Olohuone oli pitkään ilman kattovalaisimia, kun sopivia ei oikein löytynyt. Vihdoin kriteerien mukaiset mallit tulivat vastaan Pinterestissä. Nämä Umagen Forget Me Not -valaisimet olivat kivan yksilölliset mutta eivät liian huomiota herättävät. Takaseinään nojaa aikoinaan roskalavalta löytynyt huoneiston numero 13 ulko-ovi, joka on humoristinen somiste taloyhtiöön, jossa asuntoja on 12. Pirkolla on ”yhteishuoltajuus” ex-puolisonsa kanssa mäyräkoira Urhosta, joka viihtyy sekä kaupunkikodissa että metsästysretkillä Pohjanmaalla toisen omistajansa kanssa.
Seija Killström kuvat Frida Steiner
Tervetuloa Tampereelle!
Huvikumpumainen idylli ottaa vieraat vastaan tämän taloyhtiön piha-alueella.
Pihaan saapuessamme kohtaamme viehättävän puutaloidyllin. Tunnelma sisäpihalla on rento, kodikas ja rauhallinen. Tamperelaisen taloyhtiön yhteiset värikkäät puutarhatuolit ja eripariset ruukut portailla kertovat yhteisöllisyydestä.
Muutaman rappusen korkeudelta astumme sisään rappukäytävään, josta on käynti kahteen kotiin. Toisessa asuu Pirkko.
Ruokailutila on yhteydessä olohuoneeseen. Se on tavallaan kodin keskipiste. Täystamminen Brooklyn-pöytä tuoleineen löytyi pitkän etsimisen jälkeen Iskusta. Kattovalaisin on Bauhausista. Ensimmäisenä kesänä asunto oli aurinkoisella säällä mahdottoman kuuma ja ikkunoihin oli hankittava pikimmiten pimentävät verhot, jotka estävät suoranaisen paahteen. Niiden rinnalle löytyi täydellisesti sopivat Tiiliskivi-kuosiset verhot Marimekolta.
Samassa taloyhtiössä
Uuden kodin löytäminen on usein hyvin haastavaa. Nyt asia eteni kuitenkin hämmentävän suunnitelmallisesti: Pirkko oli asunut samassa taloyhtiössä jo lähes 10 vuotta, pienessä kaksiossa silloisen puolisonsa kanssa.
– Naapuri oli jo aiemmin jutellut luopuvansa kodistaan jossakin vaiheessa, ja kerroimme olevamme kiinnostuneita ostamaan asunnon, kun se aika koittaisi, Pirkko kertoo.
Keväällä 2021 naapuri kertoi olevansa valmis myymään asunnon. Asiat etenivät sujuvasti kauppoihin. Edessä pilkotti jo uusi, suurempi koti ja remontti.
Pirkko valitsi kotiinsa rohkeasti vihreän keittiön. Smegin klassikkojääkaappi oli hankittu jo edelliseen kotiin. Jääkaapin ja keittiöhanan musta väri toistuu kaapistojen lankavetimissä.
Muutosten suma
Pirkko oli juuri aloittanut opinnot ja työn uudessa työpaikassa. Edellinen koti oli myymättä, ja samaan aikaan oli tehtävä materiaalivalinnat uuteen kotiin ja suunniteltava tuleva muutto. Tässä vaiheessa Pirkko päätti aikatauluttaa kaiken Exceliin selvitäkseen. Suurin käänne odotti kuitenkin vielä nurkan takana.
– Olin lauantaina tilannut meille uuden keittiön, kun avomies tuli maanantaina kotiin metsästysreissulta ja ilmoitti haluavansa muuttaa Pohjanmaalle omien unelmiensa perässä, Pirkko kertoo.
Hämmennyksen jälkeen he selvittivät tilannetta ja talouttaan. Pirkko laski, että hän pystyisi pitämään ja remontoimaan uuden kodin yksinkin.
Keittiön lisäksi remonttilistalle lisättiin epäkäytännöllinen kylpyhuone. Remontti kesti kolmen kuukauden ajan.
– Minulla oli vedenkeitin yläkerran vessassa. Remontin ajan opiskelin, tein töitä uudessa työpaikassa, valitsin iltaisin pintamateriaaleja ja söin nuudeleita ja valmissalaatteja.
