Tämän kodin sisustuksen punaiset langat ovat kodikkuus, designklassikot ja perintöesineet. Oranssiin Eileen Grayn sohvaan ihastuttiin Pariisissa. Nahkatuolit ovat Poul Kjærholmin PK31-sarjasta ja pöytä PK61-sarjasta. Etualalla Vitran Eames RAR -keinutuoli. Sohvalla on Klaus Haapaniemen silkkinen tyynynpäällinen Cosmic Whale with Red Planet.
Nina Nygård kuvat Riitta Sourander
Keltaisen puutalon sijainti on täydellinen: Helsingin keskusta on viiden kilometrin päässä ja lentokentälle sinkoaa vartissa.
Lentokentän läheisyys on liiketoimintajohtaja Kaisu Karvalalle kätevää, koska toinen koti on Brysselissä ja työpaikka Lontoossa teknologiseen neuvontaan erikoistuneessa Access Partnership -yhtiössä. Aika jakaantuu kolmen maan kesken, ja etätöitä tehdään Käpylän-kodissa.
Lapsuus Turun Itäharjulla on kylvänyt Kaisuun kiintymyksen puutaloihin. Hän varttui vanhassa, entisöidyssä puutalossa, jonka remontin isän arkkitehtiveli oli suunnitellut.
EI KIVITALOON
Kansainvälinen työ ja toinen koti ulkomailla eivät kuitenkaan sopineet yhteen puutaloasumisen kanssa. Pitkäaikainen haave toteutui kymmenisen vuotta sitten Kaisun tavattua nykyisen puolisonsa.
– Kun ostin osuuden puutalosta, äitini sanoi, että tämä on hulluin rahareikä ikinä, koska talo ei tule koskaan valmiiksi. Me olemme vähän boheemeja ja samalla kovia puuhastelijoita, joten talo sopii meille oikein hyvin. En vain näe itseäni kivitalossa, Kaisu kertoo.
Kesäisin tilava piha on toinen olohuone. Pihalla on hyötykasvillisuutta, kuten perunamaa ja marjapensaita. Pääasiassa piha on kuitenkin oleilua ja nautiskelua varten. Lasten entinen leikkimökki toimii puuvarastona. Isolla pihalla voi valita varjoisan tai aurinkoisen paikan lukuhetkeen.
Puutalo, jossa on asunut rautatieläisten työnjohtajia, on valmistunut vuonna 1920. Kaisua viehättää ajatus siitä, että Käpylän puukorttelit on suojeltu ja seudussa on jotain pysyvää.
Hänellä oli tapana esitellä Helsinkiä ulkomaisille asiakkailleen ajeluttaen heitä Käpylän Pohjolankadulla ja Eiran Huvilakadulla näyttääkseen eri aikakausien tyylejä. Käpylä on aina viehättänyt Kaisua, erityisesti sen historia teollistumisen aikana on hänestä mielenkiintoinen.
Oranssi on Kaisun lempiväri. Olohuoneen valokaappityö on Liina Arpalahden Kynnys. Teos seinällä on Noora Geagean Smashing the Patriarchy.
KELLARISTA LISÄTILAA
Talo on kokenut monta muodonmuutosta kymmenessä vuodessa. Viimeisimmässä remontissa taloon louhittiin kellari.
Ennen saunaan mentiin hankalasti ulkokautta. Naapuri oli jo tehnyt vastaavan remontin ja saanut itselleen ihanan kellarin. Hän lupasi tulla Karvaloille työnjohtajaksi. Remontista kehkeytyikin odotettua suurempi. Aikaa meni vuosi suunniteltua kauemmin ja budjettikin ylittyi reippaasti. Kalliota ei voitu räjäyttää, vaan louhinta piti tehdä käsin. Perhe asui koko remontin ajan talossa pölyn ja metelin keskellä, mutta naapureista tuli sydänystäviä ja kellarista rakas.
Kellarikerrokseen louhittiin käynti sisäkautta ja saatiin portaiden alle viinikellari.
DESIGN ON ELÄMÄÄ VARTEN
Kaisulla on kaupunkikoti Brysselissä, jossa hän on asunut vuodesta 1996, myöhemmin myös muu perhe. Antwerpenia Kaisu pitää sisustusmekkana, josta löytää sekä flaamilaista että italialaista designia.
– Meillä pitäisi oikeasti olla sata neliötä enemmän, että suunnittelijoiden aarteet pääsisivät oikeuksiinsa. Niiden ympärillä on nyt liikaa muuta tavaraa, Kaisu sanoo.
Kaisu on kerännyt taidetta pitkään. Myös tiettyjen suunnittelijoiden klassikkohuonekalut ja valaisimet ovat olleet hänen toivomuslistallaan vuosien ajan.
Kirjaston sisustus aloitettiin teettämällä kirjahylly. Jatkuvasti kasvavalle kirjamäärälle on tehtävä tilaa. Jos jokin teos ei ole sydäntä lähellä, se annetaan pois. Kirjat on järjestetty aikakausittain. Eero Aarnion Pallotuolin sylissä lukija on kuin omassa maailmassaan.
Lopetettuaan pitkäaikaisessa työpaikassa Kaisu osti itselleen läksiäislahjaksi Eero Aarnion pallotuolin. Lapset, omat ja vieraat, pyörivät innoissaan tuolissa ja kolhivat sitä. Aluksi Kaisu harmitteli ja yritti varjella tuolia, mutta kerran itsekin siinä pyöriessään hän totesi, että näinhän se on suunniteltu. Tuoli on elämistä varten!
