Nojatuolipari on Viivin äidin vanhemmilta, kaappi tuolien välissä Pariisista kirpputorilta. Olohuoneen lampun-varjostimet ovat Viivin tuotantoa, messinkinen lampunjalka on saatu tädiltä. Seinällä muun muassa Pekka Hepoluhdan, Eeva-Kaisa Ailuksen, Avrilin ja Viivin omia teoksia.

Ku­va­tai­tei­li­ja Vii­vi Va­res­vuon koti on yh­tä roh­kea ja yl­lä­tyk­sel­li­nen kuin sen omis­ta­ja­kin. Si­sus­tuk­ses­sa tär­ke­äs­sä roo­lis­sa ovat vah­vat vä­rit ja tai­de. Ylä­ker­ran kyl­py­huo­ne on vii­nin­pu­nai­nen, keit­tiö syk­laa­min­vä­ri­nen ja ala­ker­ran kyl­py­huo­ne tur­koo­si. Yh­tä­kään täys­val­kois­ta sei­nää ei täs­sä ko­dis­sa ole. Tai­det­ta puo­les­taan on jo­kai­ses­sa huo­nees­sa kyl­py­huo­net­ta ja keit­ti­ö­tä myö­ten.

Suu­rin osa ka­lus­teis­ta on pe­rit­ty tai han­kit­tu käy­tet­tyi­nä. Vii­vi os­taa asi­oi­ta fii­lik­sen mu­kaan. Hin­ta ei ole hä­nel­le ar­von mit­ta­ri. Hal­pa tai jopa ros­ka­la­val­ta dyy­kat­ty voi ol­la tosi hie­no. Kirp­pu­to­re­ja hän kier­tää pal­jon niin ko­ti­maas­sa kuin ul­ko­mail­la.

– Lai­tan ra­hat mie­luum­min muu­hun kuin ta­va­raan. Kun teen isom­pia han­kin­to­ja ku­ten keit­tiö, pa­nos­tan nii­hin. Ha­lu­an kau­nis­ta, kes­tä­vää ja toi­mi­vaa, Vii­vi ker­too.

Olohuoneesta pääsee viihtyisälle, muurien ympäröimälle sisäpihalle, joka on kesällä olohuoneen jatke.

Mi­nul­la ei ole vi­her­peu­ka­loa

Vii­vi on asu­nut ko­dis­saan jo kak­si­kym­men­tä­vii­si vuot­ta. Hän ihas­tui ex-mie­hen­sä kans­sa asun­toon, kos­ka 1950-lu­vul­la ra­ken­net­tu ri­vi­ta­lo oli os­to­het­kel­lä lä­hes al­ku­pe­räis­kun­nos­sa. Kaik­ki oli to­sin enem­män tai vä­hem­män rem­pal­laan. Asun­to re­mon­toi­tiin pik­ku­hil­jaa ja van­haa sääs­tä­en.

Si­sään­tu­lo­ker­rok­ses­sa ovat Vii­vin mi­ni­gal­le­ria-työ­huo­ne ja ta­lo­yh­ti­ön ai­noa al­ku­pe­räi­nen puu­sau­na. Seu­raa­vas­sa ker­rok­ses­sa si­jait­se­vat keit­tiö ja olo­huo­ne. Olo­huo­nees­ta pää­see viih­tyi­säl­le, muu­rien ym­pä­röi­mäl­le si­sä­pi­hal­le, joka on ke­säl­lä olo­huo­neen jat­ke.

– Mi­nul­la ei ole vi­her­peu­ka­loa. Pys­tyn hoi­ta­maan tä­män ko­koi­sen pi­han, en isoa puu­tar­haa. Kaik­ki ku­kat ovat muu­ta­mas­sa isos­sa ruu­kus­sa, Vii­vi tun­nus­taa.

Kau­nis ja herk­kä 1950-lu­vun por­taik­ko vie kah­teen ylim­mäi­seen ker­rok­seen, jois­sa si­jait­se­vat ma­kuu­huo­neet ja työ­huo­ne.

Tallella ovat alkuperäinen portaikko ja rottinkikaide. Seinällä on Viivin grafiikkaa.

Candy-tekstiteos on Iiri-tyttären tekemä. Harja on matkatuliainen. Välitilan teos lieden päällä Aj Kososen ja Dara Riikosen. He ovat Viivin opiskelukavereita Pekka Halosen Akatemiasta. Liesituuletin ja liesi ovat Gorenjen mallistoa, uuni Boschin.

Ei tul­lut kas­vo­jen­ko­ho­tus­ta

Pari vuot­ta sit­ten ta­loon oli tu­los­sa put­ki­re­mont­ti. Aluk­si Vii­vi ajat­te­li teh­dä al­ku­pe­räi­seen, 50 vuot­ta van­haan keit­ti­öön pie­nen kas­vo­jen­ko­ho­tuk­sen. Hän ky­syi kau­neus­leik­kauk­sen hin­taa tu­tul­taan, fis­kar­si­lai­sel­ta puu­ve­ne­veis­tä­jä Jus­si Nord­ber­gil­ta. Tämä ker­toi Vii­vil­le ka­run to­tuu­den. Van­ha keit­tiö oli ny­ky­mit­ta­puul­la epä­käy­tän­nöl­li­nen, ei­kä sitä sai­si pie­nel­lä vii­lauk­sel­la hy­väk­si.

