Paratiisimaista vehreyttä. Rinnetalon sisäänkäynti on korkealla terassin päällä. Ilona on palauttanut taloon ruutuikkunat yläkerran ikkunoiden mallin mukaan.

Ilonalle kaunis koti on jokapäiväinen ilonaihe. Puutalon kunnostusprojekti ei ole koskaan valmis. Nyt mietinnässä on kylpyhuoneen ja saunan uudistaminen. Remu-koira oli Ilonan pitkäikäinen lemmikki.

Ilo­na Vähä-Piik­kiö sul­kee pi­ha­ra­ken­nuk­sen oven ja huik­kaa hei­pat asi­ak­kaal­leen.

– Työt jää­vät tän­ne, kun sul­jen hoi­to­lan oven.

Kos­me­to­lo­gi­na omas­sa yri­tyk­ses­sään työs­ken­te­le­vän Ilo­nan ko­ti­kont­to­ri on puu­tar­han pe­räl­lä ole­vas­sa pi­ha­ra­ken­nuk­ses­sa.

– Mi­nul­la oli mon­ta vuot­ta työ­ti­la kau­pun­gis­sa, mut­ta vii­me vuo­si­na hoi­to­la ko­din yh­tey­des­sä on ol­lut kyl­lä kä­te­vä. Eh­din asi­ak­kai­den vä­lis­sä moik­kaa­maan 1,5-vuo­ti­as­ta Pyry-poi­kaa­ni, Ilo­na sa­noo.

Päi­vä on kään­ty­nyt jo il­ta­päi­vään Tu­run Rau­nis­tu­las­sa. Au­rin­ko pais­taa iso­jen leh­mus­ten vä­lis­tä oles­ke­lu­pai­kal­le, jon­ka mo­lem­min puo­lin kuk­ki­vat hor­ten­si­at.

– Kun muu­tin tän­ne 21 vuot­ta sit­ten, koko piha kas­voi luu­mu­pui­den ve­so­ja ja hei­nää. Piha myös vi­li­si sii­le­jä, jot­ka tai­si­vat pi­tää pi­han vii­da­kos­ta.

Valoisa kuisti oli alun perin kylmä. Kymmenen vuotta sitten se eristettiin. Klaffipöytä on talon alkuperäisiä kalusteita. Ilona on vahannut ison vaatekaapin valkoiseksi. Kaappi on Ilonan lapsuudenkodista.

Ky­län kas­vo­jen­ko­ho­tus

Ilo­nan, avo­puo­li­so Ja­nin ja Py­ryn koti on vuon­na 1906 ra­ken­net­tu puo­li­tois­ta­ker­rok­si­nen puu­ta­lo. Sa­tu­la­kat­toi­sen ta­lon pää­dys­sä on ai­koi­naan toi­mi­nut par­tu­ri, jos­ta on muis­to­na ul­ko-ovi.

– Ovi on pois käy­tös­tä, mut­ta luu­len et­tä sii­tä on ol­lut kul­ku ny­kyi­seen kir­jas­to­huo­nee­seen.

Työ­vä­en asui­na­lu­eek­si al­ku­jaan ra­ken­ne­tul­le Rau­nis­tu­lal­le oli vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na syn­ty­nyt huo­no mai­ne.

– Iso­äi­ti­ni oli huo­lis­saan, kun hän kuu­li, et­tä minä, nuo­ri nai­nen, olin os­ta­mas­sa tääl­tä ta­loa ja kai­ken li­säk­si ai­oin muut­taa tän­ne yk­sin.

Van­ho­jen puu­ta­lo­jen veh­reä ja ky­lä­mäi­nen asui­na­lue on ko­ke­nut kas­vo­jen­ko­ho­tuk­sen rei­lus­sa kah­des­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa.

– Ai­kai­sem­min naa­pu­rus­tos­sa oli tyh­jiä ta­lo­ja, mut­ta nyt on­nek­si kai­kis­sa asu­taan.

Keittiön keskipiste on metrin leveä ja kaksi metriä pitkä pirtinpöytä. Komea pöytä on Ilonan isänäidin kotipaikasta. Kristallikruunu on hankittu paikallisesta sisustusliikkeestä. Kruunu oli alkujaan Ilonan hoitolan katossa.

Keittiön seinät on tapetoitu Kismetin valmistamalla tapetilla. Sivupöytä on ollut myös keskellä keittiötä saarekkeena. Modernit klassikot ovat alkaneet kiinnostaa Ilonaa. Pöydän päällä on Jörn Utzonin Doo-Wop-riippuvalaisin.

Mi­nun hip­pi­kau­te­ni

Keit­ti­ös­sä on hil­jais­ta. Pyry on on­nel­li­ses­ti vie­lä het­ken päi­vä­u­nil­la.

Ilo­na oli 24-vuo­ti­as, kun hän os­ti en­si­a­sun­nok­seen oma­ko­ti­ta­lon. So­pi­va löy­tyi tu­tun kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jän kaut­ta.