– Ei saa olla nipo. Jos ostaa Cassinan ikonisen Chaise Longuen, niin sitten sitä käytetään. Koti saa olla ronskilla tavalla esteettinen.
Keittiössä vietetään paljon aikaa. Taide luo tilaan olohuonemaisuutta. Saareke on tehty mittojen mukaan. Karjalasta kotoisin olevat taulut on peritty puolison suvun puolelta.
ENSIN PAIKKA KIRJOILLE
Perhe rakastaa kirjoja ja niitä on hyllyittäin. Kunnon kirjahylly on Kaisun mielestä ehdoton edellytys kodin kalustamisessa. Se oli ensimmäinen asia, joka olohuoneeseen teetettiin.
Kaisu ei halua televisioita ruokailu- tai kirjastohuoneeseen. Kellari onkin perheen viihdekeskus, jossa on tv, paljon soittimia sekä tärkeä puusauna.
– Olemme aina kannustaneet lapsia lukemaan paljon. On ihanaa, kun he tarttuvat joskus jopa nopeammin tietokirjaan kuin kännykkään.
Kaisun perheellä on aina yhteinen päivällinen, usein erilaisten levyjen soidessa. Se on päivän tärkein hetki.
– Teemme paljon ruokaa ja kuuntelemme paljon musiikkia. Opin nuoriltani, ja hekin joskus minulta.
Kaisun mielestä tärkeintä on kodikkuus ja lämpö. Kodin pitää kuvata asukkaitaan. Sisustukseen kuuluu myös vanhempien ja isovanhempien perintöesineitä, muun muassa käkikello ja senkki. Lasten taideteoksia on ammattitaiteilijoiden töiden vieressä.
RuokaILU-huoneen ruskeaksi maalattu sivuseinä tuo syvyyttä. Viulu on Kaisun isoisän. Maalaus isoäidin lipaston päällä on belgialaistaiteilija Françoise de la Hayen.
VÄLIAITA POIS JA PALJU LÄMPIÄMÄÄN
Suomessa Kaisu kaipaa kivijalkakauppoja. Brysselin-kodin ovesta astuessa jokaisen tuotteen voi ostaa eri kaupasta. Käpylässä ostokset pitää tehdä marketissa, johon on kuljettava autolla tai polkupyörällä. Käpylän seudulla on toki ruokarinkejä, joista saa myös tuoreita aineksia.
Kun perhe muutti Käpylään, naapurustossa oli yksi ainoa kivijalkaliike, kukkakauppa, joka on nyttemmin myyty asunnoksi.
– Kun aloin asua Suomessa enemmän, järkytyin, kun huomasin, etteivät ihmiset vastaa tervehdykseen, vaikka kailotin hyvät huomenet ja hymyilin hisseissä.
Käpylässä on kuitenkin eri meininki. Naapurustossa asuu myös paljon ulkomaalaisia ja ihmiset ovat kohteliaita toisilleen.
– Täällä on sellainen kylämäisyys, mutta ilman kyttäämistä. Me olemme ottaneet väliaidan pois naapureiden kanssa, ja meillä on yhteinen palju. Koirammekin rakastavat toisiaan.
Käpylässä tontit ovat yleensä aidattuja. Punamullattu säleaita rajaa pihaa tien puolella, mutta naapureiden välinen aita on otettu pois.
KOTI
Käpylässä Helsingissä 1920 valmistuneessa puutalossa 7 h + k, viinikellari ja saunatilat, 180 m².
ASUKKAAT
Teknologia-alalla työskentelevä liiketoimintajohtaja Kaisu Karvala, puoliso ja kaksi tytärtä sekä jackrusselinterrieri Wilma.
Olohuoneesta pääsee suoraan ulos pihaterassille ja siitä kadulle. Entisen panttikonttorin tiloihin remontoitu asunto on vuonna 1897 rakennetussa talossa.
Riitta Sourander
Olohuoneesta pääsee suoraan ulos pihaterassille ja siitä kadulle. Entisen panttikonttorin tiloihin remontoitu asunto on vuonna 1897 rakennetussa talossa.
Riitta Sourander
Mia Brännbacka löysi ison vitriinikaapin, josta oli haaveillut.
Mikko Kaaresmaa
Olohuoneen seinän sävy on Tikkurilan Shantung. Hakolan vaaleanpunainen Lazy-sohva on Janikan 30-vuotislahja itselleen. Rahi toimii tarjottimen kanssa myös sohvapöytänä. Olohuoneen seinälle ei löytynyt paikkaan sopivaa ja molempia miellyttävää taulua, joten Janika päätti tehdä itse ryijyn. Hän ei onneksi tiennyt etukäteen mihin ryhtyi, sillä työtunteja kertyi rutkasti.
Siirtolapuutarhamökin uudelleen verhoillut 1950-luvun nojatuolit ja arkku on hankittu osto- ja myyntiliikkeestä. Matto Ikea, vuodesohva Veke, sohvatyynyt Koopernu.
Martti Järvi
Lastenkirjailija Nina Pirhonen tekee mielellään asetelmia leveille ikkunalaudoilleen ja siivoaa vähän koko ajan.
Anna Riikonen
Varaudu keittiöremontissa myös yllätyksiin!
Mari Lahti
Lastenkirjailija Nina Pirhonen tekee mielellään asetelmia leveille ikkunalaudoilleen ja siivoaa vähän koko ajan.
Anna Riikonen
Varaudu keittiöremontissa myös yllätyksiin!
Mari Lahti
LUETUIMMAT
LUETUIMMAT
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.