Koti: Eu­ra­jo­el­la La­pin­jo­en ran­nal­la.Vuon­na 1917 ra­ken­net­tu ju­gend­ta­lo,  5 h + k + s, 170 m².

Asuk­kaat: Rai­ja ja Mik­ko Laak­so.

Rai­ja ja Mik­ko Laak­so kun­nos­ti­vat van­han kaup­pa­puu­tar­ha­ti­lan pää­ra­ken­nuk­sen su­loi­sek­si ko­dik­seen. Pa­ris­kun­ta to­teut­ti pit­kään aja­tuk­sis­sa pyö­ri­neen haa­veen­sa maal­le muu­tos­ta yli kol­me­kym­men­tä vuot­ta sit­ten.

– Ihas­tuin lä­hes al­ku­pe­räis­kun­toi­sen ta­lon li­säk­si luon­non­ti­lai­seen tont­tiin, kum­pui­le­vaan maas­toon, jo­en­ran­taan ja kuk­kiin,  Rai­ja ker­too.

Lue myös: Van­has­ta ju­gend­ta­los­ta löy­tyy li­fes­ty­le-kaup­pi­aan ava­ra koti

Kan­to­ve­si ja kyl­py­huo­ne pi­ha­sau­nas­sa

100-vuotias jugendtalo on oikea helmi. Talon julkisivun laudoitus on koristeellinen.

Sa­ha­no­mis­ta­ja Emil Jaak­ko­lan vuon­na 1917 ra­ken­ta­mas­sa ta­los­sa oli uu­sien asuk­kai­den ilok­si pal­jon al­ku­pe­räis­tä, mikä tar­koit­ti myös puut­tu­via mu­ka­vuuk­sia.

Si­säl­le tuli vesi ai­no­as­taan kan­ta­mal­la. Pi­ha­sau­na toi­mi pa­ris­kun­nan kyl­py­huo­nee­na en­sim­mäi­sen vuo­den ajan. Re­mont­tia Mik­ko ja Rai­ja ryh­tyi­vät te­ke­mään pik­ku­hil­jaa.

– Ta­val­li­sel­la pal­kan­saa­jal­la ei vält­tä­mät­tä ole heti va­raa lait­taa kaik­kea ker­ral­la kun­toon. Mut­ta re­mon­tin teko heti ei oli­si jär­ke­vää­kään.

Van­ha talo on elä­män­ta­pa ja ikui­suusp­ro­jek­ti.

– Ker­ros­ta­los­sa em­me viih­dy. Piha ja ym­pä­ris­tön ää­ni­maa­il­ma mer­kit­se­vät meil­le niin pal­jon, pa­ris­kun­ta to­te­aa yh­des­tä suus­ta.

Lue myös: Kuh­mois­ten ky­lä­kou­lus­ta keh­key­tyi kar­ta­no­tyy­li­nen koti

Kuk­ki­via kuo­se­ja ja rä­sy­mat­to­ja

Kaikki tekstiilit matoista pyyhkeisiin ja pitseihin ovat Raijan tekemiä. Talonpoikaishuonekalut ovat huutokaupasta.

Va­loi­sas­sa keit­ti­ös­sä on ik­ku­noi­ta kol­meen suun­taan. Kun Rai­ja ot­taa kah­vin jäl­keen no­ko­set, hän oi­kai­see het­kek­si keit­ti­ön pen­kil­le. Avo­hyl­lyil­lä on suo­ris­sa ri­veis­sä Ara­bi­an kan­nu­ja ja pyt­ty­jä. Hyl­ly­jen ta­ka­na kuk­ki­vat Du­ron Gam­mals­vens­kan-ta­pet­ti­kuo­sit. Lat­ti­oi­ta peit­tä­vät Rai­jan ku­to­mat ma­tot.

Uut­ta keit­ti­ös­sä ovat vain lat­ti­at. Ne vaih­det­tiin ison ve­si­va­hin­gon ta­kia.

Koko keit­tiö pu­ret­tiin, mut­ta kaa­pit nos­tet­tiin emän­nän toi­vees­ta ta­kai­sin sei­näl­le. Vuo­si­kym­me­niä sit­ten tee­te­tyt kaa­pis­tot toi­mi­vat yhä.

Lue myös: Klas­si­sen kau­nis koti yli sa­ta­vuo­ti­aas­sa ju­gend­ta­los­sa

Sali ra­ken­net­tiin sääs­tel­len

Salin kustavilaiskaluston on Raija kunnostanut. Se löytyi Vehmaalta. Sali ei ole arkikäytössä.

