Viljan ja Kasperin edellisessä kodissaan seinät oli maalattu lämpimänkeltaisilla sävyillä, ja vähitellen heistä alkoi tuntua, että sama väritys sopisi hyvin myös tänne. Keltainen tuo Viljan ja Kasperin mielestä auringon kotiin.

Perhe nauttii kotinsa sijainnista luonnon helmassa. Vaikka ollaan ensimmäisessä kerroksessa, ikkunoista näkyvät puunlatvat.

Sie­lu­ton ja pi­meä, sil­tä asun­to näyt­ti myyn­ti-il­moi­tuk­sen ku­vis­sa. Vil­ja ja Kas­pe­ri oli­vat myy­neet edel­li­sen asun­ton­sa no­pe­as­ti, mut­ta uut­ta ei tun­tu­nut löy­ty­vän ti­lal­le. Pa­ris­kun­ta oli päät­tä­nyt, et­tä vä­hin­tään yh­des­sä asun­to­näy­tös­sä käy­dään vii­koit­tain, oli so­pi­via koh­tei­ta myyn­nis­sä tai ei. Asun­to­näyt­töön Hert­to­nie­meen men­nes­sään he miet­ti­vät vie­lä ul­ko-ovel­la, et­tä täs­sä hu­ka­taan var­mas­ti kaik­kien ai­kaa.

– As­tuim­me si­sään ja ih­met­te­lim­me, et­tei voi ol­la tot­ta, kuin­ka va­loi­sa asun­to on­kaan ja mitä mie­let­tö­miä yk­si­tyis­koh­tia se pi­tää­kään si­säl­lään!

1950-lu­vun kak­si­os­sa oli al­ku­pe­räi­set ik­ku­na­lau­dat ja osa kaa­pis­tois­ta­kin jäl­jel­lä. Vil­ja ja ­Kas­pe­ri ovat ih­me­tel­leet jäl­keen­päin, mi­ten asun­nos­ta oli saa­tu niin ka­ma­lat myyn­ti­ku­vat.

– Niis­sä oli kyl­lä on­nis­tut­tu pii­lot­ta­maan asun­non hy­vät piir­teet, Vil­ja sa­noo.

Pöytää valaisee Paavo Tynellin suunnittelema, Gubin uudelleen tuotantoon ottama riippuvalaisin.

AU­RIN­GON­KEL­TAIS­TA

Kun asun­non hin­ta oli neu­vo­tel­tu so­pi­vak­si ja avai­met vaih­ta­neet omis­ta­jaa, al­koi re­mont­ti.

Al­ku­pe­räi­nen re­mont­ti­suun­ni­tel­ma to­sin oli ai­van eri­nä­köi­nen kuin lop­pu­tu­le­ma. Suun­ni­tel­mis­sa oli re­mon­toi­da neut­raa­leil­la har­maa­seen tait­ta­vil­la sä­vyil­lä.

– En­nen lo­pul­li­sen vä­ri­maa­il­man päät­tä­mis­tä aloi­tim­me poh­ja­maa­laa­mal­la huo­neet. Näin pää­sim­me miet­ti­mään, mi­ten vä­reil­lä saa­daan tä­män asun­non luon­tee­seen ja sie­luun so­pi­va tun­nel­ma, Vil­ja ker­too.

Hei­dän edel­li­ses­sä ko­dis­saan sei­nät oli maa­lat­tu läm­pi­män­kel­tai­sil­la sä­vyil­lä, ja vä­hi­tel­len heis­tä al­koi tun­tua, et­tä sama vä­ri­tys so­pi­si hy­vin myös tän­ne. Kel­tai­nen tuo Vil­jan ja Kas­pe­rin mie­les­tä au­rin­gon ko­tiin.

Kaareva sohva hankittiin uutena. Vilja halusi kantikkaan syvennyksen pariksi pehmeämpää muotoa. Sopiva sohva löytyi Jotexin nettikaupasta. Framan seinävalaisimet valaisevat tilaa pehmeästi ja Airamin Wirkkala-kattovalaisin sopii arkkitehtuurin aikakauteen.

Olohuoneen senkin Vilja on tuunannut Ikean kaapistosta liimaamalla sen pintaan eripituisia ja -paksuisia pyörörimoja.

