Sinin ja Jaanan torpan nimi on ytimekkäästi Torppa. Sisäänkäynti on soman pikku kuistin kautta. Yksinkertainen mökkielämä sopii Sinille vastapainona elämälle Helsingissä.

Kapea eteinen on koko talon mittainen. Sini pikaremontoi eteisen seinät raakalaudalla, joka oli sekä budjettiratkaisu että tyylivalinta. Mäntyinen pirttikaluston penkki oli alun perin tuvassa.

Enää ly­hyt kä­ve­ly­mat­ka. Sini Mä­ki­nen hyp­pää pois pai­kal­lis­bus­sin kyy­dis­tä Vas­ki­on ky­läs­sä. Maan­tien­lai­ta vaih­tuu so­ra­tiek­si ja lo­pul­ta ka­pe­ak­si mök­ki­tiek­si koh­ti torp­paa. Tun­nin juna- ja bus­si­mat­kan jäl­keen var­tin reip­pai­lu te­kee hy­vää.

Pe­ril­lä pu­nai­ses­sa mö­kis­sä Sini pur­kaa os­tos­kas­sit kaap­pei­hin ja lait­taa kah­vit tu­lel­le. Pit­kä vii­kon­lop­pu mö­kil­lä voi al­kaa.

– Pai­kal­li­set kut­su­vat ta­loa Ruu­su­sen ta­lok­si, Sini ker­too.

Hä­nel­lä ei ole var­maa tie­toa ni­men al­ku­pe­räs­tä, mut­ta il­mei­ses­ti on niin, et­tä ta­lon al­ku­pe­räi­nen asu­kas on ol­lut Ruu­su­nen ni­mel­tään. Vie­reis­tä ta­loa taas kut­su­taan Gu­nil­lan mö­kik­si.

Appelsiineja ja puolipaneelia. Keittiön päätyseinä on tapetoitu Pihlgren ja Ritolan Appelsiini- klassikkotapetilla. Puolipaneeli sopii torpan tunnelmaan täydellisesti. Vanhan mallinen pistorasia ylhäällä paneelin päällä on hauska muisto ajasta, kun pistorasioita ei asennettu alas lattianrajaan.

Muurin edessä oli alun perin puuliesi, joka oli puhki palanut. Sen tilalla on moderni uuni ja keittiö-taso. Sini on maalannut osaan seinälaatoista pienet siniset kuviot pienoismallimaalilla.

Vuo­sien haa­ve

Ka­ma­ris­sa oli lat­tia vi­nos­sa ja keit­ti­ös­sä män­ty­pa­nee­lia koko ra­hal­la. Syk­syl­lä 2019 Sini ja hä­nen äi­tin­sä Jaa­na tut­ki­vat näy­töl­lä po­ten­ti­aa­lis­ta ke­sä­mök­kiä. Et­sin­nän koh­tee­na oli pe­rin­tei­nen pu­nai­nen tupa ja pe­ru­na­maa.

– Mi­nul­la oli pit­kään ol­lut haa­vee­na oma mök­ki. Lap­se­na vie­tin ke­siä iso­van­hem­pie­ni luo­na oma­ko­ti­ta­los­sa. Se ei kui­ten­kaan ol­lut sama asia kuin ke­sä­mök­ki.

Sini ei pelkää kokeilla. Uunin ja seinän savirappaus ovat vielä viimeistelyä vaille valmiit, mutta jo nyt saven pinta on osoittautunut miellyttäväksi. Pinnan voi halutessaan maalata savimaalilla lähes minkä väriseksi tahansa.

Pi­ha­sau­na ja suo­jai­nen piha

Sini ja Jaa­na oli­vat hank­ki­mas­sa mök­kiä yh­des­sä. Sen oi­ke­an met­säs­tä­mi­ses­sä meni koko kesä.

– So­vim­me use­am­man mök­ki­näy­tön sa­mal­le päi­väl­le ja teim­me kier­to­mat­ko­ja näy­tös­tä toi­seen.

