Kes­ki- ja Ete­lä-Eu­roo­pan vuo­ris­to­seu­duil­ta ko­toi­sin ole­va iso­täh­ti­put­ki on no­tee­rat­tu jo 1597 Eng­lan­nis­sa, mut­ta sil­loin sitä ei pi­det­ty kas­vat­ta­mi­sen ar­voi­se­na. Poh­jo­laan kas­vin ar­vel­laan saa­pu­neen Ruot­sin Kaar­le XII:n so­ta­jouk­ko­jen mu­ka­na 1600-lu­vun lo­pus­sa. Tie­de­tään myös, et­tä täh­ti­put­kea kas­va­tet­tiin Up­p­sa­lan kas­vi­tie­teel­li­ses­sä puu­tar­has­sa vuon­na 1730, ja Carl von Lin­né an­toi 1753 kas­vil­le ni­mek­si Ast­ran­tia ma­jor, joka tar­koit­taa isoa täh­teä. Sit­ten kuk­ka viet­ti hil­jai­se­loa, kun­nes se löy­det­tiin 1800-lu­vun al­ku­puo­lel­la uu­des­taan.

Sii­hen ai­kaan va­rak­kaan kan­sa­no­san puu­tar­hat oli­vat ai­na poh­joi­seen päin, kos­ka pi­hoil­le ha­lut­tiin mah­dol­li­sim­man vä­hän au­rin­koa. Oli ni­mit­täin ris­ki, et­tä sä­teet oli­si­vat ta­voit­ta­neet hie­nos­ton hi­pi­än, ei­vät­kä he ha­lun­neet muis­tut­taa rus­ke­ak­si paah­tu­nut­ta työ­vä­keä. Var­joi­sas­sa puu­tar­has­sa pys­tyi sen­tään käy­mään kä­ve­lyl­lä il­man päi­vän­var­joa.

Se oli otol­lis­ta ai­kaa iso­täh­ti­put­ken uu­del­le tu­le­mi­sel­le, sil­lä sen tar­peet ovat vaa­ti­mat­to­mat ja se viih­tyy eri­no­mai­ses­ti puo­li­var­joi­sel­la pai­kal­la. Täh­den­muo­toi­set, val­koi­set ku­kin­not so­pi­vat myös hy­vin yh­teen 1800- lu­vun alun suo­si­tuim­pien kuk­kien, ku­ten var­joa sie­tä­vien si­ni­kel­lo­jen kans­sa.

Laji on ko­tiu­tu­nut meil­le hy­vin, ja sitä ta­paa jo luon­non­va­rai­se­na­kin, ai­na­kin ete­läs­sä. Run­sas­ku­kin­toi­nen iso­täh­ti­put­ki on ter­ve­tul­lut lisä pe­ren­na­penk­kei­him­me. Sen pit­kil­lä, ohuil­la var­sil­la on tai­pu­mus pu­jot­tau­tua mui­den kas­vien lo­maan ja ym­pä­ril­le, ja si­ten täh­ti­put­ki si­too kuk­ka­pen­kin tii­viik­si ko­ko­nai­suu­dek­si. Täh­ti­put­ket soin­tu­vat kai­ken­lai­siin is­tu­tuk­siin.

SOMA KUIN NEU­LA­TYY­NY

Mo­ni­vuo­ti­nen iso­täh­ti­put­ki kuu­luu sar­ja­kuk­kais­ten su­kuun ja on si­ten su­kua koi­ran­put­kel­le ja si­an­kär­sä­möl­le. Su­ku­lai­suut­ta voi ol­la hiu­kan vai­kea näh­dä en­si­sil­mäyk­sel­lä. Iso­täh­ti­put­ken ku­kin­to muis­tut­taa täy­si­näis­tä neu­la­tyy­nyä, jon­ka jo­kai­ses­sa kuk­ka­var­res­sa on usei­ta haa­rak­kei­ta ja pal­jon ku­kin­to­ja. Yk­sit­täis­ten ku­kin­to­jen sar­jo­jen al­la on te­rä­vä­kär­ki­set, vä­rik­käät ver­ho­leh­det. Ku­kin­not ver­ho­leh­tien kes­kel­lä ovat hy­vin pie­niä mut­ta us­ko­mat­to­man sie­viä.

Al­ku­pe­räi­sel­lä la­jil­la, iso­täh­ti­put­ki Ast­ran­tia ma­jo­ril­la on val­koi­set ku­kat, jot­ka vi­vah­ta­vat roo­saan tai pu­nai­seen ja vih­re­än­val­koi­set suo­jus­leh­det. Ai­kaa myö­ten sii­tä on ja­los­tet­tu yhä vä­rik­kääm­piä muun­nel­mia. Iso­täh­ti­put­ki ’Ruby Wed­ding’ on kaik­kein tum­min ru­bii­nin­pu­nai­si­ne suo­jus­leh­ti­neen. Tum­ma­var­ti­sen ja purp­pu­ran­vä­ri­sen ’Hads­pen Blood’ -la­jik­keen leh­det­kin vi­vah­ta­vat purp­pu­raan, kun taas ’Ve­ni­cel­lä’ ai­no­as­taan ku­kat ovat ru­bii­nin­pu­nai­set.

