Ke­rää krans­sien ja kuk­ka-ase­tel­mien tar­vik­keet, ma­te­ri­aa­lit ja ku­kat esil­le ja nau­ti jou­lun val­mis­te­lus­ta. Kas­vi­huo­nees­sa­kin on mu­ka­va puu­has­tel­la, kun va­raat läm­min­tä pääl­le, sy­ty­tät muu­ta­man kynt­ti­län tun­nel­mak­si ja otat glö­gi­mu­kil­li­sen mu­kaan. (Tork­ku­peit­to Gra­nit).

Köyn­nös säi­lyy ul­ko­na

Pi­han ha­vuis­ta syn­tyy hel­pos­ti muh­kea ha­vu­köyn­nös. Ota poh­jak­si köy­den­pät­kä, jo­hon si­dot ha­vu­nok­sia me­tal­li­lan­gal­la sa­maan ta­paan kuin krans­si­poh­jaan. Ha­vu­nok­sien on hyvä ol­la 10–20 sen­tin mit­tai­sia. Mitä pi­dem­piä ha­vu­ja käy­tät, sen ren­nom­pi tun­nel­ma. Tii­viil­lä si­don­nal­la köyn­nök­ses­tä tu­lee run­sas, har­vem­pi si­don­ta tuot­taa si­rom­man muo­don. Ulos ri­pus­tet­ta­vas­sa köyn­nök­ses­sä voi käyt­tää kai­ken­lai­sia ha­vu­ja. Ul­koil­mas­sa köyn­nös säi­lyy hy­vä­nä läpi koko tal­ven.

Iso si­pu­li, pal­jon kuk­kia

Ama­ryl­lis te­kee yleen­sä kuk­ka­si­pu­lin koos­ta riip­pu­en 2–4 kuk­ka­vart­ta, joi­den pää­hän ke­hit­tyy use­am­pi yk­sit­täi­nen kuk­ka. Mitä kook­kaam­pi si­pu­li, sitä to­den­nä­köi­sem­min sii­tä kas­vaa en­sim­mäi­sen kuk­ka­var­ren li­säk­si uu­sia. Näyt­tä­vä ja help­po­hoi­toi­nen ama­ryl­lis on ilah­dut­ta­nut jou­lu­kuk­ka­na 1980-lu­vul­ta läh­tien. Kas­te­le ruuk­ku­a­ma­ryl­lis­ta mal­til­li­ses­ti. An­na mul­lan kui­vah­taa kun­nol­la kas­te­lui­den vä­lis­sä. Run­sas kas­te­lu ve­nyt­tää tur­haan ama­ryl­lik­sen kuk­ka­vart­ta.

Si­pu­lis­ta saak­ka

Jou­lu­kuk­kia voi kas­vat­taa myös it­se si­pu­lis­ta. Ta­se­tin eli sar­ja­nar­sis­sin saa kas­va­tet­tua si­pu­lis­ta kuk­ki­vak­si jopa 7–8 vii­kos­sa. Saat iloi­ta päi­vä päi­väl­tä li­sään­ty­väs­tä vih­rey­des­tä, jon­ka kruu­naa­vat val­koi­set, mie­dos­ti tuok­su­vat ku­kat. Jos et eh­di is­tut­taa ja kas­vat­taa jou­lu­kuk­kia si­pu­lis­ta, os­ta val­miik­si nu­pul­le hyö­det­ty­jä hy­a­sint­te­ja. (Kul­hot Gra­nit).

Va­dil­li­nen kynt­ti­löi­tä

Le­vi­tä kor­ke­a­reu­nai­sel­le me­tal­li­va­dil­le kynt­ti­lä­hiek­kaa tai leik­ki­hiek­kaa ja työn­nä eri­lai­sia kynt­ti­löi­tä hiek­kaan pys­tyyn. Yh­dis­tä esi­mer­kik­si kuu­sen­kynt­ti­löi­tä, kruu­nu­kynt­ti­löi­tä ja tuik­ku­ja. Jos ste­a­rii­ni va­luu, ei hait­taa, jääh­ty­nyt ste­a­rii­ni on help­po pois­taa hie­kas­ta. Li­sää va­din reu­nal­le ko­ris­teek­si me­hi­ruu­suk­kei­ta tai muu­ta­ma pie­ni ha­vu­nok­sa, riit­tä­vän kau­as kynt­ti­löis­tä.

Kau­nis kuk­ka­si­pu­li

Hy­a­sin­tin si­pu­li pi­tää si­säl­lään kai­ken ku­kin­taan tar­vit­ta­van ei­kä se vält­tä­mät­tä kai­paa edes mul­taa. Voit siis puh­dis­taa val­miik­si nu­pul­le hyö­de­tyn hy­a­sin­tin mul­las­ta ja an­taa si­pu­lin ja juur­ten ol­la osa­na ase­tel­maa. Su­mut­te­le juu­ria, jot­ta ne ei­vät kui­vu.

Tul­ta ja jää­tä

Jää­lyh­dys­tä saa pak­kas­sääl­lä pit­kän ilon. Jää­dy­tä vet­tä äm­pä­ris­sä si­ten, et­tä reu­nat ovat jääs­sä, mut­ta kes­kel­lä on vie­lä su­laa vet­tä. Ku­moa lyh­ty, tee ont­toon jää­kim­pa­lee­seen rei­kä ja va­lu­ta vesi pois. Saat kynt­ti­läl­le suo­jai­san jää­lyh­dyn.