Köyn­nös­veh­ka kai­paa ti­laa

Köyn­nös­veh­ka Xa­na­du kas­vaa pen­sas­mai­se­na. Ajan kans­sa kas­vi kai­paa ti­laa, sil­lä se voi kas­vaa jopa 1,2–1,5 met­riä kor­ke­ak­si ja 1,5 met­riä le­ve­äk­si. Se omaa kau­niit, tum­man­vih­re­ät ja lius­koit­tu­neet leh­det. Leh­tiä nä­kee­kin toi­si­naan leik­ko­kuk­ka­kim­puis­sa leik­ko­vih­re­ä­nä. San­nan ko­ke­muk­sen mu­kaan kas­vi on help­po ja olo­suh­tei­siin mu­kau­tu­va. Troop­pi­se­na kas­vi­na se pi­tää ha­ja­va­lon kas­vu­pai­kas­ta, naut­tii ta­sai­ses­ta kas­te­lus­ta ja su­mut­te­lus­ta.

Kir­jo­veh­ka on su­vun aar­re

Ko­mea kir­jo­veh­ka on iso­van­hem­pien 1970-lu­vul­la hank­ki­ma kas­vi, jos­ta on ja­et­tu pis­tok­kai­ta vuo­sien ajan koko su­vul­le ja tut­ta­vil­le. Kas­vi pää­tyi San­nan uu­teen ja va­loi­saan ko­tiin nel­jä vuot­ta sit­ten, sil­lä iso­van­hem­pien ny­kyi­nen koti oli sil­le lii­an hä­mä­rä. Nyt kas­vil­la on kas­vu­ti­laa olo­huo­neen 5,5 met­rin huo­ne­kor­keu­den ver­ran. Koo­kas kir­jo­veh­ka kai­paa kui­ten­kin tu­ke­mis­ta, ja San­na on si­to­nut kas­vin ver­so­ja ni­puk­si yh­teen, jot­ta ne ei­vät la­moa.

Lyy­ra­vii­ku­nan San­na os­ti 80 sen­tin kor­kui­se­na tai­me­na noin nel­jä vuot­ta sit­ten. Hän on vuo­sit­tain vaih­ta­nut kas­vin uu­teen mul­taan, vä­hän suu­rem­paan ruuk­kuun. Nyt lyy­ra­vii­ku­nal­la on mit­taa 2,5 met­riä. Lyy­ra­vii­ku­nan edes­sä kir­ja­va­leh­ti­nen ku­mi­vii­ku­na ja koo­kos­pal­mu, jon­ka hoi­to voi ol­la haas­ta­vaa. Koo­kos­pal­mu naut­tii ta­sai­ses­ta kos­teu­des­ta, mut­ta imee vet­tä mul­las­ta vain osal­la juu­ris­to­aan. Soh­va­pöy­däl­lä pei­kon­käm­men.

Koi­vut ja kul­ta­köyn­nös

San­na vi­si­oi etei­seen akus­tiik­ka­le­vyl­le maa­la­tus­ta tau­lus­ta ja kul­ta­köyn­nök­ses­tä ko­ko­nai­suu­den, jos­sa koi­vun pal­jaat run­got saa­vat leh­det vi­her­kas­vis­ta. San­na on kas­vat­ta­nut kul­ta­köyn­nök­sen pis­tok­kaas­ta. Tau­lun on maa­lan­nut Vir­pi Mä­ki­nen.

Pei­kon­leh­ti saa rön­sy­tä

Leh­te­vät ja re­he­vät kas­vit ovat San­nan mie­leen. Kas­vit saa­vat rön­sy­tä, ku­ten pei­kon­leh­ti, jon­ka San­na odot­taa kas­va­van köyn­nös­ten ta­paan kai­det­ta vas­ten ja jopa las­keu­tu­van ylä­ker­ran au­las­ta etei­seen. Pei­kon­leh­ti voi­kin kas­vaa vi­her­kas­vi­na usei­den met­rien mit­tai­sek­si. Vih­reä la­si­va­lai­sin, Co Ban­ke­ry­din Tage 50, li­sää vih­re­ää vä­riä si­sus­tuk­seen.

Vi­her­kas­vit viih­ty­vät yh­des­sä

San­na ko­ko­aa vi­her­kas­ve­ja yh­teen, jot­ta kas­veis­ta muo­dos­tuu veh­reä ja koo­kas ko­ko­nai­suus. Jot­ta kas­vi­ryh­mä näyt­tää vie­lä kook­kaam­mal­ta, voi ruuk­kuis­tu­tuk­sia nos­taa ylös lat­ti­al­ta jak­ka­roi­den, kuk­ka­pöy­tien tai eri­lais­ten pien­ten ta­so­jen pääl­le. Kas­vit myös viih­ty­vät tois­ten­sa seu­ras­sa. Eri­tyi­ses­ti tal­vi­sin kas­vit hyö­ty­vät tois­ten­sa tuot­ta­mas­ta kos­teu­des­ta. Pei­kon­leh­den seu­ras­sa on muun mu­as­sa kul­ta­köyn­nös ja kah­vi­pen­sas.

