Vuon­na 2020 JP Bie­nek ja Jo­han­na Leh­mus­kal­lio ta­pa­si­vat. Um­pi­ra­kas­tu­nut pa­ris­kun­ta meni nai­mi­siin al­le vuo­den ku­lut­tua en­si­ta­paa­mi­ses­taan. Viik­ko häi­den jäl­keen muu­tet­tiin kruu­nun­ha­ka­lai­seen asun­toon – en­sim­mäi­seen yh­tei­seen ko­tiin.

Kun yh­teis­tä asun­toa et­sit­tiin, vaa­ti­muk­se­na oli kak­si ma­kuu­huo­net­ta, sil­lä Jo­han­nan nuo­rem­pi ty­tär Tai­mi asui sil­loin vie­lä ko­to­na.

– Asun­non si­jain­ti ihas­tut­ti mei­tä. Vie­res­sä on his­to­ri­al­li­nen Hal­ko­lai­tu­ri van­hoi­ne ve­nei­neen, ja työ­huo­nee­ni on ai­van kul­man ta­ka­na, Jo­han­na ker­too.

Jo­han­na näki am­mat­ti­lai­se­na asun­non po­ten­ti­aa­lin, joka saa­tai­siin esiin il­man suur­ta re­mont­tia.

Olohuoneeseen haluttiin näyttävä, mutta korkeudeltaan matala valaisin. Maytoni Modern -valaisin mahdollistaa videotykillä heijastettavien elokuvien katsomisen vastakkaiselta seinältä, kunhan lipastonpäällys tyhjennetään. Kalkkimaalilla käsitellyn pöydän saa tarvittaessa laajennettua kahdeksalle hengelle sopivaksi.

Kai­vat­tua kaap­pi­ti­laa

Re­mont­tia kui­ten­kin teh­tiin: L:n muo­toi­seen keit­ti­öön teh­tiin täys­re­mont­ti, jot­ta saa­tiin kai­vat­tua säi­ly­tys- ja työs­ken­te­ly­ti­laa sekä ik­ku­nat­to­maan ti­laan li­sää va­loi­suut­ta. Täs­sä on­nis­tut­tiin, kun va­lit­tiin sama sävy koko keit­ti­öön ja ulo­tet­tiin kaa­pit kat­toon saak­ka.

Kyl­py­huo­neen ajat­to­mat mo­sai­ik­ki- ja mar­mo­ri­laa­tat kir­kas­tet­tiin nano-kä­sit­te­lyl­lä. Koko la­vu­aa­ri­sei­nän ko­koi­nen pei­li kor­vat­tiin isol­la mar­mo­ri­laa­tal­la ja sii­hen kiin­ni­te­tyl­lä va­lo­pei­lil­lä.

Keit­ti­ön ja olo­huo­neen lat­tia vaih­det­tiin ka­lan­ruo­to­ku­vi­oi­seen par­ket­tiin. Koko ko­din pin­nat maa­lat­tiin. Sei­nä­maa­leil­la maa­lat­tiin myös lis­tat ja vä­li­o­vet, näin tun­nel­ma on yh­te­näi­nen ja rau­hal­li­nen.

Keittiö muotoutui käytännölliseksi korkeilla kaapistoilla ja yhtenäisellä värillä. Vintagematto on Casuarinasta. Keittiö Amelia-Keittiöt, hana Tapwell. Välitila ja työtaso ovat Nerosteinin Calacatta Oro -kvartsia.

Va­paat kä­det

Jo­han­nan tyy­li oli teh­nyt vai­ku­tuk­sen JP:hen. Tuo­re vai­mo sai­kin va­paat kä­det suun­nit­te­luun.

– Olen asu­nut pit­kään muu­al­la Suo­mes­sa kuin Hel­sin­gis­sä, jo­ten ko­deis­sa­ni on ol­lut pal­jon enem­män ne­li­öi­tä ja si­ten myös ta­va­raa. Olen jou­tu­nut luo­pu­maan mo­nis­ta ta­va­rois­ta, mut­ta tie­tyt rak­kaat huo­ne­ka­lut ja esi­neet kul­ke­vat mu­ka­na­ni asun­nos­ta toi­seen, Jo­han­na ker­too.

Näyt­tä­vin niis­tä on ma­kuu­huo­neen val­ta­van ko­koi­nen kul­ta­ke­hyk­si­nen pei­li. Se löy­tyi pa­ri­kym­men­tä vuot­ta sit­ten rau­ma­lai­ses­ta os­to- ja myyn­ti­liik­kees­tä. Myös olo­huo­nees­sa ole­va kul­lan­sä­vyi­nen tuo­li – yk­si nel­jäs­tä – kuu­luu ka­lus­toon. Sa­moin työ­huo­neen sei­näl­lä ole­vat sa­ta­vuo­ti­aat pa­rii­si­lai­set per­ga­mii­ni­pa­pe­ril­le piir­re­tyt alus­vaa­te­mal­lis­ton ku­vat.

– Toi­sin kuin asi­ak­kail­le­ni, en piir­rä omaan ko­tii­ni sen eri­tyi­sem­pää si­sus­tus­suun­ni­tel­maa. Mi­nul­la on sel­keä vi­sio, ja pi­dän sii­tä, et­tä ko­ti­ni si­sus­tus saa muo­dos­tua ja elää ajan ku­lu­es­sa. Ra­kas­tan elä­män jäl­kiä ja ka­ris­maa, jota esi­nei­siin tu­lee ajan myö­tä.