MIE­LUUM­MIN IT­SE TEH­TYÄ

Kas­pe­ri on luon­teel­taan per­fek­ti­o­nis­ti ei­kä pääs­tä it­se­ään hel­pol­la min­kään asi­an suh­teen, se pä­tee myös re­mont­ti­töi­hin. Vil­ja jou­tuu toi­si­naan top­puut­te­le­maan puo­li­so­aan, et­tä ”se on jo ai­van hyvä näin”. Vil­jal­ta puo­les­taan ei puu­tu it­se­luot­ta­mus­ta ko­tiin liit­ty­vis­sä va­lin­nois­sa. Vaik­ka ko­ke­mus­ta tai tai­toa jon­kin asi­an to­teut­ta­mi­seen ei oli­si, se ope­tel­laan, vaik­ka sii­nä me­ni­si­kin het­ki.

Tär­kein­tä pa­ris­kun­nal­le on ol­lut löy­tää rat­kai­sut, jot­ka tun­tu­vat omil­ta.

– Kau­pas­ta os­ta­mal­la ei saa sitä tun­net­ta, mikä tu­lee, kun te­kee it­se. Voi to­teut­taa juu­ri sen vi­si­on, jon­ka ha­lu­aa, vaik­ka se tar­koit­tai­si 200 nau­lan­rei­än kit­taa­mis­ta tai mo­nen sa­dan ta­pe­tin­pa­lan leik­kaa­mis­ta, Vil­ja ja Kas­pe­ri sum­maa­vat.

Keittiöstä ruokailutilaa kohden levittäytyvä mosaiikkipinta on kuin iso taideteos. Alun perin mosaiikkilaatta piti saumata harmaalla sauma-aineella, mutta pariskunta päätyikin turkoosinsiniseen, joka nostaa laatan muodon vielä paremmin esiin.

VAIN VIE­RAI­LUL­LA

Kak­si­os­sa ei käy­tän­nös­sä ole enää sent­ti­met­riä, jo­hon pa­ris­kun­ta ei oli­si kos­ke­nut. Koko asun­to on käy­ty läpi tark­kaan il­man komp­ro­mis­se­ja.

– Keit­ti­ö­tä poh­dim­me pit­kään. Tis­kit hoi­det­tiin sil­lä vä­lin suih­kus­sa, kun sääs­tim­me ki­vi­ta­soi­hin, Kas­pe­ri ker­too.

Lop­pu­jen lo­puk­si ki­vi­ta­sot unoh­det­tiin, ja keit­ti­ön kaap­pei­hin tuli te­rä­so­vet ja pui­nen työ­ta­so.

– Aja­tus te­rä­so­vis­ta kir­kas­tui erään me­ri­ret­ken jäl­kei­se­nä päi­vä­nä. Sil­tä sa­mal­ta is­tu­mal­ta ajoim­me Ike­aan os­ta­maan vii­mei­set kap­pa­leet, vart­tia en­nen kau­pan sul­keu­tu­mis­ta, Kas­pe­ri jat­kaa.

Pa­ris­kun­ta tun­tee ole­van­sa ko­dis­saan vain vie­rai­lul­la ja ha­lu­aa sääs­tää kai­ken al­ku­pe­räi­sen min­kä voi.

– Jos si­sä­o­vet ovat kes­tä­neet 70 vuot­ta, ne on pa­rem­pi jät­tää pai­koil­leen pal­ve­le­maan edel­leen, Vil­ja sa­noo.

Hän ko­kee, et­tä asuk­kaal­la ei ole oi­keut­ta hä­vit­tää ark­ki­teh­tuu­rin al­ku­pe­räi­siä ele­ment­te­jä.

Lat­ti­an koh­dal­la to­sin jou­dut­tiin hie­man poh­ti­maan, sil­lä Vil­ja ha­lu­si vaih­taa 80-lu­vul­la asen­ne­tun par­ket­ti­lat­ti­an, mut­ta Kas­pe­ri int­ti sin­nik­kääs­ti, et­tei sitä vaih­de­ta. Ym­pä­ris­tö­nä­kö­kul­ma sai lo­pul­ta Vil­jan tu­le­maan jär­kiin­sä, ja mo­sai­ik­ki­par­ket­ti sai jää­dä. Par­ket­ti en­ti­söi­tiin kes­tä­mään taas vuo­sia eteen­päin.

