Mikko työskenteli aiemmin Iittalalla ja se näkyy keittiössä runsaana juomalasikokoelmana.

Mik­ko on asu­nut 76-ne­li­öis­tä ko­ti­aan noin kak­si ja puo­li vuot­ta. Sii­nä ajas­sa si­sus­tus­kin on muo­tou­tu­nut.

Si­jain­ti Ul­lan­lin­nas­sa on lois­ta­va: ra­vin­to­lat, kah­vi­lat, me­ren­ran­ta ja toi­saal­ta myös ydin­kes­kus­tan pal­ve­lut ovat lä­hel­lä.

Rap­pu­käy­tä­väs­sä on vain nel­jä asun­toa, yk­si kus­sa­kin ker­rok­ses­sa. Mi­kon asun­to on ylim­mäs­sä ker­rok­ses­sa.

– Asun­to oli vuo­si­kym­me­nien saa­tos­sa eri vai­heis­sa, eri tyy­leil­lä ja eri pa­nos­tuk­sil­la to­teu­tet­tu­jen re­mont­tien jäl­keen se­ka­vas­sa kun­nos­sa, Mik­ko ker­too.

Avarassa ruokailutilassa on Mikon ystävän veljen valmistama valkoinen ruokapöytä, Kartellin Louis Ghost -tuolit ja Foscarinin Big Bang -kattovalaisin. Näkymä etelään yli kattojen on rauhoittava. Mikon isovanhempien aikoinaan hankkima iso matto ja nojatuolit tuovat kodikkuutta tilaan.

Lau­ta­lat­ti­at esiin vii­den ma­te­ri­aa­li­ker­rok­sen al­ta

Mik­ko teet­ti ison re­mon­tin en­nen muut­toa. Hän uu­si kai­ken lu­kuun ot­ta­mat­ta muu­ta­ma vuo­si sit­ten put­ki­re­mon­tin yh­tey­des­sä re­mon­toi­tua kyl­py­huo­net­ta. Al­ku­pe­räi­set lau­ta­lat­ti­at otet­tiin esiin vii­den eri lat­ti­a­ma­te­ri­aa­lin al­ta ja maa­lat­tiin ta­lon syn­nyi­na­jal­le us­kol­li­sen har­maik­si. Sei­nät sai­vat pin­taan­sa hie­nos­tu­neen haah­kan­mu­nan sä­vyn. Pui­set vä­li­o­vet ovat muis­to­na van­has­ta.

Remontissa lautalattiat kaivettiin esiin viiden eri lattiamateriaalin alta.

Ruo­ka­har­ras­ta­ja sai ison ja viih­tyi­sän keit­ti­ön

Keit­tiö oli en­nen pie­ni ja ik­ku­na­ton huo­ne asun­non kes­kel­lä. Re­mon­tis­sa se au­kais­tiin ko­me­ak­si ja kook­kaak­si avo­keit­ti­ök­si. Keit­tiö to­del­la­kin on tä­män ko­din sy­dän; sil­lä on nyt run­saas­ti ne­li­öi­tä.

– Ra­kas­tan kaik­kea ruo­kaan liit­ty­vää. Mat­kus­te­len pal­jon, ja ha­lu­an naut­tia pai­kal­li­sis­ta her­kuis­ta ja vie­rail­la kaup­pa­hal­leis­sa, ruo­ka­kau­pois­sa ja -to­reil­la.

Mat­koil­taan Mik­ko tuo säi­lyk­kei­tä, öl­jy­jä, kink­ku­ja, mar­me­la­de­ja ja mui­ta herk­ku­ja.

– Ker­ran olin vä­häl­lä tuo­da mu­ka­na­ni ruo­ka­soo­daa­kin pel­käs­tään pur­kin kau­neu­den pe­rus­teel­la! Tyk­kään ko­keil­la eri­lai­sia re­sep­te­jä ja mais­tel­la ruo­ka­tu­li­ai­sia ta­pas-tyyp­pi­ses­ti. Isos­sa avo­keit­ti­ös­sä on mu­ka­va teh­dä ruo­kaa yh­des­sä ys­tä­vien kans­sa.

KEITTIÖ SUUNNITELTIIN yhdessä puuseppä Juhan Mikosen kanssa. Hän myös toteutti näyttävän keittiön. Matala osa on tammea. Messinkistä tasoa valaisevat Artekin A330S -riippuvalaisimet eli Golden Bellit.

La­si­ko­ko­el­ma vit­rii­nis­sä

Keit­ti­ön Mik­ko suun­nit­te­li yh­des­sä hel­sin­ki­läi­sen puu­se­pän Ju­han Mi­ko­sen kans­sa, joka myös to­teut­ti suun­ni­tel­mat. Mi­ko­ne-vers­tas on eri­kois­tu­nut juu­ri keit­ti­öi­hin ja kiin­to­ka­lus­tei­siin.

Kor­ke­at kaa­pit si­säl­tä­vät in­teg­roi­dut kyl­mä­ka­lus­teet ja aa­mi­ais­kaa­pin. Mi­kon run­saal­le as­ti­as­tol­le on va­rat­tu ti­laa toi­sel­le sei­näl­le ja nie­mek­kee­seen. Nie­mek­kees­sä on ruo­kai­lu­ti­laan päin avoin hyl­ly, jos­sa on esil­lä as­ti­oi­ta ja ruo­ka­kir­jo­ja.