Makuuhuoneen seinien väri on Farrow & Ballin Pigeon. Samalla sävyllä maalattiin myös tauluhyllyt, listat ja väliovi. Matto on löytö Tukholman messuilta. Päiväpeitto on TineK:n valikoimasta ja lakanat Himlan. Vanhaan sängynpäätyyn teetettiin huppu Designers Guildin pellavakankaasta. Yöpöytä on vanhaa Jyskin valikoimaa.

Iso ja iha­na soh­va

Tä­hän asun­toon en­sim­mäi­nen ja si­sus­tuk­sel­le suun­taa an­ta­va han­kin­ta oli soh­va. Pa­ris­kun­nal­la on yh­teen­sä kah­dek­san las­ta ja lap­sen­lap­si­a­kin, jo­ten soh­vak­si ha­lut­tiin jo­kin to­del­la iso ja upot­ta­van iha­na. Se oi­kea löy­tyi Vep­sä­läi­sel­tä Fur­ni­no­van mal­lis­tos­ta.

Sa­mal­la mat­kal­la Jo­han­na bon­ga­si Ca­su­a­ri­nas­ta ka­ris­maat­ti­sen vin­ta­ge­ma­ton, joka kaa­pat­tiin kai­na­loon ja tuo­tiin olo­huo­neen lat­ti­aa ko­ris­ta­maan.

Asun­nos­sa on­kin pel­käs­tään tun­nel­mal­li­sia ja elä­mää näh­nei­tä vin­ta­ge­mat­to­ja.

– Erääs­sä mat­to­liik­kees­sä on ol­tu to­del­la ih­meis­sään, kun olen ha­lun­nut os­taa heil­lä lat­ti­al­la pit­kään ol­lei­ta mat­to­ja, kun niis­sä on ol­lut juu­ri se oi­kea, vä­hän ku­lu­nut fii­lis, Jo­han­na sa­noo ja nau­raa.

Johanna sai vapaat kädet asunnon sisustamisen suhteen. Ensimmäinen hankinta tähän kotiin oli Furninovan suuri sohva: siihen mahtuvat myös lapset ja lapsenlapset.

Pöy­tä sai maa­li­pe­sun

So­pi­van ruo­ka­pöy­dän löy­tä­mi­nen ai­heut­ti pään­vai­vaa. Sen piti ol­la ar­ki­käyt­töön so­pi­van ko­koi­nen, mut­ta laa­jen­net­ta­vis­sa kah­dek­san hen­gen per­he­päi­väl­li­sil­le. Täl­lä ker­taa JP rat­kai­si on­gel­man.

– JP oli tu­los­sa työ­kei­kal­ta Por­voos­ta. Hän soit­ti mi­nul­le, et­tä täy­del­li­nen ruo­ka­pöy­tä on ihan pian ko­to­na. Rap­pu­käy­tä­väs­tä kuu­lui­kin jo ko­li­naa, Jo­han­na muis­te­lee.

Pöy­tä oli Jo­han­nan mie­les­tä ”kam­mot­ta­van kel­las­tu­nut”.

– Pöy­däs­tä tuli to­del­la täy­del­li­nen tar­pei­siim­me. Kek­sin, et­tä se tar­vit­see pel­la­van­sä­vyi­sen kalk­ki­maa­li­kä­sit­te­lyn.

Pöy­dän vii­meis­te­le­vät si­rot Hou­se Doc­to­rin tuo­lit, jot­ka on pääl­lys­tet­ty pel­la­van­vä­ri­sil­lä hu­puil­la. Ar­ki­sin tuo­le­ja on esil­lä nel­jä, va­ras­tos­sa odot­taa nel­jä li­sää.

Kont­ras­tik­si vih­re­ää

Muis­sa huo­neis­sa vä­riä tuo­vat esi­neet, mut­ta ma­kuu­huo­neen vä­rik­si va­li­koi­tui le­vol­li­nen vih­reä, jota oli jo val­mii­na edel­lis­ten asuk­kai­den ti­laa­mis­sa laa­duk­kais­sa ita­li­a­lai­sis­sa vaa­te­kaa­peis­sa. Vih­reä väri luo upe­an kont­ras­tin muu­ten vaa­le­al­le, pu­nais­ten vä­ri­läis­kien so­mis­ta­mal­le ko­dil­le.

– Tyk­kään teh­dä ko­te­ja isol­la K:lla sekä asi­ak­kail­le­ni et­tä it­sel­le­ni. Asi­ak­kaas­ta ja hä­nen tyy­lis­tään et­sin ikään kuin dna:n, jon­ka ha­lu­an nou­se­van esiin ko­din si­sus­tuk­ses­sa. Ne tär­ke­ät asi­at, jot­ka ha­lu­taan säi­lyt­tää vaik­ka­pa pie­nem­pään ko­tiin muu­tet­ta­es­sa, nos­tan esil­le si­sus­tuk­ses­sa uu­del­la ta­val­la. Sel­lai­nen koti näyt­tää ja tun­tuu ko­dil­ta.

antiikkiliikkeestä löytynyt, maalinpoiston läpikäynyt nahkaistuiminen medaljonkituoli, vintagematto ja aidot 1920-luvun pariisilaiset ”pikkuhousumallit” ovat elämänmakuinen yhdistelmä. Seinällä on myös Helmi-tyttären lapsena piirtämä muotiluonnos.