Kri­tee­rei­nä oli 1,5 tun­nin mat­ka Hel­sin­gis­tä ja hy­vät jul­ki­set lii­ken­neyh­tey­det. Et­sin­nät suun­tau­tu­vat usein Sa­lon seu­dul­le.

– Huo­ma­sim­me pian, et­tä tääl­lä on vie­lä pai­kal­lis­bus­si­lii­ken­net­tä ja et­tä Sa­loon pää­see ju­nal­la kä­te­väs­ti Hel­sin­gis­tä.

Et­sin­tää hel­pot­ti yh­tei­nen kä­si­tys sii­tä, mil­lai­nen oli­si unel­mien ke­sä­torp­pa:

– Pie­ni mum­mon­mök­ki, jos­sa oli­si ul­ko­huus­si, eril­li­nen pi­ha­sau­na sekä val­miik­si viih­tyi­sä ja suo­jai­sa piha. Tääl­lä oli kaik­ki mitä ha­lu­sim­me.

Torp­pa on ra­ken­net­tu 1930-lu­vun lo­pul­la. Tark­kaa ra­ken­nus­vuot­ta ei tie­de­tä, se on joko 1937 tai 1939. Edel­li­set mök­ki­a­suk­kaat oli­vat viih­ty­neet ta­los­sa 1990-lu­vul­ta as­ti.

Noin 50-ne­li­öi­sen ta­lon ala­ker­ras­sa on keit­tiö ja koko ta­lon mit­tai­nen ka­pea etei­nen. Ala­ker­ras­sa on ka­ma­ri Jaa­nal­le ja vin­tis­sä nuk­ku­ma­pai­kat Si­nil­le ja hä­nen po­jal­leen Hec­to­ril­le.

Kaunis vanha kaappi löytyi vuoden mittaisen etsinnän tuloksena lähikulmilta. 1950-luvun nojatuoli on Jaanan edesmenneen miehen perintöä. Sini pitää tuolin siroudesta ja puuosista.

Pie­ni pin­ta­re­mont­ti laa­je­ni

Mök­ki­ke­sät ovat ol­leet ta­sa­pai­noi­lua re­mon­toin­nin ja lo­mai­lun vä­lil­lä. En­sim­mäi­nen kesä meni lo­pul­ta keit­ti­ön ja ka­ma­rin lat­ti­oi­den pa­ris­sa.

– Alun pe­rin pie­ne­nä pin­ta­re­mont­ti­na al­ka­nut mö­kin kun­nos­tus laa­je­ni sitä mu­kaa, kun pin­to­ja avat­tiin.

Sini on kou­lu­tuk­sel­taan te­ol­li­nen muo­toi­li­ja ja tot­tu­nut te­ke­mään asi­oi­ta kä­sil­lään. Lat­ti­an muo­vi­mat­to­jen ja sei­nien le­vy­tys­ten ta­kaa löy­tyi lo­put­to­mas­ti kor­jat­ta­vaa.

– Keit­ti­ön ete­lä­pää­dyn sei­näs­sä oli suu­rim­mil­laan vii­si­met­ri­nen rei­kä. Ajat­te­lin, et­tä ei äi­din tar­vit­se tie­tää ihan kaik­kea, mitä tääl­tä on löy­ty­nyt ja mitä kaik­kea on kor­jat­tu.

Si­nin ka­ve­ri­na lat­ti­ap­ro­jek­tis­sa oli hä­nen isän­sä Tomi, jol­la on puu­se­pän kou­lu­tus.

– Näin jäl­ki­kä­teen aja­tel­len on­nek­si ava­sim­me lat­ti­an, sil­lä use­am­pi kan­ta­vis­ta nis­kois­ta oli to­del­la huo­nos­sa kun­nos­sa, Sini to­te­aa.

Lat­ti­an pu­ru­e­ris­tei­den la­pi­oi­mi­ses­ta Sini siir­tyi la­pi­oi­maan mul­taa ta­lon ros­si­poh­jan al­ta.

– Ta­lon pe­rus­tus oli pet­tä­nyt yh­del­tä nur­kal­ta ja se piti pe­rus­taa uu­del­leen.

