MIKÄ: Vuon­na 1991 ra­ken­net­tu ri­vi­ta­lo, 144 m2. MIS­SÄ: Es­poos­sa. KUKA: Vil­hel­mii­na ja Tomi Wahl­beck sekä lap­set Alex, 8, ja Os­car, 2.

Seesteisen vaalea sisustus saa väripilkkunsa tehosteseinistä, tekstiileistä, kukista ja tauluista.

Ai­kai­sem­min Vil­hel­mii­na ja Tomi Wahl­beck per­hei­neen asui­vat uu­des­sa eril­lis­ta­los­sa Nöyk­ki­ös­sä.

– Olim­me tyy­ty­väi­siä ko­tiim­me em­me­kä ol­leet ai­keis­sa muut­taa. Mo­net ys­tä­väm­me kui­ten­kin tus­kai­li­vat, kuin­ka mah­do­ton­ta on löy­tää so­pi­vaa ko­tia. Ajat­te­lin, et­tei se nyt niin vai­ke­aa voi ol­la, ja pää­dyin äi­tiys­lo­mal­la tut­kai­le­maan asun­to­il­moi­tuk­sia. Niin­hän sii­nä kävi, et­tä läh­dim­me muu­ta­miin näyt­töi­hin, jois­ta vii­des oli tämä, Vil­hel­mii­na ker­too.

Kahteen tasoon jakautuvassa yhtenäisessä työ-oleskelu-ruokailu-keittiötilassa riittää valoa ja avaruutta.

Asun­non myyn­ti­ku­vat ei­vät ol­leet eduk­seen, mut­ta ute­li­ai­suus he­rä­si. Me­ri­nä­ky­mä kiin­nos­ti.

– Kun as­tuim­me si­sään asun­toon, olo­huo­neen val­ta­vis­ta ik­ku­nois­ta avau­tui es­tee­tön nä­ky­mä me­rel­le. Kuis­ka­sin mie­hel­le­ni: Ha­lu­an tä­män, Vil­hel­mii­na pal­jas­taa.

Iskun 1 ½- ja 2-istuttavat sohvat ostettiin tähän tilaan. Tyynyt ovat Marimekon, Pentikin, Linumin ja H&M Homen. Iittalan huopakassissa säilytetään lehtiä. Valaisin löytyi Stockmannilta ja tv-taso Ikeasta, samoin kuin rahi ja matto. Genelecin kaiuttimet ovat perheen isän hankinta. Ikean sisustustaulu oli jo vanhan kodin makuuhuoneessa, nyt se sopii yhteen maiseman kanssa olohuoneessa. Huopa ostettiin Kodin Ykkösestä.

Port­ti­kiel­to työ­maal­le

Yk­si­ker­rok­si­nen, pu­na­tii­li­nen ri­vi­ta­lo on ra­ken­net­tu vuon­na 1991. Vil­hel­mii­na on ai­na asu­nut yk­si­ker­rok­sis­sa asun­nois­sa, jo­ten se oli yk­si toi­veis­ta uu­del­le­kin ko­dil­le.

Edel­li­set asuk­kaat oli­vat re­mon­toi­neet pe­su­ti­lat ja keit­ti­ön laa­duk­kaas­ti, jo­ten isoa re­mont­tia ei tar­vin­nut teh­dä. Sei­nät ja ka­tot maa­lat­tiin, lat­ti­a­lis­tat ja vä­li­o­via uu­sit­tiin, keit­ti­ön ta­sot vaih­det­tiin ja lat­ti­ak­si va­lit­tiin va­hat­tu tam­mi­par­ket­ti, Nova Floo­rin Ext­ra white.

Valantin kirjoituspöytä ja tuoli ovat Vepsäläiseltä. Pedron vuodesohvan runko on tarkoitus maalata valkoiseksi. Verhot ovat Laura Ashleyn, matto ja tuolin liila tyyny ovat tuliaisia Dubaista. Taulu on saatu perintönä, kiinalaiset purkit ovat Vilhelmiinan lapsuudenkodista, ja kristallikruunu on kuulunut hänen isoäidilleen.

– Li­sä­sim­me keit­ti­öön muu­ta­man kaa­pi­no­ven ja vaih­doim­me puu­ta­sot pak­suun val­koi­seen la­mi­naat­ti­ta­soon, kos­ka ha­lu­sin vaa­le­am­man keit­ti­ön, Vil­hel­mii­na ker­too.

Kol­me työ­mies­tä ja Tomi te­ki­vät re­mont­tia vii­kon ajan.