Jus­si suo­sit­te­li pur­ka­maan van­han ja te­ke­mään ker­ral­la uu­den ja toi­mi­van keit­ti­ön. Vii­vi miet­ti asi­aa vii­kon. Kus­tan­nus­syis­tä kar­toi­tet­tiin en­sin mah­dol­li­suut­ta teh­dä keit­tiö val­mis­ka­lus­teil­la. 50-lu­vun keit­ti­ön mit­ta­suh­tei­siin ei­vät val­mis­ka­lus­teet kui­ten­kaan is­tu­neet, jo­ten Vii­vi pää­tyi ti­laa­maan ka­lus­teet mit­ta­ti­laus­työ­nä Mat­ti Rin­ta­lal­ta, puu­sep­päys­tä­väl­tä.

Si­sus­tu­sark­ki­teh­tiys­tä­vä Pet­ra Las­se­nius aut­toi Vii­viä suun­nit­te­lus­sa al­kuun, ja ah­das keit­tiö pää­tet­tiin ava­ta ruo­kai­lu­ti­laan. Näin saa­tiin ala­kaa­pis­toil­le ti­laa ik­ku­na­sei­näl­tä.

Kul­miin asen­net­tiin kor­ke­at kaa­pit. Näin saa­tiin hui­mas­ti li­sää säi­ly­tys­ti­laa, kos­ka Vii­vi ei ha­lun­nut ik­ku­na­sei­näl­le ylä­kaap­pe­ja.

Viivin taulu keittiössä on nimeltään Vuohen poika (kili). Keltainen niini-metallikukka Soili Arhan teos. Keittiön messinkihana ja -pesuallas on hankittu Rintala & Irmeli Designin kautta. Finnish Design Shopista hankittu Tivolin Emperor-messinkilamppu sopii tyyliin täydellisesti.

Kuin­ka keit­tiö sai vä­rin­sä

– En ole vaa­le­an ih­mi­nen. Ha­lu­sin keit­ti­öö­ni vah­van, kun­non vä­rin. Syk­laa­min­lii­la tun­tui omim­mal­ta, Vii­vi ker­too.

Hän ha­lu­si yh­dis­tää lii­laan ku­pa­ria, mut­ta pää­tyi lo­pul­ta mes­sin­kiin, joka kel­ler­tä­väm­pä­nä toi­mii ikään kuin lii­lan vas­ta­vä­ri­nä. Ta­sot ovat saar­nea ja nou­sut saar­nen tum­mem­paa sy­dän­puu­vii­lua.

Sei­nään Vii­vi va­lit­si epä­ta­val­li­sen rus­ke­an­vih­re­än sä­vyn, joka toi­mii upe­as­ti täs­sä ko­ko­nai­suu­des­sa.

– Maa­la­ri to­sin epäi­li vah­vas­ti sei­nän sä­vyn oi­keel­li­suut­ta.

Hel­lan paik­ka löy­tyi ik­ku­na­sei­näl­tä, en­ti­sen sei­nän pai­kal­ta, kah­den ik­ku­nan vä­lis­tä. Hel­lan mo­lem­mil­ta puo­lil­ta taso on ma­dal­let­tu, sil­lä ik­ku­nat aset­tu­vat ny­kys­tan­dar­de­ja ma­ta­lam­mal­le.

Nuorimman tyttären Iirin huoneen seinällä on hänen omia piirroksiaan ja Viivin maalaama peura. Lattialla Viivin maalauksia.

Avovintillä on Viivin makuuhuone. Viivin tekemä valaisin on ollut Fiskarsin osuuskunnan Onoman näyttelyssä. Se on grafiikkaa ja lasikuitua.

Viivi tekee valkoisesta savesta eläinveistoksia ja ihmishahmoja.

Rak­kaat eläi­met

Vii­vi ra­kas­taa eläi­miä, ja se nä­kyy hä­nen tai­tees­saan. Keit­ti­ön vä­li­ti­las­sa tem­mel­tä­vät eläin­hah­mot. Al­taan puo­lei­sel­la sei­näl­lä on vie­lä kes­ke­ne­räi­nen maa­laus ja hel­lan ta­ka­na la­sin suo­jas­sa on ti­laus­työ­piir­ros opis­ke­lu­ka­ve­reil­ta.

– Olen ol­lut on­nel­li­nen keit­ti­ö­re­mon­tis­ta­ni. Vä­li­sei­nän pois­to avar­si ti­laa ja toi pal­jon li­sää va­loa.

Vii­vi val­mis­tuu nyt ke­vääl­lä Pek­ka Ha­lo­sen Aka­te­mi­an kak­si­vuo­ti­sel­ta ku­va­tai­de­lin­jal­ta.

– Pek­ka Ha­lo­sen Aka­te­mia on to­del­la hyvä kou­lu ja vaih­to­mah­dol­li­suu­det mai­ni­ot, Vii­vi ke­huu.

Mynd­lis­tas­ko­lin­nis­sa Reyk­ja­vi­kis­sa Vii­vi sy­ven­si tai­to­jaan teks­tii­li­tai­teen ja ke­ra­mii­kan pa­ris­sa.

– Ke­ra­miik­ka on uu­si alu­e­val­tauk­se­ni.

Kylpyhuoneen kaapistot on suunnitellut ja tehnyt Jouni Repo. Pesukone on piilotettu kaapin sisään.

Rintala & Irmeli Design on tehnyt eteisen kaapin. Vastapäisellä seinällä on pariisilaisen ystävän Yvonne Alexieffin grafiikkaa. Perällä saunatilat ja turkoosi kylpyhuone. Lattia on veneenkansilattiaa, joka on sikaflexiä ja jalavaa. Viivillä on taloyhtiön ainoa puusauna. Lattialamppu varjostimineen on Viivin näyttelytyö vuosien takaa Fiskarsista.