To­maat­te­ja voit vil­jel­lä joko kas­vi­huo­nees­sa tai avo­maal­la. It­se kas­va­tet­tu­jen to­maat­tien maku on voi­mak­kaam­pi kuin kau­pas­ta os­tet­tu­jen, ja la­ji­ke­va­li­koi­maa on enem­män. Kai­ken li­säk­si to­maa­tin vil­je­ly on haus­kaa puu­haa. Omaan tai­meen­sa suo­ras­taan kiin­tyy!

To­maa­tin sie­me­net kyl­ve­tään jo ai­kai­sin ke­vääl­lä, hel­mi­kuus­sa. Kos­ka et tänä vuon­na enää eh­di kyl­vää omia tai­mia, os­ta ter­ha­kat tai­met puu­tar­ha­myy­mä­läs­tä.

Kas­vi­huo­nee­seen vart­tu­maan

Kun tai­met ovat kas­va­neet lii­an suu­rik­si tai­mi­ruuk­kuun, on ai­ka is­tut­taa ne isom­piin ruuk­kui­hin, jois­sa on ra­vin­tei­kas­ta ruuk­ku­mul­taa. Jos tai­met kas­va­vat lii­kaa pik­ku­ruu­kuis­sa, ne tu­le­vat hon­te­loik­si. Sil­loin ne kan­nat­taa siir­tää va­loi­sam­paan ja vii­le­äm­pään paik­kaan.

Kun hal­la­yöt ovat päät­ty­neet, tai­met voi is­tut­taa kas­vi­huo­nee­seen. Jos kas­vi­huo­net­ta ei ole, tai­met täy­tyy ka­rais­ta pik­ku­hil­jaa ul­koil­ma­e­lä­män haas­tei­siin. Ul­koi­lu­ta tai­mia aluk­si vain päi­väl­lä ja ota ne yök­si jäl­leen si­säl­le. La­si­te­tul­la par­vek­keel­la to­maa­tit saa­vat tar­vit­se­maan­sa läm­pöä. Vas­ta kun yö­pak­kas­ten ris­ki al­kaa ol­la pie­ni, voit jät­tää ruu­kut ulos yök­si tai is­tut­taa tai­met lo­pul­li­sil­le pai­koil­leen avo­maal­le. Jos to­maa­tit kas­va­te­taan avo­maal­la, yö­läm­pö­ti­lan tu­lee ylit­tää seit­se­män as­tet­ta, jot­ta kas­vu ei py­säh­dy kyl­män ta­kia.

Saat ter­veim­mät tai­met ja her­kul­li­sim­mat to­maa­tit, kun is­tu­tat ne suo­raan maa­han. Käy­tä avo­maal­la pen­sas­to­maat­te­ja, sil­lä ne jää­vät ly­hy­em­mik­si ja kes­tä­vät kyl­mää pa­rem­min. Läm­pi­mäl­lä sei­nus­tal­la tai la­si­te­tul­la par­vek­keel­la voit kas­vat­taa myös kor­kei­ta köyn­nös­to­maat­te­ja. Al­ku­ke­säl­lä on hyvä käyt­tää hal­la­har­soa.

Jos käy­tät is­tu­tus­säk­kiä, va­lit­se sel­lai­nen, jo­hon on li­sät­ty or­gaa­nis­ta lan­noi­tet­ta kei­no­lan­noit­teen si­jaan. Muis­ta, et­tet voi käyt­tää edel­li­sen vuo­den mul­taa. To­maat­ti tar­vit­see kuoh­ke­an maan, jos­sa on pal­jon ra­vin­tei­ta.

Is­tu­ta tai­mi suu­reen ruuk­kuun, jos­sa on ra­vin­tei­kas­ta mul­taa. Hon­te­lo tai­mi kan­nat­taa ai­na is­tut­taa en­tis­tä sy­vem­mäl­le uu­teen ruuk­kuun. Tai­mi kas­vat­taa uu­sia juu­ria run­gos­ta ei­kä kär­si sii­tä, et­tä se is­tu­te­taan sy­väl­le.

Pie­ni­kin tai­mi voi tuot­taa ison sa­don.

Suu­reen kas­vi­huo­nee­seen on is­tu­tet­tu kas­vi­huo­ne- ja kir­sik­ka­to­maat­tia sekä ’Eli­den’ la­ji­ket­ta. Ne on is­tu­tet­tu maa­han upo­tet­tui­hin is­tu­tus­säk­kei­hin. Tai­met kas­va­vat kat­toon kiin­ni­tet­ty­jä tu­ki­lan­ko­ja pit­kin. Kas­vi­huo­nees­sa kas­vaa myös kurk­ku­ja, tu­pak­ka­kas­via ja lan­ka­köyn­nös­tä.

To­maa­tit ovat mai­ni­oi­ta köyn­nös­kas­ve­ja muu­ten tyl­sän nä­köi­sel­lä sei­nä­mäl­lä. Ne ovat is­tu­tet­tu kuk­ka­laa­ti­kos­sa ole­vaan is­tu­tus­säk­kiin, joka on pei­tet­ty pa­lal­la hen­git­tä­vää pel­la­va­kan­gas­ta.