Ve­to­laa­ti­kois­sa säi­ly­te­tään kynt­ti­löi­tä, kan­kai­sia lau­tas­lii­no­ja ja as­ti­oi­ta – nii­tä­hän ei kos­kaan voi ol­la lii­kaa, ku­ten isän­tä us­koo.

Puu­se­pän te­ke­mä avo­hyl­lyk­kö tis­ki­al­taan pääl­lä tar­jo­aa säi­ly­tys­pai­kan run­saal­le la­sis­tol­le. Mi­kon rak­kaus la­sei­hin syt­tyi jo pik­ku­poi­ka­na kum­mi­tä­dil­tä saa­dun lah­jan myö­tä.

– Ken­kä­laa­ti­kol­li­ses­ta Iit­ta­lan Aar­ne-cock­tail­la­se­ja se läh­ti – ei­kä lop­pua ke­räi­lyl­le näy, Mik­ko sa­noo.

Mikko ideoi keittiön messinkisen tason, altaan ja hanan kokonaisuuden nähtyään messinkitason lontoolaisessa baarissa. Puusepän rakentamassa hyllyssä on tilaa laseille. Hana ja allas Tapwellin.

Tis­ki­pöy­dän mes­sin­ki­pin­ta saa pa­ti­noi­tua

Keit­ti­ön kau­niin vä­ri­tyk­sen vii­meis­te­lee Mi­kon ide­oi­ma ja puu­se­pän to­teut­ta­ma mes­sin­ki­nen tis­ki­pöy­tä. Myös al­las ja hana ovat mes­sin­gin­vä­ri­set. Mik­ko näki mes­sin­ki­ta­son lon­too­lai­sen ra­vin­to­lan baa­ri­tis­kil­lä ja sai sii­tä ide­an.

Täs­sä keit­ti­ös­sä ei pe­lä­tä elä­män jäl­kiä ei­kä ar­kis­ta ku­lu­maa. Päin­vas­toin – mes­sin­ki­pin­nat saa­vat pa­ti­noi­tua ja naar­muun­tua ajan kans­sa.
Ar­te­kin mes­sin­ki­set A330S Gol­den Bell -riip­pu­va­lai­si­met ovat luon­nol­li­sin va­lin­ta saa­rek­keen pääl­le.

Ruokailutilassa kirjat ja taulut on aseteltu rennosti nojatuolien viereen ja taakse. Tuoli on lahja Mikon isältä. Samettityynyssä on Klaus Haapaniemen kuosi.

Mik­ko si­sus­taa klas­si­koil­la ja mu­ka­vil­la no­ja­tuo­leil­la

Keit­tiö on yh­te­näis­tä ti­laa ruo­kai­lu­ti­lan kans­sa. Kar­tel­lin ke­vy­et Lou­is Ghost -tuo­lit ja Fos­ca­ri­nin Big Bang -kat­to­va­lai­sin ovat klas­sik­ko­ja.

Kak­si van­haa no­ja­tuo­lia tuo­vat ruo­kai­lu­ti­laan oles­ke­lu­viih­tyi­syyt­tä. Toi­sen on teh­nyt Mi­kon isoi­sä ja toi­sen Mik­ko on saa­nut isäl­tään lah­jak­si.

– Mie­tin vie­lä, toi­si­vat­ko ver­hot peh­me­äm­pää tun­nel­maa isoi­hin ik­ku­noi­hin vai oli­si­ko ver­hot­to­muus sit­ten­kin pa­rem­pi rat­kai­su.

Ylim­mäs­tä ker­rok­ses­ta avau­tuu hui­kea nä­ky­mä naa­pu­rus­ton ta­loi­hin ja kat­to­jen yl­le.

Van­hat ma­tot so­pi­vat mo­der­nien ka­lus­tei­den al­le

Mik­ko ei osaa mää­ri­tel­lä si­sus­tus­tyy­li­ään, ei­kä oi­ke­as­taan us­ko­kaan tyy­lei­hin.

– Osa ka­lus­teis­ta ja ma­tois­ta on pe­rit­ty­jä, muut ovat kul­ke­neet kans­sa­ni jo pit­kään. Pi­dän eten­kin van­hois­ta ma­tois­ta, nii­tä mi­nul­la on­kin eri­lai­sia joka huo­nees­sa, jopa kyl­py­huo­nees­sa. Mat­toi­hin ja van­hem­piin huo­ne­ka­lui­hin on mu­ka­va yh­dis­tää mo­der­ne­ja klas­sik­ko­ja.

Yk­si Mi­kon van­hois­ta esi­neis­tä on kui­ten­kin mui­ta tär­ke­äm­pi:

– Van­han ren­gin­kaa­pin pääl­lä asus­te­le­va iko­ni oli­si var­mas­ti se esi­ne, jon­ka nap­pai­sin en­sim­mäi­se­nä mu­kaa­ni tu­li­pa­lon sat­tu­es­sa. Sen on maa­lan­nut mi­nua lap­se­na hoi­ta­nut las­ten­hoi­ta­ja äi­ti­ni kuo­le­man jäl­keen.