Koti

Ii­tis­sä vuon­na 1885 ra­ken­net­tu Si­tik­ka­lan en­ti­nen ky­lä­kou­lu, jon­ka ti­lois­ta noin 400 m² on per­heen käy­tös­sä.

Asuk­kaat

San­na, 43 ja Jon­ne Tal­lg­ren, 43. Per­hee­seen kuu­lu­vat San­nan poi­ka Nii­lo, 13, sekä Jon­nen kol­me las­ta.

Kyläkoulussa asumisessa on hauskat puolensa. Kaikki kyläläiset tietävät, missä talossa perhe asuu.

Krista Keltanen

Ol­laan Si­tik­ka­lan ky­läs­sä Ii­tis­sä, noin 150 ki­lo­met­rin pääs­sä Hel­sin­gis­tä. Mut­kit­te­le­vien tei­den pääs­sä si­jait­see van­ha ja suu­ri kou­lu­ra­ken­nus. Tuu­he­at pel­lot ym­pä­röi­vät ta­loa.

San­na Tal­lg­ren muut­ti Si­tik­ka­lan van­haan ky­lä­kou­luun jo nuo­re­na tyt­tö­nä, 23-vuo­ti­aa­na. Hän on re­mon­toi­nut ta­loa sali ja huo­ne ker­ral­laan.

– Vuo­siin on mah­tu­nut rei­pas­ta re­mon­toi­mis­ta, ja elä­män­ti­lan­teet ovat muut­tu­neet. Per­he on kas­va­nut lap­sil­la, koi­ril­la, kis­soil­la ja nyt pi­hal­la asus­taa poni ja he­vo­nen­kin, San­na ker­too.

Vanhempien makuuhuoneen hirsiseinä on kaunis elementti, joka saa voimaa valkeista tekstiileistä. Sanna löysi vanhan pitsipeiton kirpputorilta.

Krista Keltanen

Yläkerrassa on poikien huone, jossa valkoisten pintojen kaverina on mustaa huonekaluissa. Kalastusta harrastava Niilo valitsi teemaan sopivia kuoseja tekstiileihin.

Krista Keltanen

Alakertaan remontoitiin huone teini-ikäiselle tytölle. Hänen lempivärinsä, musta ja valkoinen, toistuvat mustaksi käsitellystä hirsiseinästä alkaen. Kalusteet ovat Ikeasta.

Krista Keltanen

Van­ha talo vaa­tii asen­net­ta

Talo on ra­ken­net­tu vuon­na 1895 ja toi­mi kou­lu­na ai­na 1970-lu­vun lop­puun saak­ka. Vuo­si­na 1959–60 kou­luun teh­tiin mit­ta­va pe­rus­kor­jaus, joka an­toi sil­le mah­dol­li­suu­den uu­teen elä­mään.

Ti­laa ta­los­sa on kai­ken kaik­ki­aan noin 800 ne­li­ö­met­riä. San­nan per­he on re­mon­toi­nut käyt­töön­sä huo­nei­ta 400 ne­li­ön ver­ran. Yl­lä­pi­det­tä­vää ja kun­nos­tet­ta­vaa riit­tää.

– Kaik­ki van­has­sa ta­los­sa asu­vat tie­tä­vät tä­män ta­ri­nan: kun saat yh­den nur­kan val­miik­si, on ai­ka lait­taa seu­raa­vaa. Van­han ta­lon asu­kin aja­tus­maa­il­man pi­tää ol­la vä­hän eri­lai­nen, San­na to­te­aa.

Olohuone on keittiön vieressä. Sen kautta kuljetaan vanhempien makuuhuoneeseen. Olohuoneessa valkoiset sävyt saavat ryhtiä mustista yksityiskohdista ja ripauksesta vaaleanpunaista siellä täällä. Sanna suosii Ikean valkoisia sohvia, koska niiden päälliset on helppo pestä.

Krista Keltanen

Elä­män­ma­kuis­ta ja ker­rok­sel­lis­ta

San­nan si­sus­ta­mi­sen fi­lo­so­fi­an voi­si tii­vis­tää kah­teen sa­naan: elä­män­ma­kui­nen ja ker­rok­sel­li­nen.

Uut­ta­kin ta­va­raa ko­to­na on, mut­ta her­kul­li­sim­mat kont­ras­tit syn­ty­vät, kun van­ho­ja ta­va­roi­ta on tuo­tu osak­si tä­män päi­vän si­sus­tus­ta. Tur­koo­sil­la sa­me­til­la ver­hoil­tu van­ha soh­va­ka­lus­to ja mus­tik­si maa­la­tut sen­kit is­tu­vat mai­ni­os­ti rum­pu­se­tin vie­reen.

Uu­si­na San­na hank­kii vuo­teet, teks­tii­lit ja as­ti­at. Ko­din tyy­liin so­pii myös it­se teh­ty. Olo­huo­neen soh­va­pöy­tä on San­nan te­ke­mä.

