MIKÄ: Ke­sä­ma­ja, 13 m2. MIS­SÄ: Hel­sin­gis­sä Ki­vi­no­kas­sa. TÄÄL­LÄ VIET­TÄ­VÄT KE­SÄÄ: Ja­ni­ne ja Mika Miet­tu­nen sekä hei­dän lap­sen­sa Ju­lius, 11, ja El­sa, 9.

Kivinokan vehreä luonto on pyritty säilyttämään mahdollisimman luonnonmukaisena.

Ke­sä­kui­nen päi­vä on su­mui­nen ja il­ma paah­ta­van kuu­ma. Hel­sin­ki­läi­sen si­sus­tus­lii­ke Olk­ka­rin omis­ta­ja Ja­ni­ne Miet­tu­nen on kut­su­nut mei­dät per­heen­sä ke­sä­ma­jal­le. Ke­sä­pa­ra­tii­si si­jait­see Hel­sin­gin Ki­vi­no­kas­sa Van­han­kau­pun­gin­se­läl­le työn­ty­väl­lä met­säi­sel­lä nie­mel­lä. Ki­vi­nok­ka on tu­han­sien hel­sin­ki­läis­ten käyt­tä­mä luon­to- ja va­paa-ajan­viet­to­a­lue, jos­sa on noin kuu­si­sa­taa lau­ta­mök­kiä.

Sateisella säällä päiväkahvit juodaan sisällä. Pöytä on ostettu Ikeasta ja tuolit Kierrätys-keskuksesta.

Ta­paam­me park­ki­pai­kal­la ja pu­ram­me ta­va­rat mai­to­kär­ryi­hin, joi­ta ma­ja­lai­set saa­vat lai­na­ta ta­va­roi­den kul­je­tuk­seen.

Mök­ki­a­lu­eel­la ei saa pä­ris­tel­lä moot­to­ri­a­jo­neu­voil­la lain­kaan. Hiek­ka­tie mut­kit­te­lee kes­kel­lä met­sää. Ei­pä us­koi­si, et­tä olem­me vain muu­ta­man ki­lo­met­rin pääs­sä Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta.

Vanhoista laudoista tehdyillä hyllyllä on esillä käyttöastioita ja kukkamaljakoita.

En­sim­mäi­sen mök­kin­sä Miet­tu­set os­ti­vat Ki­vi­no­kan alu­eel­ta vuon­na 2009. Nyt vie­rai­lem­me per­heen toi­sel­la mö­kil­lä, jon­ka he hank­ki­vat kak­si vuot­ta sit­ten.

– Kun kuu­lim­me, et­tä lä­hel­lä ui­ma­ran­taa oli tu­los­sa myyn­tiin mök­ki, pää­tim­me myy­dä van­han ma­jan. Ny­kyi­nen paik­ka on meil­le pa­rem­pi, sil­lä mö­kin te­ras­sil­ta on nä­köyh­teys vas­ta­päi­sel­le ui­ma­ran­nal­le ja las­ten leik­ki­pai­kat ovat lä­het­ty­vil­lä, ker­too Ja­ni­ne.

Kivinokassa järjestetään paljon yhteisiä tapahtumia, kesäisin esimerkiksi lasten olympialaiset ja talvisin joulupolku.

HEN­KI­REI­KÄ KAU­PUN­KI­LAI­SEL­LE

– Asum­me Hel­sin­gin Kruu­nun­haas­sa ker­ros­ta­los­sa. Vaik­ka asun­tom­me si­jait­see rau­hal­li­sel­la alu­eel­la, kai­pa­sim­me ym­pä­ril­lem­me rau­hoit­ta­vaa luon­toa. Kes­kus­ta-asu­mi­sen vas­ta­pai­nok­si ha­lu­sim­me ta­ka­pi­han, jos­sa lap­sil­la voi­vat ol­la luon­nos­sa, seik­kail­la ja leik­kiä, ker­too Ja­ni­ne.

Mökin sivustalla on iso terassi, josta näkyy uimarannalle. Raidalliset intialaiset peitot ovat Olkkarista. Toinen vanhoista korituoleista on pelastettu Kivinokan roskalavalta.

Per­he käy mö­kil­lä usein ar­ki-il­tai­sin töi­den jäl­keen. Kah­den­kym­me­nen mi­nuu­tin pyö­rä­mat­kan pääs­sä ko­toa on täy­sin toi­nen maa­il­ma. Aja­tuk­set siir­ty­vät va­paal­le jo pyö­räil­les­sä tai vii­meis­tään sil­loin, kun pyö­rän­ren­kai­den al­la ra­ti­see Ki­vi­no­kan hiek­kai­nen met­sä­tie. Ke­sä­ma­jat si­jait­se­vat met­sän sii­mek­ses­sä, mök­kien ym­pä­ris­töä ei saa ra­ja­ta tai muo­ka­ta, vaan se pi­tää säi­lyt­tää mah­dol­li­sim­man luon­non­mu­kai­se­na.