Lat­ti­a­re­mon­tis­sa sel­vi­si sa­mal­la, et­tä ka­ma­rin uu­ni pys­tyi pys­tys­sä lä­hin­nä py­häl­lä hen­gel­lä.

– Uu­nin pe­rus­tuk­si­na oli muu­ta­ma epä­mää­räi­nen ki­ven­loh­ka­re.

Verhon suojassa on nukkuma-alkovi. Aikaisemmin siihen oli kulku päädystä. Remontissa pääty suljettiin ja alkovi avattiin huoneeseen. Huoneessa on hyvin tilaa Hectorin sadepäivien sisäleikeille. Vinttihuoneen seinät on tapetoitu nettiostoksella, jonka nimi on hukkunut. Siro puupöytä on maalattu muodikkaan tummanpunaiseksi.

Suur­ten lin­jo­jen Sini

En­nen kuin Sini sai li­pe­öi­dä val­miit lat­ti­at, oli vie­lä ker­ran tar­tut­ta­va la­pi­oon: mö­kin nur­kal­la oli be­to­noi­ta­va uut­ta pe­rus­tus­ta pet­tä­neen ti­lal­le ja tun­kat­ta­va talo suo­rak­si.

– Etei­sen lat­tia pää­tet­tiin jät­tää täs­sä koh­ti avaa­mat­ta. Etei­seen teh­tiin ke­vyt ehos­tus raa­ka­lau­dal­la ja maa­lil­la.

Sini sa­noo suo­si­van­sa suu­ria lin­jo­ja. Pik­ku­tar­kal­le te­ke­mi­sel­le on paik­kan­sa, mut­ta sen saa ker­naas­ti teh­dä joku muu.

– On­nek­si mi­nul­la on ol­lut re­mon­tis­sa aut­ta­mas­sa muun mu­as­sa ys­tä­vä­ni Noo­ra ja isä­ni, jot­ka jak­soi­vat teh­dä to­del­la tar­kas­ti, Sini kiit­tää.

In­ten­sii­vis­tä te­ke­mis­tä riit­ti myös seu­raa­val­le ke­säl­le, kun vuo­ros­sa oli vin­tin kun­nos­ta­mi­nen ja uu­del­leen eris­tä­mi­nen. Vint­ti­re­mon­tis­sa oli ul­ko­puo­li­nen te­ki­jä aut­ta­mas­sa.

Sinin makuuhuoneen korituoli on Tori.fi:stä. Pieni puunaulakko on tehty itse. Koukut ovat torpan vanhaa varastoa. Makuuhuoneen lankkulattia on maalattu Uulan puulattiamaalilla harmaaksi.

Eko­lo­gi­ses­ti ja eko­no­mi­ses­ti

Kau­nii­ta pe­rin­tei­siä pa­pe­ri­ta­pet­te­ja, kalk­ki­maa­lia ja kä­sin­maa­lat­tu­ja kaa­ke­lei­ta. Nel­jäs­sä vuo­des­sa tor­pas­sa on ta­pah­tu­nut val­ta­vas­ti. Sini is­tuu keit­ti­ön ik­ku­na­pen­kil­lä ja an­taa kat­seen­sa va­el­taa.

– Keit­ti­ön kaa­pit, soh­va ja pat­jat ovat lä­hes ai­noi­ta uu­sia jut­tu­ja tääl­lä. Suu­rin osa ka­lus­teis­ta ja ta­va­rois­ta on han­kit­tu käy­tet­tyi­nä.

Han­kin­to­ja on teh­ty eko­lo­gi­suus ja eko­no­mi­suus mie­les­sä. Lä­hei­sen Sa­lon kirp­pu­to­reil­ta on han­kit­tu as­ti­a­kaa­pin ki­pot ja ku­pit. Si­nil­lä on viha-rak­kaus­suh­de keit­ti­ön kes­ki­pis­tee­nä ole­vaan pirt­ti­pöy­tään. Tor­pan ka­lus­tuk­seen kuu­lu­nut pöy­tä al­koi näyt­tää hy­väl­tä, kun sen ym­pä­ril­tä oli hä­vin­nyt män­ty­pa­nee­li­si­sus­tus.

