MIKÄ: Yk­siö puu­ta­los­sa, 44 m2. MIS­SÄ: Puu-Val­li­las­sa, Hel­sin­gis­sä. ASUK­KAAT: San­na, 33, tuo­tan­to­pääl­lik­kö mat­ka­toi­mis­tos­sa. Pet­ri, 35, ra­ken­nu­sin­si­nöö­ri ja 5 kuu­kau­den ikäi­nen Al­ma-ty­tär.

Har­va on mat­kan­nut maa­il­mal­la yh­tä pal­jon kuin San­na ja Pet­ri. San­nan työ mat­kai­lu­a­lal­la on vie­nyt hä­net niin Af­rik­kaan kuin Aa­si­aan. Pa­luu ko­ti­maa­han tuli ajan­koh­tai­sek­si, kun pa­ris­kun­ta miet­ti per­heen pe­rus­ta­mis­ta. Kah­den vuo­den sin­nik­kään asun­non et­si­mi­sen tu­lok­se­na he löy­si­vät haa­vei­den­sa ko­din rau­hal­li­ses­ta ja idyl­li­ses­tä Puu-Val­li­las­ta Hel­sin­gis­tä.

Vanha kakluuni, mummolasta peräisin oleva sininen jakkara, Design House Stockholmin valaisin ja vanha kampaamotuoli muodostavat hauskan kokonaisuuden. Kakluunin edessä oleva kivi suojaa kipinöiltä.

Pa­ris­kun­ta os­tu 44 ne­li­öi­sen yk­si­ön, joka si­jait­see vuon­na 1925 ra­ken­ne­tun puu­ta­lon toi­ses­sa ker­rok­ses­sa. He re­mon­toi­vat yk­si­ön­sä ja si­sus­ti­vat sen per­soo­nal­li­sek­si ko­dik­si, joka on täyn­nä haus­ko­ja ide­oi­ta: tä­hän ko­tiin kel­paa si­sus­tu­se­le­men­tik­si yh­tä hy­vin hei­nä­sei­väs kuin de­sign­va­lai­sin.

Kaapin päällä on vanhoja matkalaukkuja. Kaappi toistaa talon rouheaa tunnelmaa.

– En oli­si iki­nä us­ko­nut et­tä löy­dän rau­han Suo­mes­sa, saa­ti sit­ten pää­kau­pun­gin hu­li­nas­sa. Olen ko­toi­sin maa­seu­dul­ta ja nau­tin luon­nos­ta. Puu-Val­li­las­sa viih­dyn sil­ti mai­ni­os­ti, sa­noo San­na.

Yksiö on täynnä jänniä sisustus-ratkaisuja: verhot ripustettiin heinäs-eipääseen ja vanha kampaamotuoli pääsi kodissa kunniapaikalle.

San­nan ja Pet­rin koti muo­dos­tuu yh­des­tä suu­res­ta huo­nees­ta, jos­sa pa­ris­kun­nal­la on yh­dis­tet­ty olo­huo­ne ja ma­kuu­huo­ne ja keit­ti­ös­tä sekä nii­den vä­liin jää­väs­tä etei­ses­tä.

Olohuone ja makuuhuone ovat samassa tilassa. Luonteva jako syntyy kirpputorilta löytyneen sohvan avulla. Taustalla vilahtavat perheen lemmikit, terraariossa asuvat käärmeet. Katossa on Myanmarista tuotu varjo, jollaisia paikalliset buddhalaiset munkit käyttävät.

HIR­RET NÄ­KY­VIIN

Pa­ris­kun­ta re­mon­toi ko­din lat­ti­as­ta kat­toon. He re­mon­toi­vat ko­tin­sa it­se, kos­ka Pet­ril­lä on am­mat­tin­sa vuok­si alan osaa­mis­ta. Säh­kö- ja put­ki­töis­sä apu­na oli am­mat­ti­lai­sia.

Petrin ukilta peritty vanha kaappi mahtuu ikkunoiden väliin. Olohuoneen puoleiset ikkunat antavat kadun puolelle ja vastapäinen vanha talo tuo tunnelmaa.

Asun­non 1950-lu­vul­la uu­si­tut lat­ti­at hi­ot­tiin ja maa­lat­tiin. Keit­ti­öön han­kit­tiin JS-Keit­ti­öi­den ajat­to­mat val­koi­set kaa­pis­tot. Kyl­py­huo­nee­seen lai­tet­tiin van­ho­ja keit­ti­ön kaap­pe­ja.

Keittiön vanha pöytä ja tuolit ovat peräisin Petrin mummolasta. Pellavaverhot Sanna sai ulkomaille muuttaneelta ystävältään. Heinä-seipäästä tehdyssä verhotangossa roikkuu kuivumassa oman pihan yrttejä.

