MIKÄ: Oma­ko­ti­ta­lo,  run­saat 200 m². MIS­SÄ: Es­poos­sa. TÄÄL­LÄ ASUU: Pa­ris­kun­ta.

Yläkerran eteiseen saatiin paljon lisää valoa, kun tuulikaappi purettiin ja pääoveksi vaihdettiin lasiovi. Valkoisella Ikean tasolla on purjevene, joka on leikkikalu 50-luvulta. Sodanaikaisessa ammuslaatikossa säilytetään avaimia.

Pa­ris­kun­ta haa­vei­li mo­der­nis­ta 100–150 ne­li­ön oma­ko­ti- tai ri­vi­ta­los­ta koh­tuul­li­sen lä­hel­lä Hel­sin­gin kes­kus­taa. Sil­miin osui kui­ten­kin eri­koi­nen talo, joka oli ol­lut myyn­nis­sä jo kak­si vuot­ta Es­poos­sa. Puu­ra­ken­tei­nen talo pol­vei­li ran­ta­mai­se­mas­sa kol­mes­sa pe­räk­käi­ses­sä osas­sa. En­sim­mäi­nen oli ra­ken­net­tu jo 50-lu­vul­la ym­pä­ri­vuo­ti­sek­si ko­dik­si. Myö­hem­min talo jäi ke­sä­mök­ki­käyt­töön, ja sitä laa­jen­net­tiin 70-lu­vul­la. Ta­lon uu­sin osa ra­ken­net­tiin jo­non jat­kok­si 90-lu­vul­la, jol­loin talo otet­tiin jäl­leen py­sy­vään asuin­käyt­töön.

Ruokapöydän yllä on Flosin Arco-klassikkovalaisin. Tuolit löytyivät talon kätköistä ja emännän äiti ompeli niihin pehmusteet. Hopeinen vati on 30-luvulta. Se on lahja italialaiselta anopilta, joka on saanut sen omalta isältään. Samppanjajäähdytin on peräisin Amerikasta 1900-luvun alusta.

TARK­KAAN VAR­TI­OI­TU TALO

Ta­lon eri­koi­nen ul­ko­muo­to oli ar­ve­lut­ta­nut mui­ta os­ta­ja­eh­dok­kai­ta. Erään nuo­ren nai­sen ute­li­ai­suu­den se sai kui­ten­kin he­rää­mään, ja hän kävi kat­so­mas­sa ta­loa ul­ko­puo­lel­ta il­man kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jää. Si­jain­ti ai­van me­ren ran­nas­sa vie­hät­ti, vaik­ka me­ri­nä­ky­mä oli­kin peit­ty­nyt suur­ten kuus­ten taak­se. Edes­sä oli ve­ne­sa­ta­ma suo­jai­sas­sa me­ren pou­ka­mas­sa.

Norman Fosterin ruokapöytä on tuotu pariskunnan Italian-kodista, tuolit löytyivät tästä talosta. Ikkunoita suurennettiin remontin yhteydessä ja terassin umpikaide uusittiin ilmavammaksi. Emäntä ei pidä verhoista eikä halunnut peittää kaunista näkymää sälekaihtimillakaan. Onneksi löytyi Woodblind, joka toimittaa puisia säleluukkuja mittatilaustyönä.

– Olen nau­ra­nut, et­tä olem­me to­den­nä­köi­ses­ti pre­si­den­tin­lin­nan jäl­keen par­hai­ten var­ti­oi­tu talo, sil­lä ko­ti­port­tim­me ul­ko­puo­lel­la päi­vys­tää ve­ne­sa­ta­man var­ti­ja ko­pis­saan.

1800-luvun kirjoituspöytä olohuoneen päädyssä on ostettu Sea Antiques -liikkeestä. Kartellin väritön Ghost-tuoli keventää tumman pöydän ilmettä. Valkoiset ruusut ovat Muuton maljakossa.