Edellisestä kodista tuotu pyöreä matto sopii täydellisesti samanmuotoiseen aulaan. Kartellin kevyt jakkara on hyvä istuinpaikka perheen kuopusta puettaessa. Ikean lipasto maalattiin ja siihen vaihdettiin vetimet. Anna Snellmanin kukkamaalaus periytyy Vilhelmiinan lapsuudenkodista, pikkutaulut on hankittu Society6.com:ista. Koristenorsu on Kupittaan Saven. Eteisen seinät on maalattu Tikkurilan sävyllä X481.

– Mi­nul­ta oli pää­sy kiel­let­ty. En saa­nut tul­la edes kat­so­maan kes­ke­ne­räis­tä re­mont­tia. Oli­sin kuu­lem­ma häi­rin­nyt työn­te­koa kek­si­mäl­lä uu­sia pro­jek­te­ja, Vil­hel­mii­na nau­raa.

Per­he asui kuu­si viik­koa vuok­ral­la muut­to­laa­ti­koi­den kes­kel­lä Ki­ven­lah­des­sa, kos­ka van­ha asun­to oli jo myy­ty. Sik­si re­mon­til­la oli kii­re.

Laadukkaaseen Scavolinin keittiöön vaihdettiin remontissa paksut valkoiset pöytätasot. Reunimmainen kaappi lisättiin ja avohyllyt maalattiin valkoisiksi. Saarekkeen päällä riippuu Flosin valaisin. Baarituolit löytyivät Askosta, keittiöjakkara on Iskun. Etualalla näkyy Laura Ashley sohvatyyny, beige tyyny on Pentikin.

Epä­koh­dat lis­tak­si

Vil­hel­mii­na on suun­ni­tel­lut it­se ko­din si­sus­tuk­sen ja vä­ri­maa­il­man.

– En ha­lua ym­pä­ril­le­ni tur­haa ta­va­raa, jo­ten si­sus­tuk­sem­me voi tun­tua jopa as­keet­ti­sel­ta. Vaa­le­at sä­vyt rau­hoit­ta­vat ti­laa, ja nii­hin voi ha­lu­tes­saan yh­dis­tää te­hos­te­vä­re­jä.

Ruokapöytä ja tuolit ostettiin aikoinaan Askosta. Matto on Cobellosta, ja valaisimet kuuluvat Rivièra Maisonin mallistoon. Ikean vitriinistä poistettiin takalevy, jotta seinän väri näkyy taustalla. Hyllyllä komeilee kokoelma Vilhelmiinan vanhemmilta saatuja maljakoita. Tomi Parkkosen valokuva seinällä on Hangosta. Säilytyskalusteet ikkunan edessä ostettiin edellisiltä asukkailta. Puuseppä on tehnyt ne aikoinaan mittatilaustyönä paikalleen.

Lä­hes kaik­ki van­hat huo­ne­ka­lut maa­lat­tiin. Edel­li­sen asun­non kul­ma­soh­va ei so­pi­nut olo­huo­nee­seen, jo­ten sii­tä luo­vut­tiin ja ti­lal­le os­tet­tiin uu­det soh­vat ja soh­va­pöy­tä. Ike­an mat­to han­kit­tiin alun pe­rin nuo­rem­man po­jan huo­nee­seen, mut­ta se so­pi­kin olo­huo­nee­seen. Myös ruo­ka­pöy­dän al­le piti saa­da en­tis­tä suu­rem­pi mat­to. Saa­rek­keen ym­pä­ril­le os­tet­tiin baa­ri­tuo­lit.

– Kun muut­taa, pi­tää heti lis­ta­ta, mis­tä ei pidä. Muu­ten epä­koh­tiin tot­tuu pa­ris­sa kuu­kau­des­sa, ja ne jää­vät kor­jaa­mat­ta, Vil­hel­mii­na sum­maa.

Makuuhuoneen kruunu on Tobia Scarpan Flosille suunnittelema Celestia-kattovalaisin. Se ostettiin jo edelliseen asuntoon. Iskun sänky on maalattu valkoiseksi. Päiväpeite ja villahuopa hankittiin Pentikiltä. Love-tyyny on Rivièra Maisonin, pinkki tyyny Brukan. Yöpöydät ovat BoConceptin, valaisimenjalat ja varjostimet Stockmannilta. Kehan matto löytyi Vepsäläiseltä. Tehosteseinä on ammattimaalarin tekemä Tikkurilan Taika-maalilla 2077.

Vil­hel­mii­na ker­too saa­neen­sa pal­jon ide­oi­ta ko­tiin si­sus­tus­leh­tien vink­ki­si­vuil­ta.

– Ne ovat hy­viä, kun et­sii jo­tain tiet­tyä tuo­tet­ta.