Ta­loon so­pi­vaa tun­nel­maa ha­et­tiin jät­tä­mäl­lä hir­si­sei­nä nä­ky­viin keit­ti­ön vä­li­ti­las­sa. Hir­ret kai­vet­tiin esiin myös etei­ses­sä. Men­nei­tä vuo­sia ei ha­lut­tu hau­da­ta ko­ko­naan: etei­sen sei­näl­lä on kiin­nos­ta­va kol­laa­si, jon­ka San­na ko­ko­si ke­hys­tä­mäl­lä sei­näl­lä ol­lei­ta van­ho­ja ta­pet­te­ja. Kyl­py­huo­ne on mo­der­ni ja aja­ton. Pie­neen ti­laan saa­tiin mah­tu­maan niin suih­ku­kaap­pi, pe­su­ko­ne kuin la­vu­aa­ri kaap­pei­neen.

TU­LI­AI­SI­NA KÄYT­TÖ­E­SI­NEI­TÄ

– Kaik­ki ka­lus­teem­me ovat van­ho­ja, joko per­hees­sä ol­lei­ta tai muu­ten kier­rä­tet­ty­nä han­kit­tu­ja. Mo­net su­vun ka­lus­teis­ta oli­vat ol­leet vuo­sia va­ras­tois­sa. Me näim­me nii­den kau­neu­den. Jos pui­nen ka­lus­te on ol­lut käy­tös­sä rei­lut 50 vuot­ta, kes­tää se seu­raa­vat­kin 50 vuot­ta, San­na sa­noo.

Koti on täyn­nä yk­si­tyis­koh­tia, jot­ka hou­kut­ta­vat kat­so­maan tar­kas­ti. Mo­net esi­neis­tä San­na on kan­ta­nut lau­kus­saan tai lä­het­tä­nyt pos­tit­se Suo­meen kau­ko­mat­koil­taan. Pa­ris­kun­ta käyt­tää myös luo­vuut­ta ta­va­roi­den uu­del­leen käy­tös­sä, täs­sä ko­dis­sa hei­nä­sei­päis­tä tuli ver­ho­tan­got ja keit­ti­ön­kaa­pit pää­si­vät olo­huo­nee­seen.

Modernien kaapistojen väliin jätetyt hirret tuovat esiin vanhan talon tunnelmaa. Hirsien pintaan laitettiin vaha, jonka ansioista välitila on helppo pitää puhtaana.

– Työn ta­kia olen mat­kus­ta­nut mel­kein kol­me kuu­kaut­ta vuo­des­ta ja kai­pail­lut jopa asu­maan ul­ko­mail­le. Olen eri­kois­tu­nut kau­ko­mai­hin, eri­tyi­ses­ti Af­ri­kan ja Aa­si­an koh­tei­siin. Mat­kus­tam­me myös Pe­ten kans­sa ai­na kun voim­me, ja olen kier­tä­nyt mel­kein 50 maa­ta, San­na ker­too.

– Tuon mat­koil­ta tu­li­ai­si­na pal­jon käyt­tö­ta­va­raa, kos­ka ko­tim­me on pie­ni ei­kä sin­ne mah­du si­sus­tuk­sel­lis­ta ko­ris­te­ta­va­raa. Vii­mek­si toin Ete­lä-Af­ri­kas­ta leik­kuu­lau­dan.

Eteisen toinen seinä tapetoitiin ja toisessa ovat hirret näkyvillä. Kolmas on kaapistoa ja neljännessä seinässä avautuvat ovet rappuun ja keittiöön. Tapetti on Sandbergin mallistosta

Puu-Val­li­lan idyl­li­sen ko­din val­mis­tut­tua hä­nen mat­ka­kuu­meen­sa on hel­lit­tä­nyt. Per­hee­seen on myös syn­ty­nyt vau­va, jo­ten per­he suun­nit­te­lee pal­jon ko­to­na ja sen ym­pä­ris­tös­sä puu­hai­lua sekä mat­ko­ja Eu­roo­pas­sa sekä Poh­jois­mais­sa. Kau­ko­maat saa­vat nyt het­ken odot­taa.

– Mat­ka­ni si­joit­tu­vat pää­o­sin syk­syyn. Olen kai­van­nut rus­kan kau­neut­ta ja sie­ni­met­sää, sil­lä yli seit­se­mään vuo­teen en ole viet­tä­nyt syk­syä Suo­mes­sa, San­na ker­too.

– En­nen tätä asun­toa en edes ta­jun­nut, mi­ten suu­ri mer­ki­tys ko­dil­la on. Ko­tiu­duim­me tän­ne niin hy­vin, et­tä ai­om­me ly­kä­tä haa­vet­tam­me oma­ko­ti­ta­los­ta ai­na­kin muu­ta­mal­la vuo­del­la, San­na sa­noo.