HIL­JAA HYVÄ TU­LEE

Vaik­ka talo näyt­ti vaa­ti­van vah­vaa nä­ke­mys­tä ja kär­si­väl­li­syyt­tä siir­ty­äk­seen asu­mis­mu­ka­vuuk­sil­taan 2000-lu­vul­le, ei pa­ris­kun­ta pe­län­nyt ot­taa haas­tet­ta vas­taan.  He nä­ki­vät heti, et­tä jo pin­ta­re­mon­til­la saa­daan pal­jon  ai­kaan.

Iso yhtenäinen tila jakautuu ruokailutilaan, olohuoneeseen ja pieneen työtilaan. Vasemmalla seinustalla on iso kirjahylly. Antonio Citterion B&B Italialle suunnittelema valkoinen sohva samoin kuin pienet sohvapöydätkin ovat Italiasta. Valkoinen Barcelona-tuoli on uusi hankinta.

Joku oli eh­ti­nyt teh­dä ta­los­ta tar­jouk­sen, mut­ta on­nek­si van­hat omis­ta­jat ei­vät ol­leet hy­väk­sy­neet sitä. He ha­lu­si­vat rak­kaal­le ta­lol­leen mie­lei­sen os­ta­jan, kun oma kun­to ei enää riit­tä­nyt yl­lä­pi­tä­mään sitä.

Keittiön ikkunaseinällä on vain alakaapit ja Lapetekin lasihyllyt. Vastakkaisella seinällä on korkeat kaapit lattiasta kattoon. Jääkaappi ja pakastin on integroitu ja mikro piilotettu rulo-oven taakse uunin yläpuolelle.

Niin al­koi nuo­ren pa­ris­kun­nan pit­kä, vä­hän ker­ras­saan edis­ty­vä re­mont­ti. Joka vuo­si kun­nos­te­taan jo­kin osa ta­los­ta. Työt tee­te­tään se­dän ra­ken­nus­liik­keen luo­tet­ta­vil­la am­mat­ti­lai­sil­la. Rou­va on on­nek­si ark­ki­teh­ti, jo­ten suun­nit­te­lu teh­dään it­se.

Noin neljä vuotta sitten purettiin varasto ja rakennettiin tilalle iso terassi käsittelemättömästä lehtikuusesta. Talvella terassille ei paista aurinko juuri ollenkaan, mutta kesällä se kylpee koko päivän valossa.

SEU­RA­NA MET­SÄ­KAU­RIIT

– Meil­lä oli tar­koi­tus pääs­tä muut­ta­maan mah­dol­li­sim­man pian. En­sim­mäi­sek­si pää­tim­me re­mon­toi­da uu­sim­man osan ylä­ker­ran. Hi­oim­me par­ke­tin ja maa­la­sim­me por­taat val­koi­sik­si. Ha­lu­sim­me li­sää va­loa, jo­ten pois­tim­me ovia ja ava­sim­me laa­jem­pia si­sä­nä­ky­miä, ker­too rou­va.

Keittiö on uusittu kokonaan. Valkoiset kaapistot ovat Domus Keittiön mallistosta. Valkoisen keraamisen lieden yllä on teräksinen Lapetekin liesituuletin. Emännän kummitäti on kerännyt lahjaksi Arabian Paratiisi-sarjaa.

Myös ta­lon ul­ko­puo­lel­la ta­pah­tui no­pe­as­ti kai­ken­lais­ta. Pui­ta kaa­det­tiin va­lon ja me­ri­nä­ky­män edes­tä. Män­ty­met­sään maas­tou­tu­van ta­lon vih­reä väri vaih­tui osu­vas­ti Me­ren­kul­ku­lai­tok­sen val­koi­sek­si. Ja edes­sä oli myös pa­kol­li­nen re­mont­ti, ve­si­ka­ton uu­si­mi­nen.

Soikea seinäpeili on Rivièra Maisonista ja erikokoiset maljakot kirpputoreilta.

