Lun­ta! Tääl­lä on lun­ta! Ke­vät­tal­vi­nen, rän­täi­nen Hel­sin­ki unoh­tuu vä­lit­tö­mäs­ti, kun las­keu­dum­me au­rin­koi­seen ja lu­mi­seen Poh­jois-Ruot­sin Kii­ru­naan. Olen mat­kal­la Björk­li­de­nin ja Riksg­rän­se­nin hiih­to­kes­kuk­siin muu­ta­man kym­me­nen ki­lo­met­rin pääs­sä Kii­ru­nas­ta.

Riksgränsenin ja Björklidenin laskettelukeskuksissa on yhteensä 54 merkittyä rinnettä sekä runsaasti off piste -rinteitä.

Tie­dok­si niil­le, jot­ka ei­vät ole käy­neet Ruot­sin La­pis­sa: se ei ole sama asia kuin Suo­men Lap­pi. Ruot­sis­sa on vuo­ria. Se on ark­tis­ta vuo­ris­to­a­lu­et­ta, jos­sa mai­se­mat ei­vät hä­viä Al­peil­le tai An­deil­le, mut­ta olo­suh­teet luo­vat mah­dol­li­suuk­sia hie­noil­le ko­ke­muk­sil­le.

Tal­vel­la alu­eel­la voi las­ke­tel­la re­von­tu­lis­ta, ke­säl­lä kes­kiy­ön au­rin­gos­ta naut­tien. Li­säk­si lo­mai­li­ja kek­sii te­ke­mis­tä esi­mer­kik­si jää­kii­pei­lys­tä, moot­to­ri­kelk­ka­sa­fa­reis­ta, lu­mi­ken­käi­lys­tä, lu­mi­gol­fis­ta, he­li­hiih­dos­ta, re­von­tu­li­ret­kis­tä ja koi­ra­val­jak­ko­a­je­luis­ta.

Ruotsin ja Norjan rajalla on vuoria silmänkantamattomiin.

Las­ket­te­li­jan pa­ra­tii­si

Olen ko­ke­nut sun­nun­tai­las­ki­ja, jon­ka kun­to riit­tää bus­siin juok­se­mi­seen, juu­ri ja juu­ri. Mat­ka­seu­ru­ee­seem­me kuu­luu kai­ken­ta­soi­sia las­ki­joi­ta na­pa­ret­kei­li­jäs­tä mi­nuun, soh­va­pe­ru­naan. Puh­kun in­toa, sil­lä en edes tien­nyt, et­tä Ruot­sis­sa on täl­lai­sia las­ket­te­lu­rin­tei­tä.

Lää­hä­tän. En jak­sa nos­taa jal­ko­ja, jol­loin en myös­kään pää­se kään­ty­mään ja kaa­dun. Olen po­ru­kan vii­mei­nen las­ki­ja. Kat­son alas ja huo­maan, et­tä koh­te­li­as opas odot­taa mi­nua. Voi ei, tui­jot­ta­vat­ko muut­kin? Ei­vät, sil­lä ke­tään ei kiin­nos­ta. Mi­nua nau­rat­taa. Köm­min ylös, ren­tou­dun ja an­nan men­nä. Ei hait­taa, vaik­ka kaa­dun.

Arctic Guidesin kokenut opas ja perustaja Anders Bergwall antaa viimeiset vinkit ennen laskua.

Of­fa­rei­ta, eli var­si­nais­ten mer­kit­ty­jen rin­tei­den ul­ko­puo­lel­la ole­via luon­non­rin­tei­tä, jois­sa las­ke­taan omal­la vas­tuul­la, on alu­eel­la pal­jon eri­lai­sia. Ne ovat ai­van mer­kit­ty­jen rin­tei­den vie­res­sä. Jo­kai­nen voi va­li­ta it­sel­leen so­pi­van ja ko­keil­la jo­ta­kin uut­ta – tur­val­li­ses­ti ko­ke­nei­den op­pai­den opas­tuk­sel­la. Rei­tit ovat hy­vin mer­kit­ty­jä, ei­kä tar­vit­se pe­lä­tä jou­tu­van­sa va­hin­gos­sa jyr­kän­teen reu­nal­le. Kaa­dun mon­ta ker­taa, mut­ta mi­nul­la on haus­kaa. Ha­lu­an kaa­tua uu­des­taan.

Opasteet helpottavat suunnistamista.

