MIKÄ: Hir­si­ra­ken­tei­nen pank­ki­ta­lo vuo­del­ta 1899, 8 h + k, noin 300 m2  MIS­SÄ: Kas­kis­ten kes­kus­tas­sa TÄÄL­LÄ ASU­VAT: Lei­la ja Ee­ro Lei­no­nen sekä lap­set Max, 15, ja Vik­to­ria, 12. Opis­ke­li­ja­nuo­ret Kaar­le ja Kree­ta asu­vat omil­laan

Kes­kel­lä Suo­men pie­nin­tä kau­pun­kia, Kas­kis­ta, ko­ho­aa kel­tai­nen Wasa Ak­tie Ban­kin talo, ra­ken­net­tu vuon­na 1899. Pank­ki­ta­lo erot­tuu ran­ni­kon pik­ku­kau­pun­gin puu­ta­lois­ta ko­ris­teel­li­suu­del­laan ja kool­laan.

Kun Raa­ti­huo­neen­ka­dul­ta käy­dään si­sään uus­re­nes­sans­si­ta­loon, huo­ne­kor­keus te­kee vai­ku­tuk­sen. Ee­ro ja Lei­la Lei­no­nen ovat löy­tä­neet ko­dik­seen eri­tyi­sen hie­non ar­vo­ra­ken­nuk­sen.

Talo on Vaa­san kau­pun­gi­nark­ki­teh­ti K.W. Rei­niuk­sen piir­tä­mä. Tai­dok­kaat pii­rus­tuk­set ovat jäl­jel­lä ja ne on ke­hys­tet­ty sei­näl­le. Wasa Ak­tie Bank -kylt­ti ko­mis­taa yh­tä huo­neis­ta, ja ma­kuu­huo­neen yh­tey­des­sä on pank­ki­hol­vi.

– Näim­me heti, et­tei ta­los­sa ole pi­lat­tu al­ku­pe­räi­siä ra­ken­tei­ta. Ik­ku­nat oli­vat van­haa, läi­keh­ti­vää la­sia, ik­ku­nan­ve­ti­met, oven­kah­vat ja kat­to­ko­ris­teet oli­vat pai­koil­laan. Kat­to­ja ei ol­lut las­ket­tu ei­kä vä­li­sei­niä ra­ken­net­tu, sa­noo Lei­la Lei­no­nen.

Talo oli ol­lut yk­si­tyi­so­mis­tuk­ses­sa 1980-lu­vul­ta saak­ka. Re­mon­tit oli teh­ty huo­lel­la ja do­ku­men­toi­tu. Talo on Mu­se­o­vi­ras­ton suo­je­le­ma, jo­ten esi­mer­kik­si sen kel­tais­ta vä­riä ei saa muut­taa. Suo­je­lu­mää­räyk­set ei­vät kos­ke si­sä­ti­lo­ja.

– Tämä on meil­le unel­mien kar­ta­no. Jos on haa­veil­lut koko elä­män­sä ne­li­met­ri­sis­tä huo­neis­ta ja lin­na­mai­ses­ta ti­las­ta, ja sel­lai­nen löy­tyy ne­tis­tä myyn­nis­sä, ei ole suu­res­ti vä­liä, mis­sä se on, Lei­la Lei­no­nen sa­noo.

Si­sus­tus­ko­kei­lu­jen näyt­tä­mö

Lei­no­set muut­ti­vat Kas­ki­siin Hel­sin­gin Laut­ta­saa­res­ta kol­men nuo­rim­man lap­sen kans­sa vuon­na 2011. Mo­lem­mat ovat Hel­sin­gis­sä työs­ken­nel­leet – kuin­ka ol­la­kaan – pan­kis­sa ja ta­van­neet­kin siel­lä, mut­ta Lei­la jäi ko­tiin kun lap­set oli­vat pie­niä. Sen jäl­keen hän pyö­rit­ti las­ten­vaa­tey­ri­tys­tä. Lei­la on teh­nyt vaat­tei­ta ja si­sus­tuk­sia nuo­res­ta saak­ka, usein kier­rä­tet­ty­jä teks­tii­le­jä yh­dis­tel­len.

Kas­ki­sis­sa hä­nen töi­tään ovat muun mu­as­sa kir­kon si­sus­tus­suun­nit­te­lu alt­ta­ri­kan­kai­neen sekä Met­sä Bo­ar­din Kas­ki­sis­sa si­jait­se­vien edus­tus­ti­lo­jen si­sus­tuk­sen uu­si­mi­nen.

Lei­nos­ten per­he pää­si ke­säl­lä 2011 heti asu­maan ta­loon. Mi­tään var­si­nais­ta re­mont­tia ei tar­vin­nut teh­dä, sil­lä edel­li­set omis­ta­jat oli­vat muun mu­as­sa re­mon­toi­neet yh­des­tä ma­kuu­huo­nees­ta kyl­py­huo­neen, asen­ta­neet lat­ti­a­läm­mi­tyk­sen ja uu­si­neet keit­ti­ön. Ta­lon ylä­ker­ta on avoin­ta ul­lak­koa yh­tä ke­sä­huo­net­ta lu­kuun ot­ta­mat­ta.