Sido ja pö­ly­tä

Is­tu­ta to­maa­tit niin, et­tä niil­lä on run­saas­ti ti­laa, noin 40–50 sen­tin pää­hän toi­sis­taan. Lai­ta to­maa­tin vie­reen tu­ke­va tu­ki­kep­pi.

Jo en­nen kuin tai­met al­ka­vat ol­la niin suu­ria, et­tei­vät ne tah­do py­syä pys­tys­sä, kan­nat­taa tu­kea var­ret na­rul­la ylös.

Na­rut voi si­toa yh­teen tu­ki­run­koon tai sei­nä­lau­taan. Jätä sil­muk­ka löy­säk­si kas­vin var­ren ym­pä­ril­le, jot­ta na­rua voi löy­sä­tä myö­hem­min ran­gan vah­vis­tu­es­sa.

Pen­sas­to­maa­tit jää­vät ma­ta­lik­si ei­vät­kä sik­si tar­vit­se niin pal­joa si­to­mis­ta.

Kun to­maa­tit kas­va­vat kas­vi­huo­nees­sa, ne ei­vät ai­na on­nis­tu pö­lyt­ty­mään. Jos pö­ly­tys­tä ei ta­pah­du, ei tule to­maat­te­ja­kaan. Ne tar­vit­se­vat sii­hen apu­a­si, jo­ten ra­vis­te­le nii­tä va­ro­vas­ti sil­loin täl­löin niin, et­tä sii­te­pö­lyä va­ri­see emil­le. Mi­kä­li to­maa­tit kas­va­vat ul­ko­na, tuu­li ja hyön­tei­set hoi­ta­vat asi­an puo­les­ta­si.

Kat­saus la­jik­kei­siin

1. ’TI­GE­REL­LA’ mais­tuu hy­väl­tä ja hie­man hap­pa­mal­ta. Sen ko­ris­teel­li­set he­del­mät kyp­sy­vät rai­dal­li­sen vaa­le­an- tai tum­man­vih­re­äs­tä kau­niin pu­na­kel­tai­sik­si. Voi kas­vaa sekä avo­maal­la et­tä kas­vi­huo­nees­sa. Si­vu­ver­sot eli var­kaat pois­te­taan. Voit ot­taa sie­me­net tal­teen. Tu­et­ta­va.

2. ’TINY TIM’ tuot­taa heh­ku­van­pu­nai­sia, pie­nen pie­niä to­maat­te­ja, jois­sa on voi­ma­kas maku. Ma­ta­la­kas­vui­nen kir­sik­ka­to­maat­ti so­vel­tuu hy­vin ruuk­kui­hin. Voi käyt­tää sekä kas­vi­huo­nees­sa sekä avo­maal­la. Var­kai­ta ei pois­te­ta. Voit ot­taa sie­me­niä tal­teen en­si ke­vään kyl­vö­jä var­ten.

3. ’ELIN’ kas­vat­taa kau­nii­ta, yh­te­näi­siä to­maat­te­ja ja tuot­taa hy­vän sa­don, mut­ta sen maku ei ole par­hai­ta ver­rat­tu­na mui­hin la­jik­kei­siin. Ai­no­as­taan kas­vi­huo­nei­siin.

4. ’PRIN­CI­PE BORG­HE­SE’ on ko­mea, pu­nai­nen luu­mu­to­maat­ti, jol­la on mau­kas, aro­maat­ti­nen maku. Ita­li­a­lai­set kui­vat­ta­vat tätä la­ji­ket­ta. Viih­tyy kas­vi­huo­nees­sa. Pois­ta si­vu­ver­sot tar­peen tul­len ti­las­ta riip­pu­en. Sie­me­niä voi sääs­tää, jos pi­tää maus­ta.

5. ’GOL­DE­NE KÖ­NI­GEN’ tuot­taa her­kul­li­sia, kel­tai­sia he­del­miä, jot­ka so­vel­tu­vat hy­vin sa­laat­tiin. Viih­tyy kas­vi­huo­nees­sa. Var­kaat pois­te­taan. Sie­me­niä voi ot­taa tal­teen.

6. ’SAN­TA­LI­NA’ te­kee pie­niä luu­mu­to­maat­te­ja, jot­ka ovat to­del­la mauk­kai­ta. Kas­vi an­taa myös run­saan sa­don. Jot­ta tämä laji me­nes­tyi­si, is­tu­ta se kas­vi­huo­nee­seen. Var­kaat pois­te­taan.

VINK­KI: Tai­mi­tuot­ta­jat ovat va­lin­neet Suo­men oloi­hin par­hai­ten so­vel­tu­vat la­jik­keet. Suo­mes­sa hy­vin avo­maal­la pär­jää­viä to­maat­te­ja ovat esi­mer­kik­si pen­sas­to­maat­ti ’The Ama­tor’, eng­lan­ti­lai­nen to­maat­ti ’Out­door girl’, ruuk­kuun so­pi­va ’Red alert’ ja ma­ta­la ja tii­vis pen­sas­to­maat­ti ’Bal­kon­zau­ber’.

AN­NA RI­BORG HE­DE­GAARD/AN­NA­HE­DE­GAARD.DK JA TAI­NA LAAK­SO­HAR­JU

• KU­VAT JA­KOB VAL­LING/VAL­LING.COM • SUO­MEN­NOS CA­MIL­LA REN­VALL