Björk­li­de­nis­tä ja Riksg­rän­se­nis­tä löy­tyy jo­kai­sel­le jo­ta­kin, ai­na las­ten­rin­teis­tä haas­ta­viin mus­tiin rin­tei­siin sekä off pis­te -alu­ei­siin. Kes­kuk­set ovat vain 30 ki­lo­met­rin pääs­sä toi­sis­taan, ja mo­lem­mis­sa käy sama hiih­to­lip­pu. Alu­eel­la pär­jää myös il­man au­toa, sil­lä kes­kus­ten vä­lil­lä kul­kee il­mai­nen bus­si­kul­je­tus Lap­land Re­sort­sin asi­ak­kail­le.

He­li­hiih­toa aloit­te­li­joil­le

He­li­kop­te­ri­len­to kut­kut­taa, mut­ta alas­tu­lo jän­nit­tää. Pi­tää­kö kop­te­ris­ta hy­pä­tä alas ku­ten elo­ku­vis­sa? Näen it­se­ni pu­to­a­van pe­ru­na­säk­ki­nä lu­mi­seen ki­nok­seen ja pyö­ri­vän koko mat­kan alas ai­heut­ta­en lu­mi­vyö­ryn. Mi­nul­le ker­ro­taan, et­tä kop­te­ri las­keu­tuu so­pi­vaan paik­kaan, jos­ta las­ke­taan alas mää­rät­ty mat­ka kop­te­rin luo. Hui­pul­ta ei siis tar­vit­se pu­do­tel­la alas as­ti.

Sei­som­me lu­mi­sel­la ken­täl­lä, ja ko­ke­nut opas opas­taa va­rus­tei­den kans­sa. Mi­nus­ta tun­tuu, et­ten ky­ke­ne. Mitä jos kun­to ei rii­tä? Pää­sen­kö vuo­rel­ta alas? Pää­set, mi­nul­le sa­no­taan. Kaik­ki pää­se­vät alas. Op­paat ei­vät vie las­ki­joi­ta sel­lai­siin paik­koi­hin, joi­hin hei­dän tai­ton­sa ei­vät rii­tä. Täs­tä syys­tä on tär­ke­ää va­li­ta luo­tet­ta­va jär­jes­tä­jä, joka käyt­tää vain auk­to­ri­soi­tu­ja he­li­hiih­to- ja vuo­ris­to-op­pai­ta, ker­too Arc­tic Gui­de­sin pe­rus­ta­ja An­ders Berg­wall, joka on alan­sa huip­pu­ja koko maa­il­mas­sa. Olen siis tur­vas­sa.

Kop­te­ri nou­see il­maan ja ko­ho­aa ylem­mäs. Eteen avau­tu­va mai­se­ma saa lä­hes kyy­ne­leet sil­miin, niin kau­nii­ta vuor­ten hui­put ovat. He­li­hiih­to­a­lue koos­tuu yli sa­das­ta vuo­ren­hui­pus­ta ja on laa­juu­del­taan yh­tä suu­ri kuin puo­let Itä­val­lan hiih­to­a­lu­eis­ta yh­teen­sä. Tääl­lä ei tule ruuh­kaa.

Kop­te­ri las­keu­tuu, ja las­ku su­juu hy­vin. Pyl­läh­dän vain ker­ran, kun kes­ki­tyn upei­siin mai­se­miin ja suk­set me­ne­vät ris­tiin. Mi­nul­la on voit­ta­ja­fii­lis.

Heliskissä kopteri jättää laskijat esimerkiksi lähelle vuoren huippua ja hakee heidät alempaa sovitusta kohdasta.

Las­kun jäl­keen len­näm­me 75-vuo­ti­aal­le Låkt­jåk­kon jää­tik­kö­ma­jal­le, jos­sa syöm­me Ruot­sin par­haik­si mai­nos­te­tut voh­ve­lit. Myös eri­kois­ruo­ka­va­li­ot on huo­mi­oi­tu. Mis­sä muu­al­la kuin Ruot­sis­sa voi naut­tia 1 228 met­rin kor­keu­des­sa glu­tee­ni­ton­ta voh­ve­lia hil­lol­la tai Väs­ter­bot­ten-juus­tol­la? Eten­kin kun pai­kal­le ei kul­je tei­tä, vaan yh­dek­sän ki­lo­met­rin mat­ka ma­jal­le ta­pah­tuu hiih­tä­mäl­lä, moot­to­ri­kel­koil­la, koi­ra­val­ja­kol­la, he­li­kop­te­ril­la tai te­la­ket­ju­vau­nul­la.

