Tulp­paa­nin vil­je­ly al­koi noin tu­hat vuot­ta sit­ten Tur­kis­sa. Tulp­paa­nin la­ti­nan­kie­li­nen nimi Tu­li­pa juon­taa juu­ren­sa turk­ki­lai­sen ho­vi­pää­hi­neen eli tur­baa­nin ni­mes­tä. Tur­baa­ni muis­tut­taa­kin hiu­kan ylö­sa­lai­sin kään­net­tyä tulp­paa­nia. Turk­ki­lai­set ja­los­ti­vat vil­le­jä vuo­ri­tulp­paa­ne­ja ja pi­ti­vät kuk­kaa suu­res­sa ar­vos­sa.

Eu­roop­paan tulp­paa­ni kul­keu­tui 1500-lu­vun puo­li­vä­lis­sä dip­lo­maat­tien lä­het­tä­es­sä si­pu­lei­ta kas­vi­tie­teel­li­siin puu­tar­hoi­hin.

Hol­lan­ti­lai­set huu­maan­tui­vat

Kau­nis kuk­ka al­koi kiin­nos­taa ih­mi­siä, ja Hol­lan­nis­sa tulp­paa­nien himo sai jot­kut jopa va­ras­ta­maan si­pu­lei­ta Hor­tus Bo­ta­ni­cuk­sen muu­rien suo­jis­ta. Pian hol­lan­ti­lai­set al­koi­vat ke­hit­tää uu­sia tulp­paa­ni­la­jik­kei­ta ja hi­moit­tu­ja si­pu­lei­ta tuli myyn­tiin.

Uu­det ja tuol­loin har­vi­nai­set rai­dal­li­set ja eri­koi­set la­jik­keet oli­vat vi­ruk­sen seu­raus­ta, mut­ta ne vie­tiin kä­sis­tä. Tulp­paa­ni­ma­nia vil­lit­si Hol­lan­nin vuo­si­na 1620–1637, ja se päät­tyi kat­ke­raan ro­mah­duk­seen. Tulp­paa­nin si­pu­lei­ta myy­tiin hui­kei­siin hin­toi­hin. Talo saat­toi vaih­taa omis­ta­jaa kol­mes­ta tulp­paa­nin si­pu­lis­ta.

Tulp­paa­ni on edel­leen Hol­lan­nin kan­sal­lis­kuk­ka, jota on vil­jel­ty siel­lä jo yli 450 vuot­ta.

Mal­jak­koon vain vä­hän vet­tä

Leik­kaa kimp­pui­hin ja ko­ris­tei­siin tar­koi­te­tut tulp­paa­nit te­rä­vil­lä sak­sil­la ja kää­ri heti sa­no­ma­leh­ti­pa­pe­riin noin 10 kap­pa­let­ta ker­ral­laan.

Täy­tä ve­si­as­tia kyl­mäl­lä ve­del­lä ja upo­ta ku­kat noin 15–20 cm:n sy­vyy­del­le ve­teen. An­na kuk­kien ol­la ve­des­sä vii­le­äs­sä, nol­lan ylä­puo­lel­la ole­vas­sa pai­kas­sa, vä­hin­tään tun­ti ja mie­lel­lään yön yli.

Kun ku­kat ovat ime­neet riit­tä­väs­ti vet­tä, lai­ta ne mal­jak­koon, jon­ka poh­jal­la on vain muu­ta­ma sent­ti vet­tä. Vaih­da vesi päi­vit­täin.

Sy­vem­mäs­sä ve­des­sä tulp­paa­nit kas­va­vat no­pe­am­min. Sik­si ne on pa­rem­pi pi­tää vä­häs­sä ve­des­sä. Lai­ta kimp­pu yök­si ai­na vii­le­ään, jos mah­dol­lis­ta – ei kui­ten­kaan pak­ka­seen.

Ha­lu­at­ko kas­vat­taa it­se leik­ko­tulp­paa­ne­ja?

Leik­ko­tulp­paa­nien kas­va­tuk­seen tar­vit­set esi­mer­kik­si maa­kel­la­rin tai van­han ki­vi­na­ve­tan. Is­tu­ta si­pu­lit lo­ka­kuus­sa noin 20 cm sy­vään, hy­väl­lä tur­ve­mul­lal­la täy­tet­tyyn laa­tik­koon. Pai­na si­pu­lit mul­taan ja kas­te­le.

Säi­ly­tä si­pu­lei­ta vii­le­äs­sä, noin 4–10 as­tees­sa noin nel­jä kuu­kaut­ta. Jos tila on lii­an kyl­mä, pei­tä as­ti­at, jot­ta si­pu­lit ei­vät pa­lel­lu. Kas­te­le si­pu­lit muu­ta­man ker­ran kyl­mä­kä­sit­te­lyn ai­ka­na.

Nos­ta si­pu­li­as­tia tam­mi–hel­mi­kuus­sa noin 14-as­tei­seen paik­kaan ja nos­ta läm­pö vä­hi­tel­len 18 as­tee­seen. Tätä kut­su­taan hyö­tä­mi­sek­si. Tee tämä 2–3 vii­kon si­säl­lä sen mu­kaan, kuin­ka no­pe­as­ti si­pu­lit läh­te­vät kas­vuun. Tulp­paa­ni on nu­pul­la maa­lis–huh­ti­kuus­sa la­jik­keen mu­kaan, jol­loin voit al­kaa ke­rä­tä omaa leik­ko­kuk­ka­sa­toa.

Ha­lu­at­ko siir­tää tulp­paa­ne­ja puu­tar­has­sa?

Jos siir­rät kuk­ki­neet tulp­paa­nit lii­an no­pe­as­ti uu­teen paik­kaan, voi kes­tää vuo­sia en­nen kuin ne kuk­ki­vat uu­des­taan.

An­na tulp­paa­nin leh­tien kuih­tua it­ses­tään. Kun maas­sa on riit­tä­väs­ti ra­vin­tei­ta, tulp­paa­ni voi kuk­kia jo seu­raa­va­na vuon­na. Seu­raa­van vuo­den ku­kat ovat to­den­nä­köi­ses­ti pie­nem­piä kuin edel­lis­vuo­ti­set.

Kas­vi­tie­teel­li­nen tulp­paa­ni on kii­tol­li­sin kas­va­tet­ta­va

Syk­syl­lä is­tu­tet­ta­vat, ja­los­te­tut, eri­koi­set tulp­paa­nin­si­pu­lit voi­vat ka­do­ta ko­ko­naan. Pie­net, kas­vi­tie­teel­li­set tulp­paa­nit (alun pe­rin vil­li­tulp­paa­ne­ja) ovat va­kai­ta ja nou­se­vat joka ke­vät, kun ne is­tu­te­taan hy­vin lä­päi­se­vään maa­han.