Tee­mu oli et­si­nyt asun­toa kuu­kau­si­tol­kul­la. Toi­vee­na oli löy­tää asun­to yli sa­ta­vuo­ti­aas­ta ta­los­ta. Tä­män 47-ne­li­öi­sen kak­si­on näh­ty­ään Tee­mu tie­si, et­tä nyt löy­tyi hel­mi.

Asun­non poh­ja on toi­mi­va, ja ne­li­öi­hin näh­den ik­ku­na­pin­ta-ala on suu­ri.

– On har­vi­nais­ta löy­tää kak­sio, jos­sa on kol­me ik­ku­naa. Jo asun­to­näy­töl­lä ihas­tuin olo­huo­neen erk­ke­ri-ik­ku­naan. Va­loa tul­vii huo­nee­seen ihan eri ta­voin, ker­too Tee­mu.

Ai­em­min myös tii­viis­sä kimp­pa­käm­pis­sä ja niuk­ka­ne­li­öi­sis­sä yk­si­öis­sä asu­nut Tee­mu miel­tyi tä­män kak­si­on ti­lan tun­tuun. Al­ku­ke­vääs­tä 2022 hän teki kau­pat. Vas­ta­päi­sen puis­ton puut oli­vat hii­ren­kor­vil­la.

Teemu kertoo kiinnittäneensä huomionsa heti ikkunalautoihin, joita erkkerimuoto vielä korostaa. Vanha talo on itsessään erittäin kaunis ja arvokas. Sohva on Trendrumin, tyynyt ovat Mokosta.

Re­mont­tia prii­ma­kun­toi­seen asun­toon

Asun­to oli prii­ma­kun­nos­sa, se oli vain jää­nyt pie­nek­si edel­li­sil­le asuk­kail­le. Säh­köt oli uu­sit­tu eri­tyi­sel­lä pie­tee­til­lä, kat­toa ma­dal­let­tu etei­sen ja keit­ti­ön osal­ta, jot­ta sin­ne oli saa­tu so­vi­tet­tua va­los­po­tit, ma­kuu­huo­neen sei­nä oli kaa­det­tu ja keit­tiö oli siir­ret­ty olo­huo­neen puo­lel­le, jot­ta al­ko­vis­ta oli saa­tu työ­huo­ne.

Tee­mu päät­ti siir­tää keit­ti­ön ta­kai­sin al­ko­viin saa­dak­seen sel­ke­än olo­huo­neen.

Hän oli ai­em­pia asun­to­ja os­ta­es­saan teh­nyt re­mon­tit yk­sin ja yrit­tä­nyt teh­dä par­haan­sa. Vaik­ka hän ajat­te­lee­kin teh­neen­sä hy­vää työ­tä, hän päät­ti täl­lä ker­taa ot­taa yh­teyt­tä si­sus­tu­sark­ki­teh­tiin, jot­ta tu­los oli­si täy­del­li­nen. Lau­ra Huh­ta­kan­gas A1 De­sig­nis­ta al­koi suun­ni­tel­la uut­ta ko­tia.

– Toi­vee­na oli tie­tyn­lai­nen häi­väh­dys New Yor­kia, ker­too Tee­mu.

Hän­tä vie­hät­ti myös niin sa­not­tu ho­tel­li­tyy­li.

Mustan pyöreän pöydän ääreen on mukava istua illanviettoon pienen ystäväporukan kesken. Pöytä on löytö Jyskistä ja sinapinsävyisellä plyysillä verhoillut tuolit Ellokselta. Messinkivati on Tom Dixonin suunnittelema, lasit Ferm Living ja maljakko kirpputorilta.

Ri­paus kul­lan kiil­toa

Tee­mun ai­noa vä­ri­toi­ve oli kul­ta. Se to­teu­tui oven­kah­vois­sa ja kyl­py­huo­neen ka­tos­sa.

– Muu­ten py­rin py­sy­mään si­vus­sa ja an­ta­maan am­mat­ti­lai­sel­le työ­rau­han ja va­paut­ta luo­mi­seen, vaik­ka olin­kin in­nos­tu­nut, Tee­mu sa­noo.

Tee­mu työs­ken­te­lee va­kuu­tus­kon­sult­ti­na ja te­kee osit­tain etä­työ­tä tie­to­ko­neel­la. Tätä var­ten hän tar­vit­si säh­kö­pöy­dän. Suun­nit­te­li­ja eh­dot­ti työ­pis­tet­tä, joka ei oli­si ai­na nä­ky­vil­lä. Ade­al­ta löy­tyi tä­hän tar­koi­tuk­seen oi­va rat­kai­su, li­pas­to­kaap­pi, joka kät­kee si­sään­sä säh­köi­sen pöy­dän, map­pi­hyl­lyt ja mah­dol­li­set pa­pe­ri­pi­not.

Keit­ti­ö­tä siir­ret­tä­es­sä Tee­mu ja Lau­ra poh­ti­vat, kuin­ka pal­jon sii­tä voi­si säi­lyt­tää.

– Se oli niin hy­vä­kun­toi­nen, et­tä em­me ha­lun­neet hu­ka­ta uut­ta keit­ti­ö­tä, vaik­ka sen tyy­li ei ihan täy­del­li­ses­ti sovi tä­hän si­sus­tus­ko­ko­nai­suu­teen. Pää­tim­me uu­sia työ­ta­son, joka ti­lat­tiin Kvi­kil­tä. Kun taso nou­see sei­näl­le, se vii­meis­te­lee il­meen. Sa­moin hana vaih­det­tiin pa­rem­min ko­ko­nai­suu­teen so­pi­vak­si, Lau­ra tii­vis­tää.