Is­tah­dam­me lou­naan jäl­keen ys­tä­vä­ni kans­sa ma­jan eteen kat­se­le­maan vuo­ri­mai­se­maa. Mi­kään ei ah­dis­ta, ja mie­li tyh­je­nee. Jyl­hä mai­se­ma pa­kot­taa pääs­tä­mään ir­ti ar­jes­ta.

Björklidenin laskettelukeskuksesta näkyvä Lapporten on yksi Ruotsin kuvatuimmista luonnonnähtävyyksistä.

Ark­ti­sia elä­myk­siä

Tö­mäh­dän jäl­leen peh­me­ään han­keen. Nau­rat­taa niin pal­jon, et­ten pää­se ylös. Myös seu­ru­een mui­ta jä­se­niä nau­rat­taa. Kaik­ki muut py­sy­vät kyy­dis­sä. Olem­me koi­ra­val­jak­ko­a­je­lul­la tun­tu­ris­sa, ja no­pe­as­ti huo­non­tu­nut il­ma ai­heut­taa yl­lät­tä­viä kään­tei­tä. Koi­ria ei tun­nu hait­taa­van tuis­ku ei­kä tuu­li, ja kii­däm­me ko­vaa vauh­tia il­ta­hä­mä­rän vär­jää­mis­sä upeis­sa mai­se­mis­sa.

Ohi­tam­me sym­paat­ti­set pie­net ma­jat kes­kel­lä ei-mi­tään. Tämä on Au­ro­ra Vil­la­ge, jos­sa on mah­dol­li­suus yö­pyä pilk­ki­ma­jois­ta teh­dyis­sä pik­ku mö­keis­sä, joi­den kat­toik­ku­nois­ta voi bon­gail­la re­von­tu­lia.

Revontulet ovat tuttu näky Pohjois-Ruotsissa.

Reis­sum­me päät­tyy on­nel­li­ses­ti, ja avus­tam­me in­nok­kaat koi­rat ta­kai­sin ai­tauk­seen.

Kai­kis­ta har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sis­taan huo­li­mat­ta Björk­li­den ja Riksg­rän­sen ei­vät ole vain ext­re­me-ur­hei­li­joi­ta var­ten. Alu­een luon­non kau­neus my­kis­tää ja tar­jo­aa mah­dol­li­suuk­sia to­del­li­seen ren­tou­tu­mi­seen ja kii­reen unoh­ta­mi­seen. Tääl­lä men­nään luon­non eh­doil­la ja kun­ni­oi­te­taan sen kos­ke­ma­ton­ta kau­neut­ta. Mo­nel­le pai­kal­li­sel­le alu­een eri­lai­set tal­vi­ak­ti­vi­tee­tit ovat in­to­hi­mo, jon­ka mu­kaan muu elä­mä ja työn­te­ko ryt­mi­te­tään.

Ma­joi­tus ja ruo­ka

BJÖRK­LI­DEN

● Ho­tel­li Fjäl­let ja pai­kal­li­sia herk­ku­ja tar­joi­le­va eri­no­mai­nen ra­vin­to­la Lap­por­ten.

● Stug­by Kå­pas -mö­kit sekä Sol­hyl­la­nin luk­sus­hir­si­mö­kit.

● His­to­ri­al­li­nen vie­ras­ma­ja Vand­rar­hem Gam­mel­går­den.

● Låk­tat­jåk­kon vuo­ris­to­ma­ja sekä Au­ro­ra Vil­la­gen re­von­tu­li­ma­jat.

RIKSG­RÄN­SEN

● Ho­tel­li Riksg­rän­sen, jos­sa muun mu­as­sa ra­vin­to­la, yö­ker­ho ja spa.

● Me­te­o­ro­lo­gen Ski Lod­ge, Ruot­sin vii­den­nek­si par­haak­si va­lit­tu ho­tel­li ja fine di­ning -ra­vin­to­la, joka on eh­dot­to­mas­ti käy­mi­sen ar­voi­nen.

● Vuok­rat­ta­via asun­to­ja sekä Hos­tel Riksg­rän­sen.

Hotelli Riksgränsenissä on tunnelmallinen aula.

Lue myös nämä:

Tal­vi­lo­mai­li­jan huip­pu­koh­teet - Kil­pis­jär­vi ja Pal­las-Yl­läs­tun­tu­rin kan­sal­lis­puis­to

Ran­doi­lu on uu­si hiih­to­hit­ti

5 sport­ti­sin­ta tal­vi­lo­ma­koh­det­ta