Kannustalon Lato-valmistalon ulkoasu on poimittu Harmaja-mallista ja maalattu vaaleanvihreäksi Tikkurilan sävyllä Q626 Silmu. Kokonaisuus muistuttaa rintamamiestaloa.

Vie­hät­tä­väs­sä puu­ta­los­sa on jo­tain tut­tua – vä­hän rin­ta­ma­mies­ta­loa, toi­saal­ta uut­ta ja rai­kas­ta. Mut­ta en­nen kaik­kea hy­vin ko­di­kas­ta. Hel­sin­ki­läi­set Mir­ka ja Ee­ro Kur­ke­la ha­lu­si­vat per­heel­leen läm­min­hen­ki­sen ta­lon, jos­sa oli­si hei­dän rin­ta­ma­mies­ta­lo-lap­suu­den­ko­deis­taan tut­tu­ja asi­oi­ta.

Mir­ka ja Ee­ro asui­vat ai­em­min lä­his­töl­lä ker­ros­ta­los­sa. He viih­tyi­vät Hel­sin­gin Laa­ja­sa­los­sa, mut­ta Mar­tin syn­ty­mä vii­si vuot­ta sit­ten he­rät­ti aja­tuk­set rivi­ta­lo­a­sun­toon tai oma­ko­ti­ta­loon muut­ta­mi­ses­ta.

He nä­ki­vät eri­lai­sia ta­lo­ja suo­si­tul­la alu­eel­laan, mut­ta mi­kään tar­jol­la ole­vis­ta ko­deis­ta ei so­pi­nut hei­dän tar­pei­siin­sa.

­– Ke­säl­lä 2019 pää­dyim­me poh­ti­maan oman ta­lon ra­ken­ta­mis­ta. Se ei ol­lut lain­kaan kuu­lu­nut mei­dän kum­man­kaan haa­vei­siin – vä­lil­lä nau­roim­me­kin aja­tuk­sel­le ää­neen: mekö muka ra­ken­ta­jik­si, Mir­ka ker­too.

Aja­tus py­syi kui­ten­kin mie­les­sä, ja kun eräs tont­ti il­mes­tyi sa­ma­na lop­pu­syk­sy­nä myyn­tiin, ei pa­ris­kun­ta ai­kail­lut. Ajoi­tus ei oli­si voi­nut ol­la pa­rem­pi, juu­ri en­nen ko­ro­naa ja ra­ken­nus­buu­mia.

– Olim­me teh­neet sitä en­nen vain ke­vyi­tä pin­ta­re­mont­te­ja ai­kai­sem­piin ko­tei­him­me, jo­ten pit­käs­tä ta­va­ras­ta ra­ken­ta­mi­nen ei ol­lut vaih­to­eh­to. Ta­lo­toi­mit­ta­jien si­vut ja ku­vas­tot oli­vat avuk­si ja aut­toi­vat pää­tök­ses­sä, Mir­ka sa­noo.

Svante Skoghin sohvapöytä löytyi Nordic Vintage Shopista. Puuseppä kunnosti sen lasinjälkien pilaaman pinnan. Nojatuolit osuivat eteen kierrätyskeskuksessa.

SUU­REN­NE­TAAN JA MUO­KA­TAAN

Ta­lon toi­mit­ti Kan­nus­ta­lo, jon­ka Lato-ta­lo­mal­lia Ee­ro ja Mir­ka muok­ka­si­vat si­säl­tä ja ul­koa.

– Pys­tyim­me rää­tä­löi­mään ta­los­ta sel­lai­sen, joka sopi juu­ri meil­le.

Ylä­ker­ras­sa pää­tet­tiin teh­dä Mar­tin huo­nees­ta kaik­kein suu­rin. Myös vaa­te­huo­net­ta suu­ren­net­tiin, ja ma­kuu­huo­nei­den yh­tey­des­sä si­jait­se­van ko­din­hoi­to­huo­neen toi­mi­vuut­ta pa­ran­net­tiin.

Keit­ti­ön, ruo­kai­lu­ti­lan ja oles­ke­lu­ti­lan suo­ra­kai­de­muo­to ei miel­lyt­tä­nyt. Poh­jaa muo­kat­tiin niin, et­tä keit­tiö jäi kul­man taak­se.

– Kun keit­ti­öön ei näe joka suun­nas­ta, sen voi ha­lu­tes­saan jät­tää ruo­an­lai­ton jäl­jil­tä sik­seen il­man et­tä se häi­rit­see olo­huo­nee­seen as­ti.