– Talo oli ol­lut ai­na sa­man su­vun omis­tuk­ses­sa. Näin, et­tä täs­tä sai­si ki­van. Tämä oli ai­noa talo, jon­ne pys­tyi muut­ta­maan il­man, et­tä oli­si heti ryh­dyt­tä­vä isoi­hin re­mont­tei­hin.

Pe­ri­kun­nan myy­mäs­tä ta­los­ta tuli Ilo­nan koti pin­ta­re­mon­til­la. Apu­na oli­vat Ilo­nan äi­ti ja isä, joi­den kä­den­tai­doil­le oli käyt­töä niin sisä- kuin ul­ko­töis­sä­kin. Oman per­heen voi­min olo­huo­neen huo­no­kun­toi­nen lat­tia vaih­tui uu­teen. Sa­mal­la myös muut pin­nat käy­tiin läpi.

– Aluk­si tääl­lä oli tosi vä­ri­käs­tä. Olo­huo­neen sei­nät maa­lat­tiin kel­tai­sik­si. Uu­si lat­tia pet­sat­tiin tum­man­rus­ke­ak­si. Se oli mi­nun hip­pi­kau­te­ni, Ilo­na ker­too ja nau­raa.

Olohuoneen ilme keveni, kun tummanruskeaksi petsattu lautalattia maalattiin vaaleaksi. Oleskeluryhmän keskipiste on Rum 21:sta tilattu sohvapöytä, jonka pukkijalat tuovat mieleen taiteilijan ateljeen. Puusohva on talon alkuperäisiä kalusteita. House Doctorin Molecular-kattovalaisin on uusimpia hankintoja. Lukunurkan seinävalaisin on Ikeasta.

Sei­nil­le syt­tyi kuo­se­ja

Vä­hi­tel­len voi­mak­kaat vä­rit haa­le­ni­vat val­koi­seen ja har­maa­seen.

– Kyl­läs­tyin vah­voi­hin vä­rei­hin. Ha­lu­sin va­loi­sam­man ja raik­kaam­man tun­nel­man.

Sa­mal­la kun kirk­kaat vä­rit sam­mui­vat, sei­nil­le syt­tyi kuo­se­ja.

– Ku­vi­ol­li­sia ta­pet­te­ja on nyt mel­kein jo­kai­ses­sa huo­nees­sa. Mi­nus­ta ne so­pi­vat van­haan ta­loon.

Ilo­na ku­vaa tun­nel­maa skan­di­naa­vi­sen vaa­le­ak­si.

– Pi­dän mo­nen­lai­sis­ta asi­ois­ta. Hip­pi­kau­den jäl­keen in­nos­tuin maa­lais­ro­mant­ti­ses­ta tyy­lis­tä. Kai­kis­ta kau­sis­ta saa jää­dä ko­tiin ker­rok­sia, ne luo­vat ko­dik­kuut­ta.

Uu­sim­pia tu­lok­kai­ta ovat Ee­ro Aar­ni­on suun­nit­te­le­mat va­lai­si­met, joi­ta on ri­po­tel­tui­na eri puo­lil­le ko­tia.

– Kii­tos Ja­nin äi­dil­le, joka on an­ta­nut use­am­man va­lai­si­men lah­jak­si.

Ilona keksi Pyryn vaatteille kauniin 1950-luvun liinavaatekaapin. Pöytävalaisin on Eero Aarnion Nukkumatti.

Ilona remontoi vinttikerroksen isoimmasta huoneesta lastenhuoneen, jossa on satumetsän tunnelmaa. Remontissa ikkunaseinän pinkopahvit poistettiin ja alta löytynyt raakalauta maalattiin. Aallon kevyt nojatuoli löytyi vanhempien varastosta. Kaunis metallisänky on ostettu vanhan tavaran liikkeestä.

Am­mat­ti­lai­sen avul­la

Ilo­na asui ta­lon ala­ker­ran 60 ne­li­ös­sä en­sim­mäi­set kym­me­nen vuot­ta. Vint­ti­re­mon­tis­sa kah­den huo­neen ja keit­ti­ön asun­to laa­je­ni ylä­ker­taan kah­del­la ma­kuu­huo­neel­la. Sa­mal­la ra­ken­net­tiin uu­det vin­tin­por­taat ja eris­tet­tiin ala­ker­ran kuis­ti.

Uu­den las­ten­huo­neen re­mont­tiin Ilo­na pyy­si mu­kaan ide­oi­maan luot­to­si­sus­ta­jan­sa Ee­va Fors­ma­nin. Py­ryn huo­neen pin­ta­re­mon­tis­sa Ilo­na ha­lu­si sääs­tää kai­ken van­han mikä oli sääs­tet­tä­vis­sä: muun mu­as­sa sei­nien rep­sah­ta­neet pin­ko­pah­vit ki­ris­tet­tiin pai­kal­leen en­nen ta­pe­toin­tia. Kau­niin puu­lat­ti­an il­me rai­kas­tui maa­lil­la.