Janine ja 9-vuotias Elsa ovat tehneet kangassuikaleista viirin mökin pihalle.

– Mök­kiin ei kuu­lu var­si­nais­ta piha-alu­et­ta lain­kaan, mut­ta ih­mi­set kun­ni­oit­ta­vat tois­ten yk­si­tyi­syyt­tä ei­vät­kä tule lä­hel­le mök­ke­jä.

Kivinokan uimaranta on kaikkien kaupunkilaisten käytössä.

– En ole puu­tar­haih­mi­nen, jo­ten help­po luon­non­mu­kai­nen piha on mi­nun mie­leen. Mö­kin te­ras­sil­la on muu­ta­mia yrt­te­jä ja to­maat­te­ja, nii­hin saan pur­kaa vä­häi­set puu­tar­han­hoi­to­viet­ti­ni.

Suuret korit ovat käteviä tavaroiden säilytykseen. TineK:n korikassi ja senegalilainen käsin punottu kori ovat Olkkarista.

PÄI­VÄ­RET­KEL­LE JA UI­MAAN

Alun pe­rin mök­ki oli si­na­pin­kel­tai­nen, mut­ta per­he maa­la­si sen val­koi­sek­si. Aja­tuk­sis­sa oli teh­dä mö­kis­tä be­ach­hou­se-hen­ki­nen ke­sä­päi­vän viet­to­paik­ka. Ne­li­öi­tä mö­kis­sä on vain 13, ei­kä si­säl­lä ole säh­köä ei­kä juok­se­vaa vet­tä, jo­ten re­mont­ti su­jui suk­ke­las­ti.

Vanha komuutti kätkee sisäänsä roskat ja siivoustarvikkeet. Vanhassa kuivaushyllyssä säilytetään eväsastioita.

Muo­vi­ma­ton al­ta pal­jas­tui hy­vä­kun­toi­nen lau­ta­lat­tia, joka maa­lat­tiin vaa­le­an­har­maak­si. Män­ty­pa­ne­loin­ti maa­lat­tiin val­ke­ak­si.

– Kos­ka mök­ki on pie­ni, ha­lu­sin et­tä se on si­sus­tet­tu leik­ki­mök­ki­mäi­ses­ti, pien­tä sö­pöi­ly­tun­nel­maa, ker­too Ja­ni­ne.

Mökkialueelle vie mutkitteleva hiekkatie.

Mö­kil­le ei ole han­kit­tu uu­sia ka­lus­tei­ta, vaan se on si­sus­tet­tu van­hoil­la ka­lus­teil­la. Si­säl­lä on iso ruo­ka­pöy­tä ja tuo­le­ja, en­tis­ten omis­ta­jien jät­tä­mä pie­ni li­pas­to, ko­muut­ti, muu­ta­ma sei­nä­hyl­ly ja la­ve­ri.

– Mök­ki on ka­lus­tet­tu vain mei­dän tar­pei­tam­me var­ten. Mo­net alu­een mök­ki­läi­set yö­py­vät ma­jois­sa, mut­ta me em­me kos­kaan jää tän­ne yök­si. Lap­set ui­vat, seik­kai­le­vat ja leik­ki­vät met­säs­sä. Sa­de­ke­lil­lä si­säl­lä lu­e­taan ja as­kar­rel­laan.

Terassilla Janine kasvatta yrttejä ja tomaatteja. Koristelautasia on kiinnitetty talon ulkoseinään, mökin numero on teipattu vanhaan lautaseen.

– Mö­kil­lä olon pi­tää ol­la mah­dol­li­sim­man vai­va­ton­ta: otan usein mu­kaan val­miit eväät, kor­kein­taan gril­laam­me, usein saa­tan vie­dä tis­kit­kin kau­pun­kiin pes­tä­väk­si, ker­too Ja­ni­ne.

Kamiina lämmittää mökkiä viileinä kesäpäivinä. Vanha lipasto on entisten mökkiläisten perua. Kasvitaulun Janine osti Tervakoskelta vanhan koulun tavaroiden myyjäisistä. Laveri ja räsymatto ovat Janinen mummolasta.

Ju­tun il­mes­ty­mi­sen ai­kaan Miet­tus­ten ke­sä­pa­ra­tii­si on jo vaih­ta­nut omis­ta­jia. Ja­ni­nen per­he muut­taa lä­hi­öön, jos­sa heil­lä on oma piha. Eh­kä­pä tämä luon­non kes­kel­lä ole­va ke­sä­ma­ja an­toi ki­pi­nän oman pi­han han­kin­taan.