Ko­to­na ole­mi­nen on tär­ke­ää te­ra­pi­aa kii­rei­sen työ­vii­kon jäl­keen. Sil­lä mil­tä ko­to­na näyt­tää, on ol­lut mi­nul­le ai­na vä­liä. En­sin­nä­kin tyk­kään jär­jes­tyk­ses­tä ja siis­tey­des­tä. Kon­ma­ri­tan usein, sii­vo­an ja jär­jes­te­len kaap­pe­ja ja vien käyt­tä­mät­tö­mik­si jää­neet tai ki­reik­si käy­neet vaat­teet kier­rä­tyk­seen.

Siis­teys on mie­les­tä­ni olen­nai­nen osa si­sus­ta­mis­ta. Uu­si mat­to tai sän­gyn­peit­to erot­tu­vat pa­rem­min, kun huo­ne­ka­lut ja muut ta­va­rat ovat omil­la pai­koil­laan ja ojen­nuk­ses­sa.

Eteisestä on suora näkymä olohuoneeseen. Iso ruokapöytä on tarpeellinen, kun on vieraita, mutta sen ääressä on myös hyvä piirtää ja ommella. Ruokapöydän yläpuolella riippuva Ateljé Lyktanin Bumling-valaisin on hankinta monen vuoden takaa. Tiiliskivi-pöytäliina on Marimekon ja tuolit Artekin. Seinän maali Tikkurilan Shantung.

Pääsiäisen kaunis kukka-asetelma syntyy tulppaaneista ja kukkivista oksista.

Ei lain­kaan huk­ka­ti­laa

Olen asu­nut ny­kyi­ses­sä ko­dis­sa­ni vii­si vuot­ta. Talo, jos­sa asun, on ra­ken­net­tu vuon­na 1960. Pi­dän pal­jon ajan ark­ki­teh­tuu­ris­ta. Eri­tyi­ses­ti suu­ret ik­ku­nat ja ti­lan­käyt­tö miel­lyt­tä­vät mi­nua.

Ko­dis­sa­ni ei ole yh­tään huk­ka­ti­laa. Asun en­sim­mäi­ses­sä ker­rok­ses­sa. Keit­ti­ös­tä ja ma­kuu­huo­nees­ta näen pie­nen sii­vun me­ri­mai­se­maa. Olo­huo­neen ik­ku­nas­ta nä­ky­vät kau­nis vaah­te­ra, mui­ta pi­ha­pui­ta ja ta­lo­yh­ti­öön kuu­lu­va toi­nen ker­ros­ta­lo.

Olohuone on pitkä ja kapea. Sohvan edessä oleva pöytä tuo tarvittavaa hajaannusta muuten seinän myötäisesti menevien huonekalujen rinnalle. Sohvapöytä on vintagelöytö ja vankkaa tekoa. Se raikastui valkoisella maalilla. Mustavalkoiset tyynyt on ommeltu Marimekon kankaista.

Sohvan yläpuolella oleva maalaus on omaa tuotantoa. Teoksen nimi on Sagacitas – Viisaus.

Pien­tä pin­ta­re­mont­tia

Kun kä­vin en­sim­mäi­sen ker­ran kat­so­mas­sa asun­toa, mie­tin sen kun­toa. Ta­lo­yh­ti­ös­sä oli juu­ri val­mis­tu­nut put­ki­re­mont­ti, ja pai­kat oli­vat hie­man sot­kui­set re­mon­tin jäl­jil­tä.

Lat­ti­ois­sa oli al­ku­pe­räi­nen tum­man­har­maa muo­vi­mat­to. Olo­huo­neen sei­nät oli maa­lat­tu vaa­le­an­kel­tai­sik­si ja pää­ty­sei­nää ko­ris­ti ba­rok­ki­ku­vi­oi­tu ta­pet­ti. En an­ta­nut näi­den asi­oi­den hai­ta­ta, vaan pyy­sin vuok­ra­e­män­näl­tä lu­van asen­taa uu­si lat­tia ja maa­la­ta sei­nät.

Va­lit­sin lat­ti­a­ma­te­ri­aa­lik­si vaa­le­a­sä­vyi­sen la­mi­naa­tin. Olo­huo­neen sei­nän sä­vyk­si tuli mur­ret­tuun vi­o­let­tiin tait­ta­va Shan­tung. Maa­li on Tik­ku­ri­lan vä­ri­kar­tas­ta. Pää­ty­sei­nän ta­pe­toin Bo­rås­ta­pe­te­rin Scan­di­na­vi­an De­sig­ners -mal­lis­ton ta­pe­til­la.