Käy­tös­tä pois­te­tus­ta puu­lie­des­tä ei ha­lut­tu luo­pua, vaan sii­tä teh­tiin jämy vai­pan­vaih­to­pis­te ja hoi­to­pöy­tä.

– Ee­va aut­toi va­lit­se­maan ke­rää­mis­tä­ni ide­ois­ta par­haat. Usein käy niin, et­tä näy­tän Ee­val­le jon­kin to­del­la kal­liin ide­an, jo­hon Ee­va kek­sii ti­lal­le huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­man, mut­ta yh­tä ki­van rat­kai­sun.

Hyvä yhdistelmä. Kunnostetut täyspuiset keittiönkaapit ovat 1950-luvulta. Käytöstä poistettu puuliesi jää näppärästi työtason alle. Ilona on teettänyt metallisen liesihuuvan.

Ilona pitää vanhan ja uuden yhdistämisestä. Perheen arkiastiat ovat simppeleitä ja moderneja. Juhla-lautaset ovat vanhaa Arabiaa. Ilona nappaa kirpparilta mukaan vanhat valkoiset Arabian astiat.

Muun­nel­ta­vaa puu­ta

Ta­lon mu­ka­na tuli kai­ken­lai­sia van­ho­ja huo­ne­ka­lu­ja, joi­ta Ilo­na on kun­nos­ta­nut maa­laa­mal­la. Lo­put tar­vit­se­man­sa huo­ne­ka­lut Ilo­na löy­si lap­suu­den­ko­tin­sa na­ve­tan yli­sil­tä ja iso­äi­tin­sä luo­ta.

– Olen os­ta­nut to­del­la vä­hän uu­sia huo­ne­ka­lu­ja tän­ne. Olo­huo­neen vit­rii­ni on uu­si, mut­ta se­kin oli alun pe­rin hoi­to­las­sa­ni.

Puu­huo­ne­ka­luis­sa Ilo­naa vie­hät­tää nii­den laa­tu ja muun­nel­ta­vuus. Olo­huo­neen oles­ke­lu­ryh­mä on yh­dis­tel­mä uut­ta ja van­haa.

– Puu­soh­va oli ta­los­sa, kun os­tin sen. Soh­va oli al­ku­jaan ylä­ker­ras­sa. En tie­dä, mi­ten se oli sin­ne saa­tu. Nyt kun se tuo­tiin alas, soh­van yh­des­tä nur­kas­ta piti ot­taa pala pois, et­tä sen sai kään­ty­mään por­tais­sa.

Ryh­män täy­den­tää olo­huo­neen kes­kel­le si­joi­tet­tu le­veä no­ja­tuo­li, jota Ilo­na kut­suu mi­ni­soh­vak­si.

– Tuo­lis­ta on tul­lut mi­nun ja Py­ryn lem­pi­paik­ka, jos­sa on mu­ka­va leik­kiä yh­des­sä.

Makuuhuoneen vinokaton alla on herkän kesäinen tunnelma. Kielo-tapetti on Sandbergin mallistosta. Makuuhuoneeseen paistaa aamuaurinko. Umage EOS -höyhenvalaisin on Rum21 -verkkokaupasta.

Ai­dois­ta ma­te­ri­aa­leis­ta

Omis­sa re­mon­teis­saan Ilo­na on pyr­ki­nyt vaa­li­maan ta­lon al­ku­pe­räis­tä il­met­tä.

– Tääl­lä oli re­mon­toi­tu vii­mek­si 1950-lu­vul­la, jol­loin muun mu­as­sa ruu­tuik­ku­nat oli vaih­det­tu.

Nyt rin­ta­ma­mies­ta­lois­ta tu­tut, muo­dol­taan yk­sin­ker­tai­set ik­ku­nat ovat vaih­tu­neet ta­lon tyy­lin mu­kai­siin mo­ni­ruu­dul­li­siin.

Si­säl­lä 50-lu­vus­ta muis­tut­ta­vat yhä keit­ti­ön­kaa­pit, joi­hin Ilo­nal­la on ris­ti­rii­tai­nen suh­de.

– Keit­ti­ön­kaa­pit on ai­koi­naan teh­ty hy­vin, hy­vis­tä ma­te­ri­aa­leis­ta. Jos vaih­dan kaa­pit, ha­lu­an puu­se­pän te­ke­män keit­ti­ön, joka kes­tää ai­na­kin yh­tä kau­an kuin nämä kaa­pit.

Puutarha uudistettiin kolme vuotta sitten. Ilona suunnitteli pihan itse. Osa pihan kivimuureista on tehty kaksikymmentä vuotta sitten, korkein terasseista tehtiin piharemontin yhteydessä. Puiden katveessa on miellyttävä oleskelupaikka.