SOILI RAJANEN
KUVAUSJÄRJESTELYT MIA LUNDBERG
KUVAT FABIAN BJÖRK
Koti ja keittiö 1/2014
MIKÄ: Kaksio + avokeittiö, 73m². MISSÄ: Töölössä, Helsingissä. TÄÄLLÄ ASUU: Toimittaja-ohjaaja.
Valoa riittää myös eteisessä, kiitos ovien risti-ikkunoiden. Jakkara on vaarin perua, käsilaukku sen päällä on monen vuoden takaa, Tukholman Design Torgetilta.
Nykyinen kotini, tilava kaksio helsinkiläisen 1920-luvun talon ylimmässä kerroksessa, on ensimmäinen vuokra-asuntoni. Muutin tänne seitsemän vuotta sitten. Tiesin heti, että tämä on minun kotini. Olen aina halunnut asua korkealla. Asunnon ikkunoista näkee kahteen suuntaan, ja huoneisto tulvii valoa. Myös olohuoneen jännittävä muoto ja huoneitten välissä oleva 20-luvun komerojärjestelmä viehättävät.
Keittiön ruotsalainen pöytä on Vepsäläiseltä, tuolit Artekin. Pöydällä on tanskalaisia 60-luvun astioita ja Franckin lasi. Taustalla Alessin espressopannu ja Arabian 50-luvun kuppeja, jotka ovat mummun perintöä. Valaisin Secton.
Sisustamiseni alkaa aina jostain yksityiskohdasta. Kotini ilmettä määrittää puu: mäntypuinen lattia ja keittiön tammiset vetimet.
Asunnossa ei ole parkettia, kuten porvariskodeissa 1900-luvun alussa yleensä oli, vaan sille ajalle tyypillisen korkkimaton alta on kaivettu esiin lautalattia. Keittiöön on 1950-luvulla vaihdettu luonnonvalkoiset kaapistot, joissa on tammivetimet. Samoihin aikoihin lienee purettu keittiön ja olohuoneen välinen seinä, ja aukkoon on asennettu tammiviiluiset taiteovet.
Mujin puukipot, Carlo Morettin lasit ja Franckin Kilta-lautaset sointuvat yhteen. Pieni tammipuinen lintu on Illums Bolighusista.
UUTTA JA PERITTYÄ
Lapsuusaikani naapureilla oli ruokailuryhmä, jota ihailin. Tuolit olivat Artekin satulavyötuolit. Halusin kotiini sellaiset, luonnonvalkoisilla istuimilla varustetut ja tammipuiset. Ikkunoihin hankin luonnonvalkoiset rullaverhot. Keittiön jämäkkä pöytä on puolestaan tammiviilua. Asunnon sisustusidea lähtikin liikkeelle luonnonvalkoisesta ja puun sävyistä.
Taustalla näkyy asunnon fiksu komerojärjestelmä: eteisen, olohuoneen ja keittiön välissä on tila, johon on upotettu kolme komeroa. Kussakin huoneessa on ovi yhteen komeroon. Keittiön komeron oven vieressä on maalaus vaaristani.
Myös astioita olen kerännyt mielessäni valkoinen ja puu: Sarpanevan mukeja, Alessin tee- ja espressokuppeja. Tukholman Mujista löytyivät tammipuiset aamiaiskipot.
Muut astiani ovat värikkäitä muistoja lapsuudenkodista: Nanny Stillin, Kaj Franckin, Timo Sarpanevan ja Tapio Wirkkalan kuppeja, kannuja, kattiloita, kulhoja, laseja ja lautasia. Venet-siasta olen ostanut Carlo Morettin käsin puhalletut juomalasit.
Hyllyssä oleva kirja Vogue Living: Houses, Gardens, People on lahja ystävältä.
PUUTA JA VÄREJÄ
Omistin ennestään pähkinän, kirsikan ja mahongin sävyisiä sekä punaisia, vihreitä ja mustia kalusteita. Väri- ja puulajitelma oli siis melkoinen.