Keit­tiö on al­ku­pe­räi­nen ja kai­pai­si re­mont­tia. Tyk­kään puu­kaa­peis­ta ja lan­ka­ve­ti­mis­tä, mut­ta tila ei ole ko­vin toi­mi­va ei­kä vas­taa tä­män päi­vän vaa­ti­muk­sia. Ha­lu­ai­sin esi­mer­kik­si as­ti­an­pe­su­ko­neen, mut­ta se ei mah­du kaap­pei­hin.

Keittiön vitriinissä säilytetään laseja ja astioita. Sen yläpuolella oleva seinäkaappi on alun perin ollut seinäkello. Sen koneisto on poistettu, pinta maalattu hieman vaaleanpunaiseen taittuvalla maalilla ja sisään rakennettu hyllyt pikkutavaroille. Pyöreät posliinitaulut ovat äidin ja isän tuliaiset Kööpenhaminasta. Niiden välissä on Raija Uosikkisen Emilia-lautanen. Riippuva kukkamaljakko on Kööpenhaminasta. Iso emalitarjotin ja vanha keittokirja löytyivät kirpputorilta. Puutarjottimelle on koottu sommitelma keramiikkaesineistä.

Keittiö on alkuperäinen eli vuodelta 1960. Edelliset asukkaat olivat maalanneet täyspuiset ovet harmaiksi ja valkoisiksi. Lankavetimet ja työpöydän etureunan tummapuinen etulista ovat tällä hetkellä varsin trendikkäitä elementtejä.

Graa­fik­ko si­säl­lä­ni

Olen kou­lu­tuk­sel­ta­ni teks­tii­li­suun­nit­te­li­ja ja graa­fik­ko. Tämä nä­kyy myös ko­dis­sa­ni: Ra­kas­tan kuo­se­ja ja vä­re­jä ja yh­dis­te­len nii­tä ai­ka es­tot­to­mas­ti. Eri­tyi­ses­ti pal­lot ja pil­kut ovat ta­va­ra­merk­ke­jä­ni. Vil­je­len nii­tä niin ku­vi­tuk­sis­sa kuin si­sus­tuk­ses­sa.

Jot­kut vä­rit ovat mi­nul­le eri­tyi­sen mie­lui­sia. Vii­me vuo­det olen fa­nit­ta­nut ok­ran­kel­tais­ta, mar­ja­puu­ron­pu­nais­ta ja ki­tin sä­vy­jä. Graa­fik­ko si­säl­lä­ni ha­lu­aa lait­taa asi­at suo­raan ja lin­jo­jen mu­kai­ses­ti. Jos na­ku­tan tau­lu­ja sei­nään, py­rin sii­hen, et­tä ylä- tai ala­reu­na me­nee sa­mas­sa lin­jas­sa.

Kuosit, pilkut ja erilaiset hahmot esiintyvät myös Johannan suunnittelemissa eloisissa vihkoissa ja korteissa. Pääsiäismuistot tai kauppalistan voi kirjoittaa kauniiseen vihkoon. Kiva kortti piristää niin itseä kuin ystävää.

Ruokapöydän takana on työpiste, joka koostuu kapeasta työpöydästä ja isosta kaapista. Vanha kaappi on täydellinen tavarasyöppö. Siihen mahtuvat kankaat, kaavat, maalausvälineet ja ompelukonekin. Päätyseinässä on Boråstapeterin Scandinavian Designers -malliston tapetti. Kelim-matto on hankittu Helsingin keskustassa sijaitsevasta pienestä itämaisia mattoja myyvästä liikkeestä.

Tui­ki­tär­keä työ­pis­te

Olo­huo­nees­sa ole­va työ­pis­te on mi­nul­le tär­keä paik­ka ja tie­to­ko­ne kor­vaa­ma­ton työ­ka­lu. Työ­pis­teen muo­dos­ta­vat van­ha ta­lon­poi­kais­kaap­pi, ka­pea työ­pöy­tä, tie­to­ko­ne ja ruo­ka­pöy­tä.

Van­has­sa kaa­pis­sa ovat kan­kaat, kaa­vat, om­pe­lu­ko­ne, sau­mu­ri ja maa­laus­vä­li­neet. Tie­to­ko­ne­pöy­dän ää­res­sä syn­ty­vät ko­neel­la teh­tä­vät ku­vi­tuk­set ja muut graa­fi­set työt. Ruo­ka­pöy­dän ää­res­sä on hyvä piir­tää ja om­mel­la.

