Se ei ol­lut rak­kaut­ta en­si­sil­mäyk­sel­lä. Kruu­nun­ha­ka­lai­nen yk­siö ei heti teh­nyt suur­ta vai­ku­tus­ta, mut­ta hy­vää oli pal­jon: Oli put­ki­re­mon­toi­tu yh­tiö. Koh­tuul­li­nen vas­ti­ke. Hyvä si­jain­ti lä­hel­lä Se­naa­tin­to­ria ja rei­lus­ti huo­ne­kor­keut­ta. Asun­to oli kai­kin puo­lin jär­ki­va­lin­ta.

– Ai­noa asia, jota ni­kot­te­lin pi­tem­pää­än, oli kaa­ke­liu­u­nin rus­kea väri, Sini An­ti­la ker­too.

Pariovet teetettiin mittojen mukaan puusepällä. Oviaukko sijoitettiin ja mitoitettiin siten, että uus-renessanssinen kaakeli-uuni näkyy olohuoneeseen kokonaisuudessaan. Matto on Finarten Norm-villamatto. Nojatuoli on Swedesen valmistama Glove, jonka on suunnitellut Barber & Osgerby.

HEIKKI RAUTIO

Haus­sa huo­ne­kor­keut­ta

Sini ja hä­nen puo­li­son­sa Pek­ka Pauk­ko­nen oli­vat et­si­neet en­si­a­sun­to­aan yli vuo­den. Pu­na­vuo­ren syk­kee­seen kyl­läs­ty­neen pa­ris­kun­nan mie­les­sä oli oma koti joko Ul­lan­lin­nas­ta tai Kruu­nun­haas­ta.

– Kä­vim­me tu­tus­tu­mas­sa meil­le en­nes­tään tun­te­mat­to­maan Kru­nik­kaan kä­ve­ly­ret­kil­lä. Tääl­lä oli iha­nan rau­hal­lis­ta ja väl­jää ver­rat­tu­na Pu­na­vuo­reen, joka oli al­ka­nut tun­tu­maan ruuh­kai­sel­ta sum­pul­ta, Sini sa­noo.

Aluk­si pa­ris­kun­nan mie­les­sä oli ti­la­vam­pi asun­to, mut­ta kun ne­li­öis­tä pää­tet­tiin ni­pis­tää, oli en­tis­tä tär­ke­äm­pää, et­tä ti­lan tun­tua oli­si ylös­päin, kuu­ti­oi­na.

– Haim­me asun­toa en­nen 1930-lu­kua ra­ken­ne­tuis­ta ta­lois­ta, kos­ka niis­sä on riit­tä­väs­ti huo­ne­kor­keut­ta. Kä­vim­me kat­so­mas­sa lä­hes viit­tä-
kym­men­tä asun­toa.

Pie­nen har­kin­nan jäl­keen ke­vääl­lä 2015 Sini ja Pek­ka oli­vat pie­nen keit­ti­ön ja ison huo­neen kä­sit­tä­vän yk­si­ön uu­det omis­ta­jat.

Keittiö säilyi remontissa vanhalla paikallaan. Kaapistojen maalaisromanttinen ilme vaihtui niukan minimalistiseksi. Sini hankki siron kattokruunun antiikkiliikkeestä opiskeluaikanaan. Remontissa kattoon asennettiin koristeellinen rosetti.

HEIKKI RAUTIO

Ti­lan­ja­ko uu­sik­si

Sini näki asun­non po­ten­ti­aa­lin.

– Suu­rin on­gel­ma oli keit­ti­ön ja huo­neen vä­li­nen sei­nä. Siir­tä­mäl­lä sei­nän ti­lan toi­seen pää­tyyn, saim­me eril­li­sen ma­kuu­huo­neen. Sa­mal­la alun pe­rin eril­li­nen keit­tiö tuli osak­si olo­huo­net­ta.

Kun tila ja­et­tiin jär­ke­väm­min ja tur­hat vä­li­o­vet pois­tet­tiin, koko tila avar­tui.

– Re­mon­tis­sa etei­sen ja huo­neen vä­li­nen ovi­auk­ko suu­ren­net­tiin. Al­ku­jaan huo­nee­seen kul­jet­tiin keit­ti­ön läpi. Nyt nä­ky­miin tuli väl­jyyt­tä, kun etei­nen tuli osak­si oles­ke­lu­ti­laa, Sini ker­too.

Makuuhuoneen kalustus on niukka. Sängyn molemmin puolin on Lee Broomin Crystal Bulb -lukuvalot. Päiväpeitto on pellavaa. Societyn tyynyt ovat Casuarinasta. Pieni matto on kudottu palmusta. Puulattia on maalattu Betolux-maalilla.