Nou­sus­sa kir­ja­vat leh­det

Nyt kiin­nos­ta­vat vi­her­kas­vien kir­ja­vat leh­ti­muo­dot, niin kut­su­tut va­rie­ga­ta-la­jik­keet. Kir­ja­va ku­mi­vii­ku­na vas­taa muil­ta omi­nai­suuk­sil­taan ta­val­lis­ta ku­mi­puu­ta, mut­ta sen leh­det vä­rit­ty­vät val­ko­vih­rei­nä.

Koi­vik­ko jat­kuu ko­to­na

Keit­ti­ös­tä ja ruo­kai­lu­ti­las­ta avau­tu­vat suu­ret ik­ku­nat ovat kuin kau­nein tau­lu. San­na ihas­tui tont­tia ra­jaa­vaan pie­neen koi­vik­koon, ja ha­lu­si mah­dol­li­sim­man suu­ret ik­ku­nat sii­hen suun­taan. Nä­ky­mä ruo­kai­lu­ti­las­ta ulos on kuin koko ajan muut­tu­va mai­se­ma­tau­lu. Si­säl­lä kas­va­vat vi­her­kas­vit jat­ka­vat luon­toa si­säl­le. Etu­a­lal­la oi­ke­al­la kir­ja­va­leh­ti­nen ku­mi­puu, sen taus­tal­la lyy­ra­vii­ku­na. Työ­ta­sol­la ho­pe­a­rai­ta­mat­ti. Se kas­vaa kook­kaak­si, jopa 1-2 met­riä kor­ke­ak­si.

San­nan vin­kit vi­her­si­sus­ta­mi­seen

* Va­lit­se kas­vit oman miel­ty­myk­sen ja ko­din kas­vuo­lo­suh­tei­den mu­kaan.

* Sel­vi­tä, min­kä­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa ku­kin kas­vi viih­tyy. Mie­ti kas­veil­le mah­dol­li­sim­man so­pi­vat olo­suh­teet.

* Kas­te­le kas­vit ker­ral­la kun­nol­la, jot­ta vesi imey­tyy ja kas­te­lee mul­lan lä­pi­ko­tai­sin.

* Al­ta­kas­te­lu­ruu­kut ovat kook­kail­le kas­veil­le kä­te­viä, kun ve­den tar­peen nä­kee hel­pom­min. Suu­ret kas­vit tar­vit­se­vat rei­lus­ti vet­tä.

* So­peu­ta kas­te­lu­vä­li ko­din läm­pö­ti­loi­hin ja kas­vien tar­pei­siin. Ke­säl­lä ko­tim­me voi läm­me­tä suur­ten ik­ku­noi­den vuok­si ja kas­vit haih­dut­ta­vat pal­jon vet­tä, jo­ten kas­te­len tar­peen mu­kaan päi­vän, pa­rin vä­lein. Su­mut­te­len kas­ve­ja myös lä­hes joka päi­vä. Tal­vel­la kas­te­len mal­til­li­sem­min.

* An­nan vi­her­kas­vi­ra­vin­net­ta noin ker­ran vii­kos­sa ke­vääs­tä syk­syyn. Jä­tän lan­noit­teen tal­vek­si ko­ko­naan pois. Tal­vel­la kas­te­len kas­ve­ja me­ri­le­vä­uu­te­ve­del­lä, joka vah­vis­taa nii­tä.

* Tee sään­nöl­li­ses­ti vi­her­kas­vien tar­kis­tus­kier­ros.

* Ko­koa kas­vit ase­tel­mik­si, jois­sa voit käyt­tää kas­vien li­säk­si si­sus­tus­tuot­tei­ta tai mui­ta tär­kei­tä esi­nei­tä. Alus­ta on myös hyvä huo­mi­oi­da. Laa­tat, ke­raa­mi­set alus­tat ja tar­jot­ti­met käy­vät hy­vin. Vi­her­kas­vit voi­vat ol­la mu­ka­na sei­nä­kol­laa­seis­sa hyl­lyil­lä ja esi­mer­kik­si osa­na tau­lu­ko­ko­nai­suut­ta.

* Iso vi­her­kas­vi on ai­na hie­no kat­seen­van­git­si­ja. Mon­ta koo­kas­ta kas­via luo troop­pis­ta tun­nel­maa ja elä­vöit­tää ti­laa.

* Joka huo­nee­seen voi si­joit­taa vi­her­kas­vin – tai mon­ta!