Elä­mää se­son­gin mu­kaan

An­ni­na Jaa­la on kas­va­nut puu­tar­hu­ri­su­kuun ja on jo nel­jän­nen pol­ven vi­he­ra­lan am­mat­ti­lai­nen. Hän on työs­ken­nel­lyt puu­tar­ha­myy­mä­löis­sä ja kuk­ka­kau­pois­sa, mut­ta pe­rus­ti lo­pul­ta oman vi­he­ra­lan yri­tyk­sen. Hän te­kee is­tu­tuk­sia, vi­her­si­sus­tus­ta ja kuk­ka­si­don­taa. Hä­nen oma puu­tar­han­sa on luon­non­lä­hei­nen met­sä­puu­tar­ha, jota hoi­de­taan luon­non eh­doil­la. Ta­lon si­sään­käyn­ti ja te­ras­si on usein si­sus­tet­tu se­son­kien mu­kaan.

Ul­ko-olo­huo­ne ke­vääs­tä syk­syyn

Te­ras­si toi­mii hy­väl­lä sääl­lä ul­ko-olo­huo­nee­na ke­vääs­tä syk­syyn. Ke­sän au­rin­koi­sim­pi­na ai­koi­na sen yl­le le­vi­te­tään pur­je­ka­tos. Te­ras­si on ra­ken­net­tu van­han ui­ma-al­taan pääl­le. Te­ras­sin lai­dal­le Ilk­ka teki avo­tu­lig­ril­lin, joka toi­mii myös ul­ko­tak­ka­na. Ka­lus­teet ovat An­ni­nan suun­nit­te­le­mat ja Il­kan ra­ken­ta­mat.

Sam­ma­liin kie­dot­tu

An­ni­na käyt­tää syy­sis­tu­tuk­sis­sa usein vih­rei­tä kas­ve­ja, ku­ten tä­dyk­kei­tä, kat­to­me­hi­täh­tiä ja me­hi­ruu­suk­kei­ta. Myös yr­tit so­pi­vat syy­sis­tu­tuk­siin. Hän ei vält­tä­mät­tä is­tu­ta kas­ve­ja ruuk­kuun, vaan saat­taa teh­dä esi­mer­kik­si te­ras­si­pöy­däl­le tai si­sään­käyn­tiin ase­tel­man sam­ma­leen kie­do­tuis­ta kas­veis­ta. Sa­mal­le va­dil­le voi ke­rä­tä vaik­ka­pa ki­viä, kä­py­jä ja sie­men­ko­tia.

Huk­ka­palois­ta syn­tyi mo­bi­le­ja

An­ni­nan mies Ilk­ka teki si­pe­ri­an­leh­ti­kuu­si­lau­dan yli­jää­mä­pa­lois­ta mo­bi­le­ja, jot­ka on ri­pus­tet­tu etu­pi­han tam­men ok­sil­le. An­ni­na vei nii­tä myös ys­tä­vil­le tu­li­ai­si­na. Pi­han yk­si­tyis­koh­dik­si voi si­joit­taa mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sia esi­nei­tä, kun­han nii­tä ei ri­pot­te­le lii­kaa, sa­noo An­ni­na.

Ve­si­ai­he be­to­nis­ta

An­ni­na si­sus­taa puu­tar­haa mal­til­li­ses­ti pie­nil­lä yk­si­tyis­koh­dil­la. Ta­va­raa ei saa ol­la lii­kaa, luon­nol­li­suus ja kas­vit ovat pää­o­sas­sa. Pie­ni ve­si­ai­he on it­se teh­ty be­to­nis­ta. Käy­tä muot­ti­na esi­mer­kik­si kah­ta eri­ko­kois­ta äm­pä­riä, joi­den vä­liin va­lat be­to­nin. Lai­ta pa­la­nen me­tal­li­verk­koa ja -lan­kaa va­lun si­sään, niin saat be­to­ni­as­ti­as­ta kes­tä­väm­män.

Sal­li sam­mal

Ton­tin lai­dal­la met­sän­reu­nas­sa on pie­ni ki­vi­ai­ta, joka on vuo­sien ai­ka­na sam­ma­loi­tu­nut kau­niis­ti. Alun pe­rin pe­ren­nat kas­voi­vat lä­hem­pä­nä ta­loa, mut­ta An­ni­na on ha­lun­nut siir­tää kas­ve­ja si­vum­mal­le ja an­taa luon­non tul­la puu­tar­haan. Luon­to saa muo­ka­ta is­tu­tuk­sia, An­nii­na hoi­taa ja vaa­lii nii­tä mal­til­li­ses­ti.