Vain toi­vot­tu ku­ra­e­tei­nen jäi puut­tu­maan, ­kos­ka ne­li­öt ei­vät riit­tä­neet.

Keittiön kaapeissa on Ikean rungot ja Custom Kitchenin ovet. Ovissa on keskelle asetettuja Ikean nuppivetimiä ja Helakaupan lankavetimiä kodinkoneiden kohdalla. Värisävy on Tikkurilan Valkama. Gubin Bestlite-seinävalaisin on ollut Mirkan design-ihastus, ja täyskromisen juhlamallistoversion paikka lyötiin lukkoon jo rakennusvaiheen sähkösuunnittelussa.

IK­KU­NOI­TA PIE­NEM­MIK­SI

Kaik­ki ala­ker­ran ik­ku­nat oli­vat alun pe­rin lat­ti­an­ra­jas­ta al­ka­via val­ta­via ne­li­öi­tä. Mir­ka sai se­lit­tää ra­ken­nus­piir­tä­jäl­le mo­neen ker­taan, et­tä ha­lu­si nii­den ala­reu­naa reip­paas­ti ylös­päin, jot­ta vai­ku­tel­ma oli­si ko­dik­kaam­pi. Li­säk­si Mir­ka ha­lu­si keit­ti­öön aa­mu­au­rin­koa, eli ik­ku­nan itään.

Ee­rol­la ja Mir­kal­la oli yh­tei­nen kä­si­tys suu­ris­ta lin­jois­ta.

– Esit­te­lin Ee­rol­le löy­tä­mi­ä­ni ide­oi­ta esi­mer­kik­si kiin­to­ka­lus­teis­ta ja vä­reis­tä. Teim­me lo­pul­li­set pää­tök­set yh­des­sä.

Kun talo tuli si­sus­tus­val­miik­si, Mir­ka teki suun­ni­tel­mat si­sus­tuk­ses­ta ja pi­has­ta. Ne to­teu­tet­tiin yh­des­sä osaa­vien am­mat­ti­lais­ten kans­sa.

Joi­ta­kin asi­oi­ta jäi saa­mat­ta, esi­mer­kik­si pit­kät nä­ky­mät ti­las­ta toi­seen, sii­nä ton­tin koko aset­ti ra­jo­ja ta­lon poh­ja­rat­kai­sul­le.

– Pi­dim­me pro­jek­tin ai­ka­na mie­les­sä, et­tä täy­del­li­syyt­tä ei ole, re­a­li­teet­te­ja kyl­lä­kin – esi­mer­kik­si mitä ton­til­la voi teh­dä ja mikä on va­lin­to­jen hin­ta. Va­roim­me vauh­ti­so­keut­ta, sil­lä mate­ri­aa­lien tai ko­din­ko­ne­os­tok­sien koh­dal­la hom­ma läh­tee hel­pos­ti kä­sis­tä.

Yk­si asia jo­hon sat­sat­tiin oli par­ket­ti­lat­tia.

– Ai­to tam­mi tuo eri­tyis­tä läm­pöä ko­tiin, Mir­ka sa­noo.

Pentikin astiakaappi on löytö Tori.fi:stä. Kaapin kohdalla on tulevaisuutta ajatellen takka­varaus. Myös ranskalaisen talonpoikaishenkinen ruokapöytä on Tori.fi-löytö. Eamesin tuolit tulivat mukana edellisestä kodista. Kirsti Reinin romanttinen asetelmamaalaus on Mirkan rakkaimpia löytöjä. Aihe, värit ja öljymaalauksen patina luovat kerroksellisuutta. Taulusta on lainattu monia sävyjä sisustukseen.

TÄTÄ VOI­SI TEH­DÄ VAIK­KA TYÖK­SEEN

Mir­kal­le ra­ken­nus- ja si­sus­tusp­ro­jek­ti opet­ti pal­jon. Hän on sit­tem­min val­mis­tu­nut si­sus­tus­suun­nit­te­li­jak­si.

– Pro­jek­tin kaut­ta sain var­muu­den sii­tä, et­tä ha­lu­an teh­dä si­sus­tus­suun­nit­te­lua myös työk­se­ni ja et­tä mi­nul­la on nä­ke­mys­tä ja an­net­ta­vaa.

Opis­ke­lu Hel­sin­ki De­sign Schoo­lis­sa on­nis­tui vuo­des­sa päi­vä­työn ohes­sa. Mir­ka val­mis­tui vuo­den 2022 lo­pus­sa ja on pääs­syt aut­ta­maan jo usei­ta tyy­ty­väi­siä asi­ak­kai­ta eri­lai­sis­sa si­sus­tusp­ro­jek­teis­sa.

