tel­tu led-täh­ti­tai­vas ka­tos­sa ja po­re­am­me.

Ylä­ker­ras­ta toi­sen pää­dyn vie ko­ko­naan iso vaa­te­huo­ne. Vaat­tei­den li­säk­si vaa­te­huo­nees­sa on mil­tei kaik­ki ko­din säi­ly­tys­ti­lat. Ovek­si on va­lit­tu pei­li, joka an­taa kau­niis­ti li­sä­ti­lan tun­tua.

Yläkerran vuodesohvalle voi majoittaa yövieraat. Pöydät on Indiskasta ja ruskea peili Maskusta. Hirret käsiteltiin tummiksi öljymaalilla ja seinät maalattiin valkoisella. Turkoosi tyyny on lahja ystäviltä, kynttilä on Sian

KUIN HER­RAN­KUK­KA­ROS­SA

Te­ki­jöi­nä käy­tet­tiin oman paik­ka­kun­nan am­mat­ti­lai­sia. Ka­lus­tei­ta Su­san­ne os­ti mah­dol­li­sim­man pal­jon Po­ris­ta. Van­haa kun­ni­oi­tet­tiin teet­tä­mäl­lä kat­to- ja jal­ka­lis­tat Puu­ta­va­ra­lii­ke A.

Lep­pi­jo­el­la ja vä­li­o­vet puu­se­päl­lä al­ku­pe­räis­ten mal­lien mu­kaan. Van­hat ik­ku­nan­pie­let kun­nos­tet­tiin maa­laa­mal­la. Ro­mant­ti­sen van­hat ik­ku­nat fals­kaa­vat tuu­li­sel­la ke­lil­lä, mut­ta Su­san­nea se ei hait­taa.

– Teip­paa­mal­la pää­see ai­ka hel­pol­la ja läm­pö py­syy si­säl­lä.

Muhkea päiväpeite on hankittu Porin Villa ja Peitteestä. Linumin tyynyt sängyn päällä ovat Sisustustalo Mokasta ja turkoosit tossut saatu lahjaksi. Yöpöytänä toimivan tason päällä komeilevat Dubaista tuotu kameli ja Intiasta löytyneet norsut.

Asun­to si­jait­see mel­kein kes­kel­lä kau­pun­kia, mut­ta sil­ti tun­nel­ma on kuin oma­ko­ti­ta­lo­a­lu­eel­la. Ta­ka­pi­han yh­te­näi­set, Tom­mi Oja­lan suun­nit­te­le­mat te­ras­si­pi­hat ja iso nur­mi­a­lue muo­toi­le­vat ym­pä­ris­tös­tä ko­dik­kaan viih­tyi­sän.

Ta­los­sa on nel­jä asun­toa, ja naa­pu­ruk­set pi­tä­vät yh­des­sä ke­säi­sin pi­ha­kirp­pis­päi­vän, gril­lai­le­vat ja is­tu­vat il­taa. Lap­set juok­sen­te­le­vat kaik­kiin asun­toi­hin kuin ko­tei­hin­sa ja tun­nel­ma on läm­min.

– Olen saa­nut kai­ken val­miik­si ko­dis­sa­ni ja viih­dyn tääl­lä hy­vin. En ha­lua muut­taa tääl­tä mil­loin­kaan, Su­san­ne sa­noo.