Mus­ta ko­ros­taa kas­ve­ja

An­ni­na on mus­tan ja tum­man­rus­ke­an ys­tä­vä. Tum­mat vä­rit toi­mi­vat hy­vin myös kas­vien kans­sa. Ta­lon mus­ta sei­nä ko­ros­taa köyn­nös­tu­en kera is­tu­tet­tua piip­pu­köyn­nös­tä. Tuki ver­hou­tuu ke­säl­lä sy­dä­men­muo­toi­siin leh­tiin. Syk­syn ilo­na on kel­tai­nen väri.

Kes­tä­väs­ti be­to­nis­ta

Be­to­ni­ruu­kut so­pi­vat ym­pä­ri­vuo­ti­seen ruuk­ku­puu­tar­haan. Ruuk­ku­jen poh­jas­sa on rei­kä, jot­ta yli­mää­räi­nen vesi pää­see va­lu­maan pois. Si­ten kas­vien juu­ret ei­vät sei­so mä­räs­sä mul­las­sa ei­kä ruuk­ku hal­kea tal­vel­la. Be­to­ni­ruu­kut kes­tä­vät muu­ten eri­no­mai­ses­ti tal­vi­säi­tä.

Kä­vyt ilah­dut­ta­vat sel­key­del­lään

An­ni­na kul­kee sil­mät avoi­mi­na ja ke­rää eri­lai­sia ai­nek­sia käy­tet­tä­väk­si ase­tel­mis­sa. Ko­me­at semb­ra­män­nyn­kä­vyt ilah­dut­ta­vat sel­key­del­lään. Kuu­sen- ja män­nyn­kä­vyt­kin ovat ko­ris­teel­li­sia iso­na mää­rä­nä, ja nii­tä voi hyö­dyn­tää myö­hem­min tal­vik­rans­sei­hin.

Sam­mal­pal­lo­ja is­tu­tuk­sis­sa

Ja­pa­ni­lais­ten ko­ke­da­mat eli sam­mal­pal­lois­tu­tuk­set ins­pi­roi­vat An­ni­naa. Sam­mal­pal­lok­si kie­do­tut kat­to­me­hi­täh­det ei­vät syk­syn kos­teu­des­sa tar­vit­se pa­hem­min kas­te­lua. Jos sam­mal­pal­lo kui­ten­kin tun­tuu kui­val­ta, voi sen aset­taa lau­ta­sel­le ja kas­tel­la alus­va­dil­le, jos­ta vesi imey­tyy sam­ma­leen.

Ros­ma­rii­nia tuok­sun vuok­si

Ke­sän ai­ka­na ros­ma­rii­nit ovat hu­jah­ta­neet kor­keut­ta. An­ni­na ra­kas­taa ros­ma­rii­nia ja sen tuok­sua. Syk­syk­si ros­ma­rii­nin se­kaan voi lait­taa eri­lai­sia ha­vu­nok­sia. Riit­tää, et­tä työn­tää ok­sat mul­taan, jos is­tu­tuk­ses­sa ei ole ti­laa tai­mel­le. Ohi kul­kies­sa kan­nat­taa si­pais­ta ros­ma­rii­nia kä­del­lä, niin saa naut­tia etee­ris­tä öl­jyä si­säl­tä­vän yr­tin tuok­sus­ta.

An­ni­nan ke­sä­kuk­kais­tu­tuk­sis­sa on usein vih­rei­tä sa­ni­ai­sia tai mui­ta leh­ti­kas­ve­ja, jot­ka saat­ta­vat myös ruu­kuis­sa suo­jat­tui­na tal­veh­tia.

Elä­vää va­loa

Kynt­ti­lät ja lyh­dyt tuo­vat tun­nel­maa hä­mär­ty­viin il­toi­hin. An­ni­na kan­nus­taa naut­ti­maan puu­tar­has­ta ja ul­ko­e­lä­mäs­tä pit­käl­le syk­syyn. Kuu­lai­na syys­päi­vi­nä voi teh­dä is­tu­tuk­sia ja juo­da kah­vi­ku­pil­li­sen vä­re­jä ihail­les­saan.