– Pöy­tää käy­tet­tiin aluk­si su­rut­ta re­mon­toi­mi­ses­sa ja se on ol­lut myös pi­ha­pöy­tä­nä. Nyt sen har­maan­tu­nut kan­si tuo keit­ti­öön so­pi­vas­ti pa­ti­naa. Ruo­ka­pöy­dän ym­pä­ril­le on saa­tu uu­sia van­ho­ja tuo­le­ja niin ys­tä­vil­tä kuin su­ku­lai­sil­ta.

Vanhan roosan värinen kukkatapetti on Boråstapeterin Hip Rose. Sini pitää tapetin kuviosta, joka ei ole liian hallitseva. Väri sopii söpöön makuuhuoneeseen. Lypsyjakkara on kuin tehty yöpöydäksi. Umpipuinen kirjoituslipasto kestää hyvin kesän helteet ja talven pakkaset. Pieni keramiikkajalkainen pöytävalaisin on Søstrene Grenestä.

Täy­del­li­nen löy­tö

Ka­ma­rin vaa­te­kaap­pia Sini met­säs­ti Tori.fi:stä vuo­den en­nen kuin tärp­pä­si. Täy­del­li­sen ko­koi­nen, nä­köi­nen ja hin­tai­nen kaap­pi löy­tyi lo­pul­ta puo­len tun­nin mat­kan pääs­tä, mikä sopi Si­nil­le pa­rem­min kuin hy­vin.

– Mi­nul­la ei ole jat­ku­vas­ti au­toa käy­tös­sä, mikä aset­taa omat haas­teen­sa han­kin­noil­le. On­nek­si kaa­pin myy­jä pys­tyi tuo­maan sen suo­raan tän­ne.

Jos­kus suun­ni­tel­mat muut­tu­vat len­nos­sa. Keit­ti­ön ylä­kaa­pit han­kit­tiin sa­mal­la kuin muu­kin keit­tiö, mut­ta ne ovat edel­leen pa­ke­teis­sa pi­ha­ra­ken­nuk­ses­sa.

– Kaa­pit jäi­vät lait­ta­mat­ta sei­näl­le. Kat­se­lin keit­ti­ö­tä ai­ka­ni il­man kaap­pe­ja ja lo­pul­ta pää­dyin avo­hyl­lyi­hin.

Hyl­ly­ma­te­ri­aa­lik­si kek­sit­tiin työ­ta­sois­ta yli jää­nyt lii­ma­puu­le­vy.

Oma tupa ja lupa. Mökkipihalle on tulossa paljon uutta. Iloa tuottavat pihan vanhat marjapensaat ja omenapuu, joka kukkii noin joka toinen vuosi. Pihatien päässä näkyvät vanha liiteri ja navetta.

Yk­sin­ker­tai­suu­den vie­hä­tys

Ke­sät tor­pal­la ei­vät ole ol­leet pelk­kää re­mont­tia ja reh­ki­mis­tä. Ai­kaa on löy­det­ty myös sau­no­mi­sel­le ja ui­ma­ret­kil­le lä­hei­sel­le hiek­ka­kuo­pal­le.

– Päi­vät me­ne­vät tääl­lä tou­hu­tes­sa kel­loon kat­so­mat­ta. Pi­dän eri­tyi­ses­ti sii­tä, et­tä tääl­lä on pal­jon ih­mi­siä ja elä­mää.

Yk­sin­ker­tai­nen mök­kie­lä­mä vie­hät­tää Si­niä.

– En kai­paa yli­mää­räis­tä luk­sus­ta. Tääl­lä voin elää simp­pe­liä ja sö­pöä elä­mää.

Mittojen mukaan. Sini ja hänen muotoilijaystävänsä Noora ideoivat ja toteuttivat eteissyvennyksen uuden ilmeen. Penkissä on käytetty lattiaremontista yli jäänyttä paksua palkkia. Runko on tehty kakkoskakkosesta. Naulakko on vanha. Sen Sini lyhensi uuteen mittaan.