Asunnossa on poikkeuksellisen korkeat huoneet. Saunan yläpuolelle onkin jäänyt hauska hukkatila säilytystilaksi, joka on suojattu kevyesti verholla. Keittiön rajaavan seinän maalisävyt ovat Silkkitie ja Merisavu. Seinällä on Ville Pirisen Urhoa esittävä piirros. Sen yläpuolella on siskontytön 3-vuotiaana piirtämä dinosaurus. Tiilenpunainen teos on Miina Laineen puupiirros.
Remontti vei eteenpäin
Keittiö ja kylpyhuone kokivat remontissa suurimmat muutokset, kun molemmat tilat saneerattiin täydellisesti.
– Vaikka oli tapahtunut paljon, remontti pakotti elämässä eteenpäin. Olihan se tavallaan hyvin terapeuttista tehdä kotia vain itselle ja seurata kuinka se valmistuu. Muistan yhä sen tunteen, kun keittiö oli vihdoin kokonaan valmis. Ajattelin, että onpa kaunista, Pirkko muistelee.
Saneerauksen toteutti paikallinen Asua Group, jonka alihankkija, Joka Saneerauksen Jukka oli Pirkon pelastus tässä remontissa.
– Oli huojentavaa, että pystyin luottamaan tekijään. Hän ymmärsi minua ja lähes luki ajatukseni, Pirkko muistelee kiitollisena.
Olohuoneen seinät on maalattu vahvalla rajauksella. Alaosa on Tikkurilan Petrooli-sävyä ja yläosan sävy on Merisavu. Kirjahylly ostettiin edelliseen kaksioon. Se löytyi nokialaisesta vanhojen tavaroiden liikkeestä Vintiikistä. Pino vanhoja lapsuudenkodin sohvan istuintyynyjä on mainio vierasvara.
Keskipisteenä pöytä
Edellinen kaksio oli niin pieni, että uuteen kotiin oli hankittava muutama uusi kaluste. Sopivaa ruokapöytää Pirkko etsi pitkään. Tässä kodissa istutaan ruokapöydän äärellä ystävien kanssa tunteja, ja reunaehtona oli, että ruokapöydässä mahtuisi kaksi ihmistä lukemaan Aamulehteä yhtä aikaa. Vaikka asunnossa on yhteensä melkein 70 neliötä, asettivat tilojen mittasuhteet omat rajoitteensa. 180-senttinen pöytä olisi ollut ruokailutilaan liian pitkä ja 160-senttinen liian lyhyt. Lopulta oikean mittainen, 170 senttiä pitkä pöytä tuoleineen löytyi.
Pirkon kodin ovet ovat aina avoinna ystäville ja sukulaisille. Jo edelliseen asuntoon oli hankittu vuodesohva, jotta yösija olisi aina helposti tarjolla. Juhliin on aina hyvä syy. Tässäkin asunnossa on ehditty järjestää juhlat Ihanille Naisille. Paikalla oli yli 20 vierasta yhtä aikaa, ja kaikki mahtuivat mukavasti sisään.
Jo aikaisemmassa kaksiossa Pirkko oli todennut, että ihminen tulee toimeen aika vähällä.
– Niukat neliöt opettivat ajattelemaan, etten tarvitse turhia hienosteluasioita kotiini. Pärjään hyvin ilman maidonvaahdotinta tai tomaattileikkuria, Pirkko sanoo.
– Olen aikoinani asunut pakettiautossakin lähes vuoden Uudessa-Seelannissa silloisen poikaystäväni kanssa, joten tiedän todella, miten pienissä tiloissa ihminen pärjää. Tämän kodin neliöthän ovat luksusta siihen verrattuna.
Pirkko tekee jonkin verran töitä etänä. Näppärä työtila rakentui yläkerran aulaan pienen tilaa jakavan säleikön avulla. Puurimoitus eriyttää työpöydän nätisti omaan syvennykseensä. Makuuhuoneen matala seinä ja työtilan seinä on maalattu Tikkurilan okraisella Dukaatti-sävyllä, joka toistuu molemmissa kerroksissa myös sisustustekstiileissä.
Koko maailma sylissä. Makuuhuoneessa on kalteva katto, mutta kattoikkuna antaa huoneeseen avaruutta. Armi Ratian 1952 suunnittelemat Tiiliskivi-kuvioiset vuodevaatteet ovat Pirkon viimeisin hankinta. Saman aikakauden yöpöydät Pirkko sai ystävänsä äidiltä.
Väriä ja 50-lukua
Pirkko halusi häivyttää asunnon lasikuitutapettipintaisia seiniä vahvoilla värialueilla ja rajauksilla. Useimmat seinäpinnat maalattiin ennen muuttoa ja keittiöönkin tilattiin värilliset kaapit ajankohtaisin lankavetimin. 1950-luvun huonekalujen tyyli viehättääkin Pirkkoa ja sopii hienosti 120-vuotiaaseen rakennukseen.
