1. Hyö­dyn­nä keit­ti­ö­tar­has­sa kump­pa­nuus-kas­ve­ja – papu, mais­si ja kur­pit­sa ovat van­ha kas­viyh­dis­tel­mä. Pa­vut si­to­vat maa­han typ­peä, jota mais­si ja kur­pit­sa käyt­tä­vät hy­väk­seen. Kur­pit­san kas­vus­to pi­tää rik­ka­ruo­ho­ja loi­tol­la ja vä­hen­tää kos­teu­den haih­tu­mis­ta.

2. Käy­tä kar­kot­ta­ja­kas­ve­ja kyl­vös­ten vä­leis­sä. Esi­mer­kik­si hai­su­sa­met­ti­kuk­ka pi­tää mo­net tu­ho­lai­set loi­tol­la. Sen iso juu­ris­to myös möy­hen­tää ja kuoh­keut­taa maa­ta. Kää­pi­ö­sa­met­ti­kuk­ka on myös kau­nis ja pen­sas­mai­nen. Sen kuk­kia voi hy­vin syö­dä.

3. Unoh­da ke­mi­al­li­set rik­ka­kas­vi­kar­kot­teet. Pa­ras tapa rik­ka­ruo­ho­jen tor­jun­taan on kit­ken­tä ja kat­tei­den käyt­tö. Esi­mer­kik­si ol­ki on eko­lo­gi­nen kate, jon­ka voi huo­let­ta muo­ka­ta maa­han.

4. Kom­pos­toi kas­vi­jät­teet ja ruo­an täh­teet. Kas­vi­jät­teil­le riit­tää avo­kom­pos­ti­kin. Var­mim­min saat rik­ka­ruo­ho­jen sie­me­net kuo­le­maan läm­pö­kom­pos­to­ris­sa. Kom­pos­ti-mul­taa voit li­sä­tä keit­ti­ö­tar­han vil­je­ly­laa­ti­koi­hin vuo­sit­tain. Pa­vut ja au­rin­gon­ku­kat pa­ran­ta­vat myös maa­ta, jo­ten nii­tä kan­nat­taa kyl­vää is­tu­tus­ten vä­lei­hin so­pi­viin paik­koi­hin.

5. Mo­net yk­si­vuo­ti­set kas­vit te­ke­vät run­saas­ti sie­me­niä, joi­ta on help­po ke­rä­tä tal­teen ja kyl­vää seu­raa­van vuo­den ilok­si. Kyl­vä sie­me­net syk­syl­lä tai vas­ta seu­raa­va­na ke­vää­nä ai­kai­sin.