HEIKKI RAUTIO

Ma­kuu­huo­ne mil­lil­leen

Eril­li­nen ma­kuu­huo­ne li­sää asu­mi­sen mu­ka­vuut­ta. Aa­mu­vir­kun ko­li­nat ei­vät häi­rit­se il­ta­kuk­ku­jaa ja päin­vas­toin.

Olo­huo­neen ja ma­kuu­huo­neen vä­lil­le tee­tet­tiin kor­ke­at pa­ri­o­vet. Ovien mi­toi­tuk­ses­sa otet­tiin huo­mi­oon ma­kuu­huo­neen nur­kas­sa ole­va kaa­ke­liu­u­ni, jon­ka ha­lu­tiin nä­ky­vän ovi­au­kos­ta ko­ko­nai­suu­des­saan olo­huo­neen puo­lel­le.

Uu­den ma­kuu­huo­neen mi­toi­tus mie­tit­tiin tark­kaan. Sil­le ei ha­lut­tu uh­ra­ta yh­tään yli­mää­räis­tä sent­ti­met­riä.

– Isä­ni Mark­ku ra­ken­si uu­den vä­li­sei­nän Pe­kan kans­sa. Isä­ni miet­ti sei­nän pai­kan tar­kal­leen, eli kuin­ka pal­jon sän­gyn jal­ko­pääs­sä pi­tää ol­la ti­laa, niin et­tä sii­tä mah­tuu kul­ke­maan vai­vat­to­mas­ti, Sini ker­too.

Ma­kuu­huo­neen sei­nän ja kak­luu­nin vä­liin jää­nyt ly­hyt ja ou­don mal­li­nen sei­nän­pät­kä oli omi­aan vaa­te­säi­ly­tyk­sel­le.

– Sy­ven­nys jää nyt pii­loon puu­se­pän ra­ken­ta­man kaa­pis­ton si­sään. Kaa­pi­no­vien ma­te­ri­aa­li ja väri ovat sa­mat kuin keit­ti­ös­sä.

Aamun aloitus ja illan lopetus. Kylpyhuoneessa voi kuunnella musiikkia, jota soitetaan mobiililaitteella langattomasti Sonos-äänentoistojärjestelmän kautta. Pyöreä puukehyksinen peili on Ikeasta. Suihku on Hansgrohen mallistosta.

HEIKKI RAUTIO

Vii­des suun­ni­tel­ma to­teen

Asun­to myy­tiin vuok­rat­tu­na ja se oli kun­nol­taan hyvä. Kyl­py­huo­ne ja keit­tiö oli uu­sit­tu pari vuot­ta ai­kai­sem­min put­ki­re­mon­tin yh­tey­des­sä. Edel­li­sen asuk­kaan te­ke­mät ka­lus­te- ja laat­ta­va­lin­nat ei­vät kui­ten­kaan tun­tu­neet Si­nis­tä ja Pe­kas­ta omil­ta. Keit­ti­ön maa­lais­ro­mant­ti­nen tyy­li sai läh­teä. Sa­moin siis­ti, mut­ta ha­ju­ton ja mau­ton kyl­py­huo­ne. Mut­ta mitä ti­lal­le? Si­nil­lä oli re­mont­tiin sel­vät suun­ni­tel­mat.

– Mi­nul­la oli Pin­te­res­tis­sä kan­si­ot mie­lei­sis­tä keit­ti­ös­tä, sekä ihan pie­nem­mis­tä­kin ju­tuis­ta, ku­ten ha­nois­ta. Luu­lin aluk­si tie­tä­vä­ni tark­kaan mitä ha­lu­an, mut­ta ma­ku­ni muut­tui re­mon­tin ai­ka­na.

Keit­ti­ö­suun­nit­te­li­jan en­sim­mäi­nen, toi­nen, kol­mas ja nel­jäs suun­ni­tel­ma ruo­vit­tiin tark­kaan läpi ja suun­ni­tel­mat muut­tui­vat. Puu­ta­sot vaih­tui­vat mar­mo­riin. Ko­din­ko­neet in­teg­roi­tui­hin. Lo­pul­ta keit­ti­öön tuli pelk­kiä kaap­pe­ja, ka­lus­te­lie­si ja
uu­ni. Mik­ro­aal­tou­u­nil­le mie­tit­tiin paik­ka kaa­pis­sa. Ylei­sil­meel­tään keit­ti­ös­tä tuli mi­ni­ma­lis­ti­nen.

Keit­ti­ö­suun­nit­te­li­jan her­mot oli­vat pin­nas­sa vii­den­nen suun­ni­tel­man jäl­keen.

– Mut­ta lop­pu­jen lo­puk­si vään­tö kan­nat­ti, sil­lä saim­me mie­lei­sem­me keit­ti­ön. Olen sii­hen to­del­la tyy­ty­väi­nen, Sini sa­noo.

Kyl­py­huo­neen il­me uu­dis­tet­tiin kä­te­väs­ti
mik­ro­se­men­til­lä.