Unel­moin yh­des­tä huo­nees­ta li­sää. Se toi­mi­si sekä työ- et­tä vie­ras­huo­nee­na. Oli­si iha­naa, jos voi­sin jät­tää pro­jek­tit ja ta­va­rat niil­le si­joil­leen ja jat­kaa seu­raa­val­la ker­ral­la sii­tä, mi­hin jäin.

Mustat tyynyt on ommeltu Marimekon Muija-kankaasta. Kirjottu tyyny Pentikin, sinapinkeltainen tyyny oli ennen kassi.

Sängyllä istuskeleva karvakaveri Oliver on superrakas asukki.

Teks­tii­leil­lä te­kee ih­mei­tä

Ko­din saa­mi­nen mah­dol­li­sim­man viih­tyi­säk­si on ol­lut mi­nul­le ai­na tär­keä ta­voi­te. Jo nuo­re­na opis­ke­li­ja­na yri­tin löy­tää kei­no­ja, joil­la ko­hen­taa kimp­pa-asun­non mi­ni­ko­koi­sen huo­neen tun­nel­maa.

Vas­taus löy­tyi teks­tii­leis­tä. Niil­lä saa ih­mei­tä ai­kaan. Jos esi­mer­kik­si soh­va on vä­hän homs­sui­nen, sen pääl­le voi heit­tää ki­van kan­kaan ja om­mel­la pari näyt­tä­vää tyy­nyä ka­ve­rik­si.

Nyt olen tul­lut sii­hen ikään, et­tä si­sus­tuk­sen tu­lee ol­la oi­ke­as­ti toi­mi­va, ka­lus­tei­den kun­nol­li­sia ja teks­tii­lien ajat­to­mia ja kes­tä­viä.

Makuuhuoneen seinässä on Svenskt Tennin elefanttitapetti. Yöpöytä löytyi hylättynä erään talon vintiltä. Pöydän yläpuolella seinällä on itse tehty kirjontateos. Iso ruukku on aikoinaan hankittu Ikeasta. Sängyllä oleva vaaleanpunainen torkkupeitto on Pentikin, matto H&M Homesta.

Naisnurkkauksen vitriini sai valkoisen maalin ja uudet vetimet. Vee Speersin juliste on Fotografiska museetista. Metallisen lääkelaatikon päällä on vanha silinterihattu.

Uu­si sän­ky ja lu­mi­pal­lo­e­fek­ti

Si­sus­ta­mi­nen ei ole mi­nul­le pak­ko­miel­le. En uu­si si­sus­tus­ta vuo­den tai kah­den vä­lein ja odo­ta tie­tyn de­sig­ne­si­neen saa­pu­mis­ta kaup­poi­hin. Jot­kut huo­ne­ka­lut ovat ol­leet mi­nul­la jo lap­suu­den­ko­dis­ta läh­tien. Osan olen hank­ki­nut vuo­sia sit­ten.

Moni huo­ne­ka­lu on han­kit­tu van­han ta­va­ran liik­kees­tä tai kirp­pu­to­ril­ta. Olen ai­ka kä­te­vä kä­sis­tä­ni ja jon­kin ver­ran tuu­nai­len huo­ne­ka­lu­ja. Saa­tan pois­tel­la niis­tä mie­les­tä­ni ru­mia osia tai sit­ten ne saa­vat pin­taan­sa uu­den maa­lin. Kun si­sus­tu­sin­to is­kee, teen muu­tok­sia pie­nil­lä ju­tuil­la. Vaih­te­len tyy­ny­jä, mat­to­ja tai pöy­tä­lii­naa.

Vii­mei­sin han­kin­ta­ni on uu­si sän­ky. Tämä sai ai­kaan lu­mi­pal­lo­e­fek­tin. Kun sän­ky oli pai­koil­laan, tar­vit­sin uu­den, suu­rem­man päi­vä­pei­ton. Kun peit­to oli sän­gys­sä, kek­sin ta­pe­toi­da ma­kuu­huo­neen sei­nään kau­an hi­moit­se­ma­ni ta­pe­tin. En­nen kuin liis­te­ri oli kui­vu­nut, piti lat­ti­aan saa­da vie­lä uu­si mat­to. Tä­män pro­jek­tin jäl­keen olin­kin jo saa­nut tar­peek­se­ni si­sus­ta­mi­ses­ta. Pää­tin kes­kit­tyä vä­lil­lä muu­hun.

Eteisen seinää koristavat Iineksen ja Oliverin potretit. Kuvat on otettu puhelimen kameralla ja teetetty tauluiksi Dialabissa. Niiden alla oleva vanha peili on löytynyt kirpputorilta.