Kun muut­taa pie­nem­mäs­tä asun­nos­ta isom­paan ja teet­tää en­sim­mäi­sen si­sus­tus­suun­ni­tel­man, saat­taa koti kai­va­ta li­sää esi­nei­tä.

– Sil­loin et­sin käy­tet­tyi­nä pien­si­sus­tus­ta­va­roi­ta, jois­sa on elä­män ma­kua, ker­too si­sus­tu­sark­ki­teh­ti Lau­ra Huh­ta­kan­gas.

Selkeän ja särmikkään kylpyhuoneen taso on Kvikin. Allas on Temalin mallistosta ja hana Tapwellin. Peilikaappi löytyi Laattapisteeltä, suihku on Svedbergsin.

Ar­kea Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa

Ke­ra­val­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Tee­mu on asu­nut mo­nis­sa mais­sa. Lap­peen­ran­nan jäl­keen Ete­lä-Ko­re­as­sa, Aust­ra­li­an Mel­bour­nes­sa ja In­ti­as­sa asut­tu­aan hän sa­noo, et­tä Hel­sin­ki tun­tuu täy­del­li­sel­tä kau­pun­gil­ta. Siel­lä on help­po liik­kua pyö­räl­lä ja met­rol­la, ja kes­kus­tas­sa kaik­ki on lä­hel­lä.

– Nau­tin ar­jes­sa ly­hyis­tä vä­li­mat­kois­ta. Har­ras­tuk­siin kul­ke­mi­seen ei kulu kuin tuo­kio ja kau­pat ovat ulot­tu­vil­la, Tee­mu sa­noo.

Uin­tia ja voi­ma­har­joit­te­lua Kal­li­on ui­ma­hal­lis­sa har­ras­ta­val­le Tee­mul­le ko­din si­jain­ti on tär­keä. On miel­lyt­tä­vää asua rau­hal­li­sen yk­si­suun­tai­sen ka­dun­pät­kän var­rel­la, veh­re­ää puis­toa vas­ta­pää­tä. Seu­tu tun­tui Tee­mun mie­leis­tä heti oman­lai­sel­ta.

työpiste on olohuoneessa, ja sisustusarkkitehti Laura Huhtakangas ehdotti Adean suljettavaa kaappi-ratkaisua, jossa työvälineet ja laitteet ovat päivisin esillä ja illan tullen ne suljetaan ovien taakse. Kaapissa on moottoroitu työpöytä.

Lis­tat vii­meis­te­le­vät

Lau­ra Huh­ta­kan­gas teki väri- ja ma­te­ri­aa­li­suun­ni­tel­man eri­no­mai­sel­la vä­ri­maul­laan. Tee­mu ei osan­nut odot­taa sel­lais­ta vä­ri­tys­tä, mut­ta hän on sii­hen ko­vin tyy­ty­väi­nen: hie­kan sä­vyä, hel­men­har­maa­ta ja vä­hän mu­dan vä­riä, sekä tie­tys­ti kul­taa.

– Si­sus­tus­suun­nit­te­lup­ro­jek­tin läh­det­tyä käyn­tiin oli mie­len­kiin­tois­ta huo­ma­ta, mi­ten al­ku­pe­räi­nen vi­sio ke­hit­tyi ja peh­me­ät luon­non­sä­vyt loi­vat asun­toon uu­den­lai­sen il­meen. Lop­pu­tu­los ylit­ti kaik­ki odo­tuk­se­ni. Tyy­li­käs ei vält­tä­mät­tä ole­kaan vain val­kois­ta mar­mo­ria ja nah­kaa, Tee­mu to­te­aa.

Huo­ne­ka­lui­hin va­lit­tiin vah­vem­pia vä­re­jä, ku­ten pol­tet­tua, au­rin­gon paah­ta­maa orans­sia, kul­lan­sä­vyis­tä sa­met­tia ja vah­vaa si­nis­tä, jo­hon on yh­dis­tet­ty pie­nis­sä mää­rin mus­taa.

Seinävalaisimet ovat Wever Ducren. Sängynpääty on Kotisiili-merkkinen. Yöpöydät ovat Ellokselta.

Tee­mun toi­vo­man ho­tel­li­mai­sen tun­nel­man saa­mi­sek­si Lau­ra eh­dot­ti sei­nien lis­toit­ta­mis­ta. Lis­toi­tus oli hä­nes­tä myös 1900-lu­vun alun ta­lon tyy­liin so­pi­va rat­kai­su. Lis­toi­tus vaa­tii koh­tuul­li­sen vä­hän vai­vaa, mut­ta se luo vii­meis­tel­lyn vai­ku­tel­man.

Nyt Tee­mun ko­dis­sa on so­pi­vas­ti de­sig­nia, pal­jon va­loa, hi­tu­nen New Yor­kin hen­keä ja tar­peek­si säi­ly­tys­ti­laa var­ta vas­ten ra­ken­ne­tun vaa­te­huo­neen an­si­os­ta. Ne­li­öt on käy­tet­ty te­hok­kaas­ti, ei­kä mis­sään ole tö­ke­röi­tä kor­kei­ta kaap­pe­ja tuk­ki­mas­sa sei­nä­ti­laa.

– Ko­din siis­teys on mi­nul­le tär­keä asia. Kai­kil­le ta­va­roil­le pi­tää ol­la oma paik­ka, ja tyh­jää hyl­ly­ti­laa pi­tää ai­na ol­la!

Teemu oli pitkään toivonut pientä sisustustakkaa. Sisustusarkkitehdin kanssa tästä neuvoteltiin ja takka sai paikan makuuhuoneesta.