Ha­vut suo­jaa­vat kas­ve­ja

Ruuk­ku­puu­tar­han ros­ma­rii­nit ja köyn­nös­kuu­sa­ma saa­vat syk­syi­sen il­meen ha­vu­nok­sil­la. Ros­ma­rii­ni on­kin An­ni­nan lem­pi­vih­reä syk­syn is­tu­tuk­sis­sa, sil­lä se kes­tää hy­vin vii­leyt­tä. Ha­vu­nok­sat an­ta­vat aroil­le kas­veil­le tal­vi­suo­jaa. Leu­to­na tal­ve­na An­ni­na on on­nis­tu­nut ha­vuil­la suo­jaa­maan ruuk­ku­puu­tar­han mo­nia kas­ve­ja. Ros­ma­rii­ni ei ole ruu­kus­sa tal­veh­ti­nut, mut­ta se kes­tää kau­nii­na pit­käl­le tal­veen.

Ruu­kut An­ni­na maa­laa yh­te­näi­syy­den vuok­si mus­tak­si tai hank­kii mus­tia tai har­mai­ta ruuk­ku­ja.

Tu­kea köyn­nök­sil­le

An­ni­na on suun­ni­tel­lut pi­han ka­lus­teet ja köyn­nös­tu­et it­se. Hän ide­oi tyy­lin ja ma­te­ri­aa­lin ja Ilk­ka to­teut­taa, pie­nen kes­kus­te­lun jäl­keen. Sä­leik­kö­vil­li­vii­ni ver­ho­aa vä­hi­tel­len köyn­nös­ri­ti­län. Al­ku­syk­syn ilo­na on pu­nai­nen syys­vä­ri, lop­pu­syk­syä koh­ti pal­jas­tuu kau­nis run­ko. Vil­li­vii­nin juu­rel­la kas­vaa si­roa lan­ka­köyn­nös­tä, joka on myös leu­toi­na tal­vi­na sel­vin­nyt avo­maal­la.

Vä­riä puu­tar­haan leh­dil­lä

Val­ko­a­pi­lois­ta ja­los­te­tut ko­ris­te­a­pi­lat sä­väyt­tä­vät vä­rik­käil­lä leh­dil­lä, la­jik­kees­ta riip­pu­en vih­re­än­kir­ja­vil­la, pu­ner­ta­vil­la tai lä­hes mus­til­la. Ko­ris­te­a­pi­lat ovat yl­lät­tä­vän kes­tä­viä kas­ve­ja. Ne me­nes­ty­vät mo­ni­vuo­ti­si­na ja voi­vat tal­veh­tia myös ruuk­kuis­tu­tuk­sis­sa. Ne naut­ti­vat va­loi­sas­ta, mut­ta kas­va­vat kii­tol­li­si­na oi­ke­as­taan pai­kas­sa kuin pai­kas­sa.

Si­ros­ti leh­tiä

Lan­ka­köyn­nös on tut­tu kau­si-is­tu­tuk­sis­ta eli sitä käy­te­tään ke­vät-, kesä- ja syy­sis­tu­tus­ten leh­ti­kas­vi­na. Sitä kas­va­te­taan yleen­sä yk­si­vuo­ti­se­na, mut­ta lan­ka­köyn­nös voi tal­veh­tia ja me­nes­tyä mo­ni­vuo­ti­se­na myös vet­tä lä­päi­se­vil­lä, suo­jai­sil­la kas­vu­pai­koil­la. Siro ole­mus so­pii ruuk­ku­puu­tar­haan.

Penk­ki syn­tyy hel­pos­ti

Met­sän reu­nas­sa on paik­ka mie­tis­ke­lyyn ja tun­nel­moin­tiin. Penk­kiä var­ten ei tar­vi­ta iso­ja ra­ken­tei­ta ja val­mii­ta ka­lus­tei­ta. Pit­kä, kos­teut­ta hy­vin kes­tä­vä haa­pa­lank­ku ja muu­ta­ma kivi riit­tää.

Mo­der­nia puu­tar­ha­tai­det­ta

Kau­niit puu­kap­pa­leet in­nos­ti­vat ins­tal­laa­ti­on te­koon. An­ni­na aset­te­li lau­das­ta ja puu­kie­kos­ta yk­sin­ker­tai­sen kat­seen­van­git­si­jan, kuin pie­nen veis­tok­sen.

Ha­lon paik­ka

Polt­to­puut tar­vit­se­vat oman paik­kan­sa. An­ni­na kek­si koo­ta ha­lot ta­lon sok­ke­lia vas­ten ase­te­tuil­le be­to­ni­laa­toil­le. Ase­tel­maa vih­reyt­tää ruu­kus­sa kas­va­va ko­mea lips­tik­ka, joka lu­keu­tuu An­ni­nan lem­pi­maus­teyrt­tei­hin. Hän lait­taa lips­tik­kaa uu­ni­lo­hen täyt­teek­si.