Makuuhuoneen verhojen Tiiliskivi-kuosi on Armi Ratian suunnittelema. Naapurista löytyi verhoille ompelija taloyhtiön FB-sivun kautta. Verhojen raitojen väri sointuu ikkunasta näkyviin puunrunkoihin ja tiiliskivikuvio rapun sisäänkäynnin laatoitukseen. Myös vuodevaatteet ovat Marimekon mallistosta.

Sängynpäädyn virkaa toimittaa puolipaneeli. Kaunis vintagepeili on Roomage-liikkeestä.

HI­TAAT JA NO­PE­AT HAN­KIN­NAT

Yleen­sä Vil­ja ja Kas­pe­ri suun­nit­te­le­vat kai­ken huo­lel­li­ses­ti ja te­ke­vät han­kin­nat har­ki­ten.

– Poik­keuk­se­na sään­töön ovat vin­ta­ge- ja ­se­cond hand -han­kin­nat, nii­den kans­sa täy­tyy ai­na päät­tää heti ja men­nä fii­lik­sel­lä, muu­ten löy­döt me­ne­vät sivu suun, Vil­ja sa­noo.

Uu­te­na han­kit­ta­viin ka­lus­tei­siin ja ma­te­ri­aa­lei­hin ei ole ai­na ol­lut heti va­raa. Sil­loin he odot­ta­vat ja sääs­tä­vät nii­tä var­ten.

– Pi­dem­män pääl­le tu­lee edul­li­sem­mak­si os­taa yk­si kal­lis esi­ne tai huo­ne­ka­lu kuin mon­ta hal­paa, jot­ka sit­ten pää­ty­vät hel­pom­min ros­kiin, Vil­ja poh­tii.

Kes­tä­vyys ja eko­lo­gi­suus ovat heil­le tär­kei­tä kri­tee­re­jä han­kin­nois­sa.

Ruokapöytä on Tori.fi-löytö. Pinnasohva löytyi myös Tori.fi:n kautta, ja se on yksi Viljan lempipaikoista kotona, sillä sohvalta on kaunis näkymä kohti makuuhuonetta.

IHA­NA VALO

Kas­pe­ri on ke­säih­mi­nen ja naut­tii eri­tyi­ses­ti ko­din va­loi­suu­des­ta. Vaik­ka asun­to on en­sim­mäi­ses­sä ker­rok­ses­sa, ta­lon si­jain­ti kuk­ku­lan pääl­lä te­kee sen, et­tä ik­ku­nat ovat pui­den lat­vo­jen kor­keu­del­la. Si­jain­ti on muu­ten­kin tuo­nut pal­jon hy­vää pa­ris­kun­nan elä­mään. Ym­pä­ril­lä on met­sää ja vil­lie­läi­met vi­lis­tä­vät pi­hal­la, vaik­ka ol­laan Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa.

Ik­ku­noi­den al­la ole­vis­ta vil­je­ly­laa­ti­kois­ta saa poi­mia kau­den sa­toa, ja per­heen koi­rat Al­var ja Sal­li pää­se­vät ko­ti­o­vel­ta suo­raan met­sä­len­kil­le. Unii­kik­si pai­kan te­kee myös se, et­tä 200 met­rin pääs­tä al­kaa luon­non­suo­je­lu­a­lue.

Luon­to, pi­han kuk­ki­va puu­tar­ha ja alu­een ark­ki­teh­tuu­ri ovat vai­kut­ta­neet sii­hen, mil­lai­sek­si Hert­to­nie­men-koti muo­tou­tui. Al­ku­pe­räi­nen idea tans­ka­lais­tyy­li­ses­tä, lin­jak­kaan har­maa­sä­vyi­ses­tä si­sus­tuk­ses­ta ei oli­si so­pi­nut tä­hän. Nyt koti näyt­tää leik­ki­mie­li­syy­des­sään pait­si asuk­kail­taan myös ym­pä­ris­töl­tään.

Eteisen rottinkiovinen kaappi on tilattu Hein Studiolta. Eteisen seinät ovat saaneet vaaleansinisen maalipinnan. Sävy on Tikkurilan Sade.

Ruokailutilasta avautuvat pariovet pienelle parvekkeelle. Pihasta alkavat kauniit metsäiset lenkkimaastot, jotka ovat perheen ahkerassa käytössä.