Alexin huoneen sänky ja hylly ovat Ikeasta, taulu ja turkoosi matto Askosta. Verhot ovat Eurokankaan ja raitatyynyt Linumin. Särkänniemestä hankittu delfiini on Alexin suosikki. Matto ostettiin Vepsäläiseltä jo perheen edelliseen kotiin. Seinän väri on Tikkurilan Laasti.

Sei­nät voi pes­tä

Vil­hel­mii­na kier­si asun­to­mes­suil­la kat­se­le­mas­sa, mit­kä maa­li­vä­rit näyt­tä­vät hy­väl­tä isoil­la pin­noil­la. Hy­vin­kään asun­to­mes­suil­ta hän bon­ga­si muun mu­as­sa Tik­ku­ri­lan Tai­ka-maa­lin, jol­la maa­la­ri maa­la­si ma­kuu­huo­neen pää­ty­sei­nän.

Vil­hel­mii­na ha­lu­si, et­tä sei­nät voi pes­tä. Sik­si kaik­ki kui­vien ti­lo­jen sei­nät on maa­lat­tu  kos­te­an ti­lan Luja-maa­lil­la. Kiil­to­as­te on mah­dol­li­sim­man him­meä. Mat­ta­pin­ta on Vil­hel­mii­nan mie­les­tä kau­nein, ja se tois­taa vä­rit  par­hai­ten.

– Sei­nien val­kois­ta kan­nat­taa tait­taa jo­hon­kin suun­taan. Val­koi­sen sä­vy­jä on lu­ke­ma­ton mää­rä. Näin ylei­sil­meel­tään val­koi­nen si­sus­tus­kaan ei jää lii­an klii­ni­sek­si.

Oscar on tehnyt itse vihreän käsitaulun. Lintutaulun kangas on lastenhuone.fi:stä, ja Eero Aarnion virtahepokangas hankittiin Eurokankaasta. Kankaat pingotettiin Alavudelta tilattuihin kiilakehyksiin. Huovat ovat Pentikin, ja matto on VM-Carpetin. Pinnasänky on Ikeasta ja se maalattiin valkoiseksi. Fatboy-säkkituoli oli aiemmin terassilla. Nyt vanhemmat lukevat siinä lapsille satuja. Isovelikin haluaisi hopeanvärisen Fatboyn huoneeseensa. Seinän sävy on Tikkurilan Y455.

Tau­lu­ja hel­pos­ti

Vil­hel­mii­nan mie­les­tä tau­lut te­ke­vät ko­din ja vii­meis­te­le­vät si­sus­tuk­sen.

– Esi­mer­kik­si ne­tis­tä saa ki­vo­ja si­sus­tus­tau­lu­ja ja gra­fiik­kaa. Myös kau­nii­ta pa­pe­rei­ta voi ke­hys­tää. Tau­luil­la saa eloa si­sus­tuk­seen. Voin yh­dis­tää su­rut­ta de­sig­nia ja mas­sa­tuot­tei­ta.

Vil­hel­mii­na pa­nos­taa va­lai­si­miin, kos­ka nii­tä ei vaih­de­ta usein. Jos­kus va­lai­si­met kul­ke­vat

pe­rin­tö­nä.

Avarassa kotikylpylässä vanhemmat voivat saunoa ja lapset lutrata kylpyammeessa. Kymmenen vuotta vanha kylpyhuone toimii edelleen hyvin. Lasiseinä rajaa kodinhoitotilan. Sormipaneelikatto jatkuu saunan puolelle. Suihku on Axorin.

– Va­lais­tuk­sen mer­ki­tys on Suo­mes­sa suu­ri. Var­sin­kin pi­me­ä­nä vuo­de­nai­ka­na huo­maa heti, jos ko­to­na ei ole riit­tä­väs­ti va­loa.

Per­heen nuo­rem­mal­le po­jal­le ei ha­lut­tu pe­rin­tei­ses­ti si­nis­tä las­ten­huo­net­ta. Os­ca­rin huo­neen te­hos­te­vä­ri­nä on­kin orans­si, joka so­pii hy­vin vih­re­än­har­maan sei­nä­vä­rin kans­sa. Edel­li­set asuk­kaat oli­vat teet­tä­neet kaa­pit li­mit­täin las­ten­huo­nei­den vä­liin. Näin sääs­tyi kum­man­kin huo­neen le­vey­des­tä 30 sent­tiä.

– Si­sus­ta­mi­nen ei ole elä­mää suu­rem­paa. Sitä ei pidä ot­taa lii­an va­ka­vas­ti, Vil­hel­mii­na sum­maa fi­lo­so­fi­aan­sa.