Säilytystiloja ei ole liikaa, mutta Pirkko on pyrkinyt olemaan hankkimatta turhuuksia. Sitten kun hän tekee hankintoja, hän tekee ne yleensä harkiten. Ellei kyse ole viherkasveista, joihin hän myöntää olevansa vähän hyvällä tavalla hurahtanut.
– Meillä on erään ystävän kanssa tapana eksyä markettien kukkaosastolle ja hankkia viherkasveja hetken mielijohteesta.
Tavaroiden hankintaan tällainen impulsiivinen käyttäytyminen ei päde.
– En voi ostaa uutta laittaakseni jonkin vanhan esineen sitten pois.
Kun remontti oli valmis ja Pirkko valmistui MBA-opinnostaan, hänen äitinsä hankki ruokailutilan ikkunaan Pirkon pitkään haaveilemat Marimekon verhot lahjaksi. Tiiliskivi-verhoissa yhdistyi sisustuksen tyyli; värit, 50-luvun tunnelma ja selkeys. Sama kuosi pukee nyt myös vuodetta kaltevan katon alla. Kattoikkunasta on hyvä ihailla tähtitaivasta sängyllä loikoillen.
Yläkerran aulassa katto laskee jyrkästi ja kalustaminen on hyvin haastavaa. Edelliseen kotiin hankittu Ikean kirjahylly asettui madallettuna katonlappeen alle juuri sopivasti. Himoitsemansa punaisen nojatuolin Pirkko peri ystävältään, joka muutti ulkomaille. Lehtitelineen Pirkko löysi kesäreissulta Porvoosta. Tilkkupeitto on Pirkon äidin ompelema.
Yläkerran vessa oli valmiiksi remontoitu. Haastava tila on rajannut myös edellisen asukkaan kalustevalintoja. Puutasojen väliin on mitoitettu säilytystilaa erillisille laatikoille. Valkoinen malja-allas keventää kalusteen jykevyyttä.
Ruokailuryhmän Aleksi ja Tuukka sijoittivat olohuoneen puolelle. Artekin vanha ruokapöytä on Aleksin aiemmasta kodista ja aikoinaan Tori.fi:stä hankittu. Aleksi metsästi pöydän ympärille Werner Westin tuoleja mutta hankki lopulta Bukowskis Marketista 50-luvun tuolit. Maljakko on Aleksin isomummon Sarpanevaa.
Ruokailuryhmän Aleksi ja Tuukka sijoittivat olohuoneen puolelle. Artekin vanha ruokapöytä on Aleksin aiemmasta kodista ja aikoinaan Tori.fi:stä hankittu. Aleksi metsästi pöydän ympärille Werner Westin tuoleja mutta hankki lopulta Bukowskis Marketista 50-luvun tuolit. Maljakko on Aleksin isomummon Sarpanevaa.
Koti koristellaan jouluksi, mutta maltillisesti. Peilit puetaan kransseihin ja kynttilät sytytetään. Hedelmiä ja karkkeja kauniissa kulhoissa ripotellaan lähes joka huoneeseen.
Tervetuloa Uuteenkaupunkiin!
Koti koristellaan jouluksi, mutta maltillisesti. Peilit puetaan kransseihin ja kynttilät sytytetään. Hedelmiä ja karkkeja kauniissa kulhoissa ripotellaan lähes joka huoneeseen.
Tervetuloa Uuteenkaupunkiin!
Huvilamme valaistus on kohentunut vuosi vuodelta, viimeisimpänä hankintana kuvassa näkyvät jouluvalot, jotka välkkyvät taukoamatta kuin diskossa. Naapurin Pipsa kuvailikin ostostamme, ettei Toivolaan kyllä enää katulamppuja tarvita. Pönttöuunien ja leivinuunin lämmitys työllistää talvella yhden henkilön puolipäiväisesti.
Tervetuloa Tyynirantaan!
Huvilamme valaistus on kohentunut vuosi vuodelta, viimeisimpänä hankintana kuvassa näkyvät jouluvalot, jotka välkkyvät taukoamatta kuin diskossa. Naapurin Pipsa kuvailikin ostostamme, ettei Toivolaan kyllä enää katulamppuja tarvita. Pönttöuunien ja leivinuunin lämmitys työllistää talvella yhden henkilön puolipäiväisesti.
Tervetuloa Tyynirantaan!
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2