Hir­si­run­koi­sen ta­lon ala­ker­ras­sa on keit­ti­ön li­säk­si olo­huo­ne ja sali. Sali on ra­ken­net­tu muu­ta ta­loa myö­hem­min vuon­na 1920, jol­loin Suo­mes­sa sääs­tet­tiin myös ra­ken­nus­ku­luis­sa. Sik­si sa­lin sei­niä ei ra­ken­net­tu enää hir­res­tä. Sei­nis­sä oli il­ma­pat­ja­e­ris­tys, joka vaih­det­tiin vil­loi­hin sa­mal­la, kun kas­tu­neet lau­dat li­no­leu­miin.

Sa­lis­sa vie­te­tään van­han ta­van mu­kaan suu­ret juh­lat.

– Tääl­lä on vie­tet­ty mo­net syn­ty­mä­päi­vä­juh­lat, ja nii­hin liit­tyy iha­nia muis­to­ja.

Vii­me vuon­na mum­mo­las­sa juh­lit­tiin yh­den lap­sen­lap­sen syn­ty­mä­päi­viä.

Lue myös: Suo­ma­lais­syn­tyi­sen Pau­lan ko­din vä­ri­käs si­sus­tus hur­maa Ruot­sis­sa

Vä­ri­kar­tal­la si­nis­tä ja vih­re­ää

Kylpyhuone palveli ennen makuuhuoneena. Seiniin valittiin paneelit, koska vanha talo elää.

Ta­lon ylä­ker­taan joh­ta­vat si­ni­set por­taat. Nii­den in­ten­sii­vi­nen väri on pää­tet­ty yh­des­sä. Uu­lan si­ni­nen ja vih­reä maa­li ovat ol­leet Laak­so­jen suo­sik­ki­maa­lit kun­nos­tus­töis­sä, vaik­ka öl­jy­poh­jai­sil­le maa­leil­le pi­tää va­ra­ta pit­kä kui­vu­mi­sai­ka.

Ylä­ker­ran vi­her­tä­vään kyl­py­huo­nee­seen Laak­sot va­lit­si­vat laat­to­jen si­jaan pa­nee­lit, sil­lä van­ha talo liik­kuu ja elää.

– Sii­nä oli­si­vat kaa­ke­lit saat­ta­neet kop­sah­del­la lat­ti­al­le. Pa­nee­li so­pii van­han ta­lon tyy­liin, Rai­ja ku­vai­lee va­lin­to­ja.

Lue myös: Pu­nai­nen puu­ta­lo kes­kel­lä kau­pun­kia

An­tiik­ki saa uu­den elä­män

Raijan kunnostama siro puupöytä on peräisin raumalaisesta torpasta. Kustavilainen tuoli on kuuluu salin kalustoon.

Rai­ja Mik­ko ovat in­to­hi­moi­sia an­tii­kin ys­tä­viä. Ka­lus­tus on koot­tu huo­ne­ka­luis­ta, joi­ta on han­kit­tu huu­to­kau­pois­ta ja van­ho­jen ta­va­roi­den liik­keis­tä.

Eko­lo­gi­nen si­sus­ta­mi­nen on Rai­jan mie­leen, van­ho­jen esi­nei­den uu­del­leen- tai jat­ko­käyt­töä. Huo­ne­ka­lu voi kes­tää par­haim­mil­laan su­ku­pol­vel­ta toi­sel­le.

– Olen rap­sut­te­li­ja. Maa­li­pin­to­jen pois­ta­mi­nen sa­lin har­maas­ta ka­lus­tos­ta vei yh­den ke­sä­lo­man. Puu­has­te­lu so­pii mi­nul­le hy­vin.

Ja kuin­ka ol­la­kaan, pa­ris­kun­nal­la on jo tie­dos­sa uu­si, pit­kä­ai­kai­nen työ.

– Ryh­dym­me en­ti­söi­mään pu­nais­ta ta­loa Kris­tii­nan­kau­pun­gis­sa. Pu­na­val­koi­ses­ta tu­lee pu­na­har­maa ja si­säl­le vä­hän van­haa vih­re­ää ik­ku­nan­pie­liin, Rai­ja ja Mik­ko suun­nit­te­le­vat.

Lue myös:

Voi­ko van­han puu­ta­lon re­mon­toi­da pie­nel­lä vai­val­la?

”Os­tim­me puu­ta­lon, hom­ma läh­ti la­pa­ses­ta”

La­si­tai­tei­li­jan puu­ta­lo­ko­ti Fis­kar­sin ruuk­ki­ky­läs­sä