– Kyl­py­huo­neen teh­nyt Pet­ra Rau­ta­par­ta oli koko re­mon­tin pa­ras ja osaa­vin ul­ko­puo­lin ura­koit­si­ja. Tai­ta­vin oli var­mas­ti oma isä­ni.

Asunnon tunnelma muuttui, kun eteinen avarrettiin osaksi olohuonetta oviaukkoa suurentamalla. Kustavilainen taburetti on antiikkiliikkeestä, iso kultakehyksinen peili Bukowskilta. Marokkolainen matto on Koolmatin valikoimasta.

HEIKKI RAUTIO

Oi­kei­ta va­lin­to­ja

Nel­jä kuu­kaut­ta kes­tä­neen re­mont­ti­pu­ris­tuk­sen jäl­keen tuli ai­ka miet­tiä ko­din ka­lus­tus­ta. Va­lin­to­ja hel­pot­ta­maan pa­ris­kun­ta palk­ka­si si­sus­tus­suun­nit­te­li­jan.

– Olin yh­tey­des­sä vii­teen eri suun­nit­te­li­jaan. Mo­ni­ka Ur­ba­nin kans­sa tuli heti tun­ne, et­tä meil­lä on sa­man­lai­nen aja­tus asun­non hen­ges­tä ja ka­lus­teis­ta.

Suun­nit­te­li­jan asi­an­tun­te­muk­ses­ta oli hyö­tyä muun mu­as­sa ver­hoi­lu­ma­te­ri­aa­lien va­lin­nas­sa.

– Olen tyy­ty­väi­nen sii­hen, et­tä Mo­ni­ka sai mi­nut vaih­ta­maan mie­li­pi­det­tä ruo­ka­pöy­dän tuo­lien ver­hoi­lu­ma­te­ri­aa­lis­ta. Aluk­si mie­tim­me tuo­lei­hin kan­gas­ver­hoi­lua, Mo­ni­ka puo­les­taan val­kois­ta nah­kaa, mikä oli mi­nul­le en­sin kau­his­tus. Mo­ni­ka pe­rus­te­li ma­te­ri­aa­lia sen help­po­hoi­toi­suu­del­la.

Var­muu­dek­si ja va­kuu­dek­si Sini ky­syi vie­lä käyt­tö­ko­ke­muk­sia sa­mat tuo­lit kan­kai­se­na omis­ta­val­ta blog­ga­ril­ta. Lo­pul­ta pää­dyt­tiin Mo­ni­kan suo­sit­te­le­maan nah­kaan.

Jaime Hayon ja Magiksen valmistamat Pina-tuolit on verhoiltu nahalla. Saarisen Tulppaani-pöytä on mattapintaista Carrara-marmoria.

HEIKKI RAUTIO

Sel­keys on yh­tei­nen jut­tu

Pek­ka ja Sini ha­lu­si­vat hank­kia ka­lus­tei­ta pit­kän täh­täi­men suun­ni­tel­mal­la. Vuok­ra­käm­pän ka­lus­teet kä­vi­vät uu­des­sa ko­dis­sa vain kään­ty­mäs­sä, en­nen kuin oi­kea soh­va tai ruo­kai­lu­ryh­mä oli­vat saa­pu­neet. Vain Si­nin opis­ke­lu­ai­ka­na os­ta­ma kris­tal­lik­ruu­nu jäi van­han ko­din si­sus­tuk­ses­ta. Va­lai­sin­ta ei ri­pus­tet­tu suo­raan ruo­ka­pöy­dän yl­le, vaan van­han ta­lon tyy­liin kes­kel­le huo­net­ta.

Ruo­ka­pöy­däk­si va­li­koi­tui mo­der­ni klas­sik­ko.

– Saa­ri­sen tulp­paa­ni­pöy­tä on niin iso sat­saus, et­tä sii­tä ha­lu­si ol­la var­ma. Pöy­tä on to­del­la kau­nis, ja se tu­lee ole­maan meil­lä ai­na.

Sel­keys miel­lyt­tää mo­lem­pia.

– Pi­dän sii­tä, et­tä ta­va­raa ei ole lii­kaa. Sa­mal­la ta­val­la mi­nul­le on tär­ke­ää, et­tä te­le­vi­sio ei ole koko ajan nä­ky­vil­lä.

Te­le­vi­sio-on­gel­man rat­kai­suk­si kek­sit­tiin teet­tää puu­se­päl­lä säi­ly­tys­ka­lus­te, jon­ka si­sään te­le­vi­sio hä­vi­ää na­pin pai­nal­luk­sel­la.

– Se, et­tä meil­lä ei ole tur­haa til­pe­höö­riä, vai­kut­taa to­del­la pal­jon omaan fii­lik­seen.
Le­vol­li­ses­sa ko­dis­sa on le­vol­li­nen mie­li.