Vaa­le­an­pu­nai­ses­ta pi­tä­vien kan­nat­taa va­li­ta ’Ro­sea’, ’Roma’ tai ’Pri­ma­don­na’. ’Can­ne­man’ puo­les­taan on jän­nit­tä­vä la­ji­ke, jon­ka ku­kat puh­ke­a­vat pu­nai­si­na ja muut­tu­vat myö­hem­min vih­re­än­val­koi­sik­si.

’Sun­ning­da­le Va­rie­ga­ted’ on iso­täh­ti­put­ki, jota kas­va­te­taan enim­mäk­seen her­kul­li­sen vä­ris­ten, kel­ta­rai­tais­ten leh­tien­sä ta­kia. Ku­kat ovat pie­niä ja suo­jus­leh­det vaa­le­an­pu­nai­set ja jok­seen­kin huo­maa­mat­to­mat. Va­li­tet­ta­vas­ti vä­rik­käät leh­det muut­tu­vat hel­pos­ti ta­val­li­sik­si vih­reik­si leh­dik­si, mut­ta sen voi es­tää kas­vat­ta­mal­la kuk­kaa erit­täin au­rin­koi­sel­la ja kos­te­al­la pai­kal­la ja leik­kaa­mal­la voi­mak­kaas­ti en­sim­mäi­sen ku­kin­nan jäl­keen.

Iso­täh­ti­put­ken kor­keus vaih­te­lee kol­mes­ta­kym­me­nes­tä sen­tis­tä met­riin. Yl­väin iso­täh­ti­put­kis­ta on val­koi­sen­roo­sa ’Shag­gy’, joka voi kas­vaa jopa met­rin kor­kui­sek­si.

PER­HOS­PUU­TAR­HAAN JA MAL­JAK­KOON

Iso­täh­ti­put­kes­sa on pal­jon hy­viä omi­nai­suuk­sia. Ku­kin­ta on run­saim­mil­laan kesä- ja hei­nä­kuus­sa. Myös per­ho­set ra­kas­ta­vat sitä! Par­haas­sa ta­pauk­ses­sa ku­kin­ta jat­kuu jopa syys­kuul­le as­ti, to­sin vä­häi­sem­pä­nä kuin ke­säl­lä.

Iso­täh­ti­put­ki on lois­ta­va leik­ko­kuk­ka, joka so­pii hy­vin yh­teen mui­den kuk­kien, esi­mer­kik­si ruu­su­jen kans­sa. Se säi­lyy mal­ja­kos­sa hy­vä­nä noin vii­kon. Iso­täh­ti­put­kes­ta saa kau­nii­ta kui­va­kuk­kia.

Poh­joi­ses­sa asu­vat ilah­tu­vat iso­täh­ti­put­ken kes­tä­vyy­des­tä. Tar­vit­see vain huo­leh­tia, et­tä kas­vu­paik­ka on lä­päi­se­vä ja suo­jas­sa ko­vil­ta tuu­lil­ta. Par­hai­ten kas­vi viih­tyy kos­te­as­sa ja mul­tai­ses­sa, ra­vin­teik­kaas­sa maas­sa. Kas­vu­paik­ka voi ol­la au­rin­koi­nen tai puo­li­var­joi­nen. Eräs tapa li­sä­tä ku­kin­taa on lei­ka­ta lop­puun kuk­ki­neet kas­vit mel­ko al­haal­ta. Leik­kaus in­nos­taa kas­via muo­dos­ta­maan uu­sia nup­pu­ja.

PU­NA­TÄH­TI VAI SA­HA­LAI­TA?

Alp­pien kaak­koi­so­sis­sa kas­vaa pie­ni alp­pi­täh­ti­put­ki, Ast­ran­tia car­ni­o­li­ca. Al­ku­pe­räi­sen, puh­taan la­jin sie­me­niä on vai­kea saa­da, mut­ta ris­tey­tys pu­na­täh­ti­put­ki Ast­ran­tia car­ni­o­li­ca x ma­jor ’Rub­ra’ on la­ji­ke, jota voi löy­tyä hy­vin va­rus­te­tuis­ta puu­tar­ha­liik­keis­tä. Ku­kat ovat haa­le­an vaa­le­an­pu­nai­sia ja kas­vi kas­vaa vain 30 sen­tin kor­kui­sek­si.

Alp­pi­täh­ti­put­kes­ta ja ta­val­li­ses­ta iso­täh­ti­put­kes­ta on ris­tey­tet­ty myös li­sään­ty­mis­ky­vy­tön pu­na­täh­ti­put­ki­hyb­ri­di, jon­ka nimi on ’Lars’. Sekä kuk­ka et­tä suo­jus­leh­det ovat vii­nin­pu­nai­sia ja sor­mi­lius­kai­set leh­det kirk­kaan­vih­rei­tä.

Kau­ka­si­an­täh­ti­put­kel­le Ast­ran­tia ma­xi­ma omi­nai­sin­ta ovat sa­ha­lai­tai­set, mu­nan­muo­toi­set suo­jus­leh­det, jot­ka ovat ti­he­äs­sä kirk­kaan roo­san­vä­ri­sen ku­kin­non al­la. Kas­vi viih­tyy hy­vin sa­vi­maas­sa. Esi­mer­kik­si vaa­le­an­pu­nai­nen la­ji­ke ’Ro­sea’ kas­vaa noin 60 sent­tiä kor­ke­ak­si.