– Pi­dän sii­tä, et­tä ko­tim­me on yh­dis­tel­mä van­haa ja uut­ta. Uu­sim­mat löy­tö­ni ovat ko­ko­nai­nen kaa­pis­to täyn­nä kou­lun ope­tus­tau­lu­ja ja van­hat kou­lun per­hos­mal­lit. Ha­lu­an so­mis­taa kou­lu­am­me sin­ne so­pi­vin ja siel­lä ai­em­min ol­lei­den ta­va­roi­den hen­ges­sä, San­na ker­too.

Keittiön koko tuplaantui vuonna 2012 tehdyssä remontissa, kun viereinen huone yhdistettiin alkuperäiseen keittiöön. Kaapistot ovat Domuksen, lamput Muuton Unfold ja mustakukallinen tapetti Nina Campbellin Peony Place.

Krista Keltanen

Valkoinen, umpipuinen ruokapöytä hankittiin taloon seitsemän vuotta sitten. Sen ääressä perhe ruokailee arkisin.

Krista Keltanen

Unel­mien keit­ti­öön mah­tuu koko per­he

Ko­din ti­lat ja­kau­tu­vat kah­teen ker­rok­seen. Ala­ker­ta on yh­teis­tä ole­mis­ta var­ten, ylä­ker­ras­sa on las­ten­huo­nei­ta. Per­hee­seen kuu­lu­vat San­nan poi­ka Nii­lo, 13, sekä Jon­nen kol­me las­ta, jot­ka asu­vat osan viik­koa tääl­lä.

Ala­ker­ran val­ta­vas­ta au­las­ta kul­je­taan keit­ti­öön ja olo­huo­nee­seen. Keit­ti­ön koko tup­laan­tui re­mon­tis­sa, jos­sa sii­hen lii­tet­tiin vie­rei­nen huo­ne.

– Haa­vei­lin suu­res­ta ja va­loi­sas­ta keit­ti­ös­tä, jon­ne koko per­he mah­tui­si syö­mään ja viet­tä­mään ai­kaa.

Keit­ti­ön hir­si­sei­nä ja upea mus­ta­kuk­kai­nen ta­pet­ti toi­mi­vat te­ho­kei­noi­na. Val­koi­set kaa­pis­tot rau­hoit­ta­vat ti­lan tun­nel­man.

– Keit­ti­ön ta­pe­tis­ta haa­vei­lin pit­kään. To­teu­tin unel­ma­ni edel­li­sen re­mon­tin yh­tey­des­sä. Nau­ran­kin jos­kus, et­tä pi­haan aja­es­sa­ni huo­maan en­sim­mäi­se­nä sen ku­kal­li­sen pin­nan.

Saliin mahtuvat myös piano ja suuri ruokapöytä, jonka ympärille Sanna kattaa jopa 16 hengen illalliset. Pyhinä suku kokoontuu Sitikkalan koululle Sannan emännöimiin juhliin. Salin kalusto on verhoiltu petrolinsinisellä sametilla. Kalusto Niilon perintö isoäidiltä.

Krista Keltanen

Vie­lä yk­si luok­ka ko­tiin

Au­las­ta kul­je­taan myös suu­reen sa­liin. Se toi­mii niin olo­huo­nee­na, kir­jas­to­na kuin ruo­ka­sa­li­na­kin. Sin­ne suku ko­koon­tuu ai­na juh­la­päi­vi­nä. Pit­kän ruo­ka­pöy­dän ää­reen San­na las­kes­ke­lee kat­ta­neen­sa jopa 16 hen­gel­le.

Yk­si en­ti­nen luok­ka­huo­ne on vie­lä va­ras­to­na ja suun­ni­tel­mis­sa on re­mon­toi­da se­kin asuin­ti­lak­si. Yk­si las­ten­huo­neis­ta re­mon­toi­tiin ala­ker­taan ja sa­mal­la San­na ja Jon­ne siir­si­vät oman ma­kuu­huo­neen­sa yl­hääl­tä ala­ker­taan.

Ylä­ker­ras­sa on nyt kak­si las­ten­huo­net­ta ja suu­ri au­la, jos­sa yk­si lap­sis­ta asuu. Sau­na ja kyl­py­huo­ne ovat ala­ker­ras­sa. Pi­hal­la si­jait­see li­säk­si van­ha pi­ha­sau­na.

Taloa ympäröi valtava puutarha, jossa on sekä kauneutta että hyötypuutarha. Hevostalli sijoittuu talon toiselle puolella.

Krista Keltanen

Puu­tar­has­ta tuli in­to­hi­mo

Mut­ta niin ra­kas kuin talo San­nal­le on­kin, hän ra­kas­taa myös pi­ha­pii­riä.

– Vä­hin­tään yh­tä tär­keä mi­nul­le on ta­loa ym­pä­röi­vä puu­tar­ha. Sen hoi­ta­mi­nen on ra­kas har­ras­tus ja mel­kein­pä in­to­hi­mo.

Hur­maa­va kas­vi­huo­ne an­taa sa­toa pit­kin ke­sää, ja syk­syl­lä nau­ti­taan sa­don­kor­juus­ta.

Rak­kaus puu­tar­haan in­nos­ti San­nan pe­rus­ta­maan myös Vil­li Piha -ni­mi­sen blo­gin, joka on nous­sut yh­dek­si Suo­men suo­si­tuim­mis­ta puu­tar­hab­lo­geis­ta.