Lopulta vain keittiö on perussuunnitelmani mukaisesti luonnonvalkoinen ja puunvärinen. Suunnitelmat on tehty muunneltaviksi, ja kirjava kokonaisuus toimii kivasti. Erityisesti makuuhuoneessa päätin antaa värien loistaa.
Olohuoneen vuodesohva on Ikeasta, tuolit 60-luvun tanskalaiset. Rottinkipöytä on Vepsäläiseltä ja puukulho on perhetutun tekemä. Pienempi pöytä on Habitekin Morris-kahvipöytä, kipot sen päällä Wärtsilän ja tanskalaisen Normann Copenhagenin. Lamppu on Poulsenin uudistuotantoa, italialaiset kirjatornit Funktiosta. Veistos ja piirrokset isäni.
Myös punainen, aikoinaan tilapäisasuntoon hankittu Ikean vuodesohva sopii tänne. Tarvittiin vain lisää punaista eli samanvärinen Skannon matto, ja olohuoneen ydin oli valmis. Sohvan seuraksi asettelin lapsuuden kesämökiltä kulkeutuneet tanskalaiset bambutuolit.
Olohuoneen ikkunasta siintää korttelipiha. Etualalla näkyy isäni reliefi ja taustalla muita hänen töitään. Tuolin suunnitteli äidinisä, pöydän ja lampun valmisti isä. Patterinsuojus on lapsuudenkodistani, samoin Nanny Stillin lasit.
VEISTOSPUISTON KASVATTI
Isäni oli kuvanveistäjä, ja olen kasvanut veistosten keskellä. Yksi syy tilavaan asuntoon ovat juuri hänen monet työnsä. Osa niistä on seinille tarkoitettuja reliefejä. Koska seiniin ei saanut kiinnittää isoja koukkuja, jouduin asettelemaan reliefit tasoille, nojalleen seinää vasten.
Makuuhuoneen lipasto on 60-luvulta ja koottu yhdeksästä erillisestä osasta jälkeenpäin. Lipaston päällä ja sisällä on kauniita, vanhoja rasioita isoisäni liikkeestä. Isot pahviset rasiat ovat Perobasta. Veistokset isäni.
Taideteosten kanssa eläminen on kiehtovaa mutta haasteellista. Tarvitsisin itse asiassa nykyistä useampia nurkkauksia ja ikkunalautoja, mutta tämäkin menettelee. Tärkeintä oli saada teokset oikeaan paikkaan suhteessa valoon, jotta niiden yksityiskohdat näkyisivät.
Makuuhuoneen matto on Skannosta, kori ja lipasto lapsuudenkodista. Kirjava peitto on Daysta. Vasemmalla siintävä vihreä keinonahkatuoli on 60-luvulta. Sängyn takana häämöttää Skannon kangas-verhoiltu jalkavalaisin, musta pöytävalaisin on BoConceptin.
KOTI KORKEALLA
Vuokra-asunnossa ihminen sopeutuu. Esimerkiksi vähäisillä sähköpistokkeilla on tultava toimeen, eteisen naulakko on se mikä on, ja kun kylpyhuoneeseen ei saa kiinnittää koukkuja, pyyhkeille pitää keksiä omanlainen paikka.
Vuokralla asuminen on toisaalta vapauttavaa. Varsinkin kun koti on taloyhtiössä, jota huolletaan hyvin. Voin keskittyä nauttimaan keskusta-asumisen hyvistä puolista: ratikkakiskot kulkevat kulman takana ja kauppoihin on muutaman minuutin kävelymatka.
Makuuhuoneessa on lukuisia isäni töitä. Keskellä, matalan lipaston päällä, on äidinperintönä saatu hopeamalja. Täyspuinen, teetetty lipasto on lapsuudenkodista ja korkea, ruotsalainen Asplundin Snow-lipasto hankittiin tähän asuntoon.
Ylimmässä kerroksessa on hyvä asua ja helppo hengittää. Täältä näkee kauas ja ison korttelipihan puissa näkyy vuodenaikojen kulku. Kauempana horisontissa siintävät kaupungin lukuisat tornit.
LUETUIMMAT
LUETUIMMAT
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2