– Saim­me muu­ton jäl­keen tun­nus­tel­la ta­lon hen­keä ja miet­tiä, mitä huo­neil­le teh­dään. Lä­hes kaik­ki ku­vi­ol­li­set ta­pe­tit maa­lat­tiin sit­ten yk­si­vä­ri­sik­si, kos­ka ha­lu­sin, et­tä ne ovat taus­ta­na si­sus­tus­ko­kei­luil­le­ni, Lei­la Lei­no­nen ker­too.

Yh­des­tä huo­nees­ta tuli mus­ta sali, kos­ka siel­lä oli tum­man­vih­reä kaa­ke­liu­u­ni ja Lei­lan mie­les­tä oi­kea tun­nel­ma. Ruo­ka­sa­lis­ta tuli vaa­le­an­si­ni­nen pas­tel­li­huo­ne.

– Tie­sin, et­tä ruo­ka­sa­liin tu­le­vat val­koi­set Le Cor­bu­sie­rin soh­vat ja di­vaa­nit sekä vaa­lei­ta pas­tel­lin­vä­ri­siä huo­ne­ka­lu­ja, ja siel­lä oli val­miik­si pas­tel­lin­sä­vyi­nen tak­ka. Kaik­ki osui koh­dal­leen.

Lei­lan ku­to­mat vaa­le­a­sä­vyi­set rä­sy­ma­tot ja ruot­sa­lai­sis­ta ka­na­va­töis­tä teh­dyt ruu­su­tyy­nyt seu­rus­te­le­vat iloi­ses­ti klas­sik­ko­di­vaa­nien kans­sa ruo­ka­sa­lis­sa. Ik­ku­na­sei­näl­lä sei­soo Lei­lan kaap­pi­kel­lo­ko­ko­el­ma kuin an­tii­kin pyl­väs­ri­vis­tö.

Si­sus­tuk­ses­sa on Lei­la Lei­no­sen per­soo­nal­li­nen ja tark­ka kä­den­jäl­ki. Hän on opis­kel­lut tai­de­his­to­ri­aa ja si­sus­tu­sark­ki­teh­tuu­ria, ja kä­si­työn am­mat­ti­lai­se­na hän ha­lu­aa teh­dä pal­jon it­se.

Ee­ro Lei­no­nen te­kee huo­ne­ka­lu­ai­hi­ois­ta maa­laus- ja ver­hoi­lu­val­mii­ta. Lei­la jat­kaa työ­tä ja va­lit­see vä­rit ja ma­te­ri­aa­lit.

– Sie­lul­ta­ni olen rans­ka­lai­nen eli hie­non mut­ta bo­hee­min tyy­lin ys­tä­vä. Nyt pää­sen to­teut­ta­maan it­se­ä­ni. Ro­mant­tis­ta tyy­liä en voi­nut ko­keil­la mo­der­neis­sa ko­deis­sam­me, Lei­la sa­noo.

Ko­toa puo­tiin

Lei­no­sen pa­ris­kun­nan luo­vuus ka­na­voi­tuu ko­din li­säk­si Bu­tik Wasa Bank -liik­kee­seen, jota he pi­tä­vät Kris­tii­nan­kau­pun­gis­sa. Liik­kees­sä myy­dään an­tiik­kia, kun­nos­tet­tu­ja huo­ne­ka­lu­ja sekä van­hois­ta kir­jo­tuis­ta kä­si­töis­tä om­mel­tu­ja yk­si­löl­li­siä esi­lii­no­ja. Moni ta­va­ra käy ko­din kaut­ta kaup­paan.

– Ko­tim­me on ko­e­la­bo­ra­to­rio. Hion ide­oi­ta­ni ja haen tren­dien edel­lä kul­ke­via si­sus­tuk­sen tuu­lia, joi­ta vien liik­kee­seen, Lei­la sa­noo.

Mo­net Lei­lan ja Ee­ron kun­nos­ta­mis­ta ka­lus­teis­ta ovat pe­räi­sin Por­tu­ga­lis­ta. Ete­lä-Eu­roo­pas­sa on van­ho­ja ka­lus­tei­ta enem­män tar­jol­la kuin Suo­mes­sa. An­tiik­kia ja tyy­li­ka­lus­tei­ta tu­lee myös Ruot­sis­ta ja Rans­kas­ta.

Pi­ha­ra­ken­nuk­ses­sa Lei­lal­la ja Ee­rol­la on ma­joi­tus­ti­la B&B Bank, joka on si­sus­tet­tu yh­tä ro­mant­ti­ses­ti. Yö­vie­raat vie­dään usein kur­kis­ta­maan myös pank­ki­ta­loon.

Ke­säi­sel­lä pi­hal­la saa seu­ra­ta pu­pu­jen elä­mää. Ne ovat per­heen ko­to­na asu­vien las­ten Vik­to­ri­an, 12, ja Ma­xin, 15, lem­mik­ke­jä. Isom­mat lap­set Kaar­le ja Kree­ta ovat jo opis­ke­le­mas­sa.

Kas­ki­siin muu­ton jäl­keen liik­kees­tä on tul­lut pää­työ Lei­lal­le. Pank­ki­ta­los­sa heil­lä on ti­laa ja edel­ly­tyk­set kun­nos­taa, maa­la­ta ja tes­ta­ta oma­pe­räi­siä ide­oi­taan.

– Olen on­nel­li­nen, kun saan teh­dä am­ma­tik­se­ni sitä, mitä ra­kas­tan. Tämä on meil­le elä­män­ta­pa, Lei­la Lei­no­nen sa­noo.