– Olen ol­lut kiin­nos­tu­nut si­sus­tus­suun­nit­te­lus­ta lu­ki­oi­käi­ses­tä as­ti, mut­ta sil­loin se ei hah­mot­tu­nut ura­po­luk­si, kos­ka suun­nit­te­li­jat ei­vät ol­leet sil­lä ta­val­la esil­lä. Oli vain muu­ta­ma te­le­vi­si­on si­sus­tu­soh­jel­ma.

Mir­ka kiin­nit­tää jat­ku­vas­ti huo­mi­o­ta eri­lai­siin ti­loi­hin ja lu­mou­tuu var­sin­kin vä­ri­suun­nit­te­lun mah­dol­li­suuk­sis­ta. Kirp­pu­to­rit ja an­tiik­ki­liik­keet ovat ins­pi­roi­via paik­ko­ja.

– Van­hoil­la ta­va­roil­la on iso osuus ko­dik­kuu­den ja läm­pi­män tun­nel­man luo­mi­ses­sa. Se liit­tyy löy­tä­mi­seen ja ajan pa­ti­naan. Mo­nen ikäi­sis­tä ta­va­rois­ta tu­lee si­sus­tuk­seen kiin­nos­ta­vaa ker­rok­sel­li­suut­ta, Mir­ka vink­kaa.

Makuuhuoneessa on kangastapetilta näyttävä Boråstapeterin Temple Tree 3101. Edellisellä omistajalla joulumattona ollut matto on Tori.fi:stä. Yöpöydät ovat uudiskustavilaisia. Niiden hiottu pinta on kaunis, mutta harkinnassa on maalata ne murretulla, haalealla kustavilaiskeltaisella. Toisen yöpöydän yläpuolelle on jo löytynyt taulu, jossa Mirkaa kiehtoi värimaailma ja ihastuttavat kangaskehykset. Muhkea päiväpeite on urheasti kannettu kotiin Lissabonin Zara Homesta kymmenen vuotta sitten.

Martin huone on maalattu Tikkurilan Serpentiini-sävyllä. String-hylly on ostettu sitä ajatellen, että Martti saa sen halutessaan omaan ensiasuntoonsa. Ikkunan edessä on astumista kestävä Ikean penkki, joka toimii tasona. Vanha tuoli on peräisin Eeron ukilta ja on nyt jo kolmannen sukupolven käytössä.

HAR­RAS­TUK­SE­NA KO­DIK­KUUS

Uu­teen ko­tiin muu­tet­tiin tou­ko­kuus­sa 2021.

– Muis­tan erään ai­kai­sem­man ko­tim­me, jos­sa tyy­lim­me oli pal­jon pel­kis­te­tym­pi: kai­kis­sa huo­neis­sa ei ol­lut mat­to­ja ei­kä edes ver­ho­ja. Tän­ne ha­lu­sin run­saam­paa tyy­liä, Mir­ka ker­too.

Juu­ri olo­huo­neen pei­li­pa­ne­loin­nin vii­meis­tel­lyt Mir­ka ai­koo seu­raa­vak­si hioa ruo­ka­pöy­dän maa­li­pin­nan ja kat­soa, mitä sen al­ta löy­tyy. Ylä­ker­ras­sa on myös pino kau­nii­ta ke­hyk­siä odot­ta­mas­sa sitä oi­ke­aa ku­vaa.

– Si­sus­tuk­sen muut­ta­mi­nen on tie­tyl­lä ta­paa har­ras­tuk­se­ni, mut­ta en tee sitä koko ajan. Myös kier­rä­tyk­sen ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­syys mie­ti­tyt­tää yhä enem­män, ku­ten ta­va­roi­den kul­jet­ta­mi­nen pai­kas­ta toi­seen. Tuot­teen pi­tää ol­la laa­du­kas ja ai­kaa kes­tä­vä, et­tä se pää­tyy ko­tii­ni, Mir­ka ko­ros­taa.

Alakerran wc-tilassa ihastuttaa eläväpintainen tehostekaakeli, Värisilmän Masia. Kuusikulmainen lattialaatta on tuttu 1900-luvun alusta ja 50-luvulta. Se on Pukkilan Natura. Käsienpesuallas on Ikeasta ja allashana Grohe Essence. Peili ja taso ovat Bauhausista.