Piha ha­lu­taan pi­tää mah­dol­li­sim­man luon­non­mu­kai­se­na, kos­ka se ra­jau­tuu toi­sel­ta puo­lel­ta met­sään. Pi­hal­la kas­vaa vain or­vok­ke­ja ja ruo­ho­si­pu­lia, li­säk­si emän­tä on is­tut­ta­nut ha­vu­kas­ve­ja. Met­säi­sel­lä seu­dul­la on pal­jon met­sä­kau­rii­ta, jot­ka pis­te­le­vät pos­keen­sa kai­ken muun pait­si ha­vu­puut ja -pen­saat. Ku­kat ka­to­a­vat jo nup­pu­vai­hees­sa. Kak­si met­sä­kau­ris­ta on ko­tiu­tu­nut pi­ha­pii­riin, ja ne nuk­ku­vat yön­sä män­ty­jen al­la.

Yläkerran kylpyhuone remontoitiin muutama vuosi sitten. Pienen ikkunan tilalle avattiin oven korkuinen mutta kapeampi ikkuna-aukko. Laatat, hanat, lavuaari ja wc-istuin ostettiin kaikki Laattapisteestä.

Pi­han kal­li­o­ta on puh­dis­tet­tu nä­ky­viin. Kivi on ka­run kau­nis­ta ei­kä tar­vit­se min­kään­lais­ta hoi­toa. Isol­ta, kä­sit­te­le­mät­tö­mäs­tä leh­ti­kuu­ses­ta ra­ken­ne­tul­ta te­ras­sil­ta on nyt avoi­mem­mat nä­ky­mät koh­ti mer­ta.

Makuuhuoneen suuren ikkunan säleluukut raidoittavat valon välimerelliseksi. Sänky on tuotu Italiasta, yöpöydät ja lampaantaljat ovat Ikeasta.

KO­TO­NA KE­SÄ­MÖ­KIL­LÄ

Vaik­ka Es­poos­sa ol­laan­kin, vie­lä 90-lu­vul­la alu­eel­la oli mel­ko usein säh­kö­kat­kok­sia. Ala­ker­ran tak­ka ja puu­hel­la pi­ti­vät ta­lon  läm­pi­mä­nä nii­den ai­ka­na.

Eteisestä johtaa ovi talon vanhalle puolelle. Jokapäiväiset käyttöastiat on pinottu Ikean avohyllyyn. Valkoinen säleovinen kaappi on Rivièra Maisonista. Vanha puutuoli löytyi Sea Antiques -liikkeestä.

Pala pa­lal­ta laa­jen­ne­tus­sa ta­los­sa oli eri­koi­suu­te­na esi­mer­kik­si 11 ul­ko-ovea, kun­nes yk­si niis­tä muu­tet­tiin ik­ku­nak­si. Mut­ta nel­jäs­sä keit­ti­ös­sä, nel­jäs­sä ves­sas­sa ja kol­mes­sa suih­kus­sa riit­tää edel­leen ih­me­tel­tä­vää.

Taloon vaihdettiin remontin yhteydessä ikkunat. Alakerran päädyn ulko-ovet on myös uusittu.

Talo on niin pol­vei­le­va ja per­soo­nal­li­nen, et­tä su­ku­lai­set ja ys­tä­vät­kin tu­le­vat mie­lel­lään sin­ne lo­mai­le­maan ke­säi­sin. Kun yh­det läh­te­vät niin toi­set jo saa­pu­vat. Ta­lon 50-lu­vul­la ra­ken­net­tu osa on kuin vie­rai­ta var­ten teh­ty ke­sä­mök­ki, jos­sa on kaik­ki mu­ka­vuu­det.

– Viih­dym­me tääl­lä ym­pä­ri vuo­den, kos­ka luon­to on niin läs­nä, ja tal­vel­la pää­sem­me suo­raan saar­ten vä­lis­tä avo­me­ren jääl­le hiih­tä­mään. Pa­ras vuo­de­nai­ka on tie­tys­ti mei­dän­kin mie­les­täm­me kesä. Em­me tar­vit­se muu­ta ke­sä­mök­kiä. Meil­lä on käyt­tö­oi­keus ran­taan ja ve­ne